Lauri "Tahko" Pihkala muistetaan käytännön miehenä. Hänen pohdintansa urheilun ja liikunnan olemuksesta ovat yleensä jääneet vähälle huomiolle. Harva tietää, että Pihkala opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa muun muassa filosofiaa ja historiaa. Lisäksi Yhdysvaltoihin suuntautuneet opintomatkat epäilemättä vaikuttivat hänen ajatteluunsa.

Pihkala kirjoitti elämänsä aikana useita kirjoja ja muita lyhyempiä tekstejä, joissa hän pohti niin liikkumisen alkuperää kuin urheilun perimmäistä olemusta. Osa näistä teksteistä on koottu Pihkalalle omistettuun juhlakirjaan Tahkon latu. Kirjan tekstit on kenties valikoimalla valitut, mutta katkelmista paljastuu silti urheilumiehen ajatusmaailmaa.

Pihkalalle yksi suurimmista urheilufilosofillisista ongelmista oli liikkumisen perustarpeen ja mukavuudenhaluisuuden ristiriidan. Hänelle vastaus löytyi niin kuntoliikunnasta kuin liikunnan tekemisestä hauskaksi ja luonnolliseksi osaksi päivittäistä rytmiä. Erityisesti hiihtoa Pihkala oppi arvostamaan Lönnrotin esimerkin mukaisesti. Tahkon latu -teoksessa käy ilmi, että Pihkala ajatteli hiihtoa, kuten liikuntaa yleisesti, sotilaallisesta hyötynäkökulmastakin käsin.

Osittain Pihkalan ansiota oli se, että 1930-luvulla koululaisille tuli viikon mittainen hiihtoloma. Varsinaisen idean oli tosin esittänyt jo vuonna 1926 kouvolalainen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen. Vaikka Pihkala oli perehtynyt huippu-urheiluun, oli hänelle urheilun sijaan tärkeämpää saada kansakunta liikkumaan. Tavoitteen toteuttaminen vaati niin asenteisiin vaikuttamista kuin varsinaisten harrastamismahdollisuuksien parantamista. Hän pyrki parantamaan Suomen liikuntaoloja työskennellessään SVUL:n kiertävänä valmentajana 1910-luvulla.

Yksi Pihkalan tunnetuimmista ideoista oli erillisten urheiluopistojen muodostaminen. Ajatus oli lähtenyt liikkeelle ilmeisesti jo Yhdysvaltojen matkoilta, mutta varsinainen päätös opiston perustamisesta tehtiin vuonna 1924 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton liittokokouksessa. Vierumäen urheiluopiston verkkosivujen mukaan opiston perustamista vauhditti nimenomaan Suomen ristiriitainen tilanne kahtiajakautuneena ja vastaitsenäistyneenä valtiona. Opiston kautta oli tarkoitus kouluttaa johtajia ja valmentajia sekä kehittää kansalaismieltä eheyttämään eri yhteiskuntaluokkien välejä. Kolmen vuoden valmistelujen jälkeen Suomen Urheiluopisto perustettiin 1927. Tilat opistolle löydettiin Vierumäeltä entisen sotilasleirikentän paikalta.

Kiitokseksi työstään Pihkala sai patsaansa Helsingin Olympiastadionin kupeessa olevaan puistoon sekä Vierumäen opiston päärakennuksen eteen.

Lähteet

• Heikki Klemola (toim.), Tahkon latu. Kustannusosakeyhtiö Otava: Helsinki, 1962.
• Heikki Klemola, Pihkala, Lauri. Kansallisbiografian verkkojulkaisu. Luettu 30.11.2014. (Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.)
• Heini Utunen, Lauri ’Tahko’ Pihkala. Verkkosivu, http://www.pihtipudas.fi/ilosjoki/lauri-tahko-pihkala. Luettu 30.11.2014.
• Lauri Pihkala Wikipediassa. Luettu 30.11.2014.
• Antti Kallio, "Lauri Pihkala ABC". Verkkosivu, http://www.pesis.fi/pesapalloliitto/historia/lauri_pihkala_abc/. Luettu 30.11.2014.
• Juliste: http://pesis-fi-bin.directo.fi/@Bin/5e9acead38b59cdd876a2ff4b72c0a29/1414571879/application/pdf/1850183/rollUp_tahko.pdf . Luettu 6.11.2014.
• Vierumäen verkkosivusto, http://www.vierumaki.fi/tietoa-meista/vierumaen-historia/. Luettu 30.11.2014.
• Wikimedia Commons -sivulla oleva kuva nuoresta Lauri Pihkalasta. Luettu 30.11.2014