44 hakutulosta haulle: helsinki

Kaupunginmuseo – rakkaudesta Helsinkiin

Olin hyvin selvillä suurista haasteista, joita oli edessäni tultuani valituksi vuonna 2003 Helsingin kaupunginmuseon johtajaksi. Mittavien kokoelmien säilytys- ja muut kokoelmapoliittiset kysymykset olivat ensimmäisiä työpöydällä odottavia ja ratkaistavia asioita, joiden parissa onkin vierähtänyt jo kymmenen vuotta. Navigointi toimintaympäristön kiihtyvässä ja vaikeasti ennakoitavassa muutoksessa, digitalisaatio ja tiedon avaaminen, kansalaisten osallisuustarpeisiin vastaaminen ja julkisen talouden kaventumisen paineet ovat museonjohtajan arkipäivää. Ne ovat myös muuttaneet museotyötä radikaalisti. Lue lisää »

Opinnot ja muutto Helsinkiin

Kiasman johtoon kesällä 2015 siirtynyt Leevi Haapala aloitti yliopisto-opintonsa Turussa ja muutti Helsinkiin siviilipalveluksen yhteydessä kesällä 1994. – Pääsin ensimmäisenä sivarina Nykytaiteen museoon tekemään ARS95-näyttelyä Ateneumiin, jossa Nykytaiteen museo vielä 1990-luvun alussa sijaitsi. Lue lisää »

Demos Helsinki ei vain haudo ajatuksia

Perustin ajatushautomo Demos Helsingin yhdessä opiskelukaverini Roope Mokan kanssa kymmenen vuotta sitten. Teemme töitä yhteiskunnallisesti merkittävien ja minulle henkilökohtaisesti merkityksellisten asioiden kanssa. Aiheet ovat monisyisiä ja kompleksisia eikä niiden hallitseminen onnistu minkään perinteisen ammatin tai asiantuntijuuden puitteissa. Vai mitä mieltä olette vaikka ilmastonmuutoksen hillinnästä, demokratian uudistamisesta tai ihmisten oman elämänhallinnan vahvistamisesta, näin ihan vain muutamia työhöni liittyviä teemoja mainitakseni? Niinpä saan työssäni tarttua jatkuvasti teemoihin, joiden parissa työskentelee paljon itseäni vahvempia asiantuntijoita. Lue lisää »

Mo koni veeride tiija aro Helsinki Universiteetos

Horttas mango koni veeride tiija aro Helsinki universiteetos hin aaȟtas douva ka neer biȟ kaalo sikjikuune aune aro mo kurssos hyösta 2014. Douva sas vaaguno var, ka jakke buut kaale ta gaaje beȟte tšetanes aro mo stunna. Lue lisää »

Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa -radio-ohjelma

Yleisradion Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa -ohjelmasarjassa liikutaan vuosien 1914–1918 aikaisilla autenttisilla tapahtumapaikoilla Helsingissä ja käydään läpi maailmansodan vaikutusta pääkaupunkilaisten elämään. Toimittaja Seppo Heikkisen oppaana kaupunkikierroksella on historiantutkija filosofian tohtori Samu Nyström. Lue lisää »

Helsinki Walks – kaupunkitietoutta kävellen

Syksyllä 2013 professori Laura Kolbe oli mukana ja vetovastuussa, kun Helsinki Walks Oy (HW Oy) sai alkunsa. "Alalta puuttui selkeä toimija, joka keskittyisi kaupungin kulttuurihistorian tuotteistamiseen sekä turisteja että paikallisia kiinnostavalla ja tieteellisesti vastuullisella tavalla." Lue lisää »

Arvi Lindin puhe Wiipurilaisen Osakunnan 360-vuotisjuhlassa 9.3.2013

Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »

Ajatusten taimitarha

Tulen pienestä pohjoisesta kaupungista, jossa mahdollisuudet saada tietoa ja laajentaa maailmankuvaa olivat puutteelliset. Siksi Helsinki lukemattomine mahdollisuuksineen tarjosi aivan toisenlaisen ympäristön ajattelulle. Kun tulin yliopistoon vuonna 1981, siellä oli juuri tehty tutkinnonuudistus. Vaikka pian huomattiinkin, ettei se ollut onnistuneimpia, minulle oli oleellista, että kukaan ei estänyt opintojani eri oppiaineissa ja tiedekunnissa. Tutkimuksen tekeminen muualla Suomessa tai ulkomailla oli sekin suorastaan tavoite. Radikaalikin ajattelu oli mahdollista eikä siihen kukaan puuttunut – sehän on vain luonnollinen osa tiedettä. Lue lisää »

Parhaita hetkiä Helsingin yliopistossa

Aloitin opintoni Helsingin yliopistossa 1970-luvun lopulla siirtyessäni silloisesta Joensuun korkeakoulusta Helsinkiin, suureen maailmaan. Helsingissä saattoi mennä filosofian luennoille, syventyä Suomen historian arkistoihin, tutustua lehtivalokuvaukseen. Pääaineen suomen kielen opinnoissa sai tietää paikannimien historiasta, kun Senaatintorille leijui hiljakseen lumihiutaleita. Lue lisää »

Paras muistoni Helsingin yliopistosta

Paras muistoni Helsingin yliopistosta liittyy luultavasti Helsinki Summer Schoolin heavy metal -aiheiseen kurssiin, jota koordinoin ja jolla luennoin elokuussa 2015. Suunnitelmieni toteutus oli raskas mutta palkitseva kokemus ja sen tuleminen todeksi oli mittaamattoman hienoa. Ryhmäni oli upea, se koostui enemmän tai vähemmän ikäisistäni opiskelijoista, eikä ”opettajana” oleminen pilannut hauskuutta tai ryhmän ystävällistä henkeä. Lisäksi sain vapaat kädet kurssin suunnitteluun ja olin tyytyväinen saadessani kurssille monta erilaista vierailijaluennoitsijaa. Lue lisää »

Kansanvalistusta

Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »

Tietokone venäjän tutkijan apuna

Viime aikoina tiedemaailmassa on puhuttu paljon suurten aineistomassojen, big data, merkityksestä tutkimukselle. Suomalaiset Venäjän tutkijat saivat jo kymmenen vuotta sitten käyttöönsä Integrum-tietokannan, joka käsittää yli 50 miljardia sanaa erilaisia lehtitekstejä. Kehittämällä tehokkaat hakumetodit olemme aineiston avulla osoittaneet, että venäjän kielioppien antama tieto monista venäjän kielen piirteistä ei pidä paikkansa, jos tarkastellaan aitoa kirjoitettua kieltä. Lue lisää »

Antoisia muistoja Helsingin yliopiston kenttätyömatkoilta

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät monenlaisiin tilanteisiin. Oppiminen on liittynyt paitsi uuteen tietoon, myös johonkin sellaiseen, mitä olen itse löytänyt tutkimuksen kautta. Kenttätöissä olen tavannut hyvin erilaisia ihmisiä ja niissä on tapahtunut odottamattomia asioita. Lue lisää »

Julkaisut

Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »

Carl Gustaf Emil Mannerheim – Sotilas ja tutkimusmatkailija

Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi sukunsa perintökartanossa Askaisten Louhisaaressa vuonna 1867. Vaikka hänen isänsä Carl Robert Mannerheim oli siirtynyt teollisuuden saralle ja kohti porvarillisempaa elämäntyyliä, tuntui sotilasura luonnolliselta valinnalta aatelistaustaiselle Mannerheimille. Lue lisää »

Esteri Vapaa-Jää – Nenäliinoista taidehistoriaan

Esteri Vapaa-Jää oli alun perin kiinnostunut lääkärin opinnoista, mutta toisen maailmansodan jälkeen lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijapaikat oli varattu palveluksesta palaaville miehille. Uusi uravaihtoehto löytyi käsitöiden parista Helsingin käsityöopistosta. Sodan aiheuttama pula-aika jatkui vielä pitkään taistelujen päätyttyä, mikä kysyi kekseliäisyyttä erityisesti käsityöläisten alalla. Opintojensa aikana Vapaa-Jää pääsi pohtimaan muun muassa uusia käyttötarkoituksia nenäliinoille. Lue lisää »

Akseli Gallen-Kallela – Muotokuvia, Kalevalaa ja ansiomerkkejä

Akseli Gallen-Kallela oli yksi suomalaisen kansallistaiteen uranuurtajista. Hänen töistään tunnetuimpia ovat Kalevala-aiheiset teokset, joiden sarja alkoi Aino-maalauksesta vuonna 1889. Kyseisestä maalauksesta on tehty useampia versioita. Lue lisää »

Kieli vaihtelee

Kaksi ehkä kaikkein kiinnostavinta kurssia aivan opintojeni alussa Joensuussa olivat murteet ja sosiolingvistiikka – kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu. Vuorovaikutustutkimus kuitenkin vei mukanaan. Vielä 1980-luvulla sosiolingvistisen ja keskustelunanalyyttisen tutkimuksen perusoletusten välillä vallitsi syvä juopa. Sosiolingvistisen tutkimuksen käsitys kielenkäytöstä ja ihmisten sosiaalisista identiteeteistä vaikutti staattiselta, kun taas keskustelunanalyyttinen tutkimus ei tuntunut tavoittavan laajempaa yhteiskuntaa; sosiolingvistit laskivat suuresta aineistosta äänne- ja muotopiirteitä, keskustelunanalyytikot analysoivat pienehköjä keskustelukatkelmia hyvin tarkasti. Lue lisää »

Lennart Meri – Kulttuuriyhteyksien rakentaja

Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin. Lue lisää »