Olin hyvin selvillä suurista haasteista, joita oli edessäni tultuani valituksi vuonna 2003 Helsingin kaupunginmuseon johtajaksi. Mittavien kokoelmien säilytys- ja muut kokoelmapoliittiset kysymykset olivat ensimmäisiä työpöydällä odottavia ja ratkaistavia asioita, joiden parissa onkin vierähtänyt jo kymmenen vuotta. Navigointi toimintaympäristön kiihtyvässä ja vaikeasti ennakoitavassa muutoksessa, digitalisaatio ja tiedon avaaminen, kansalaisten osallisuustarpeisiin vastaaminen ja julkisen talouden kaventumisen paineet ovat museonjohtajan arkipäivää. Ne ovat myös muuttaneet museotyötä radikaalisti. Muutos on tuonut aivan uudenlaista dynamiikkaa ja ilahduttavaa energiaa viimeisen kymmenen vuoden aikana koko museoalalle resurssien niukkenemisesta huolimatta. Työmme lähtökohtana ja perustana oleva Helsinki on myös muuttunut niin fyysiseltä kuin mentaaliselta maisemaltaan.

Kaupunginmuseo on viimeisten vuosien aikana ollut todennäköisesti koko satavuotisen historiansa merkittävimmässä muutosvaiheessa: Senaatintorin kulmalle avataan toukokuussa 2016 museolle uusi lippulaiva ja vuosien 2015–16 aikana taidemuseon kanssa syntyy yhteinen kokoelmakeskus Vantaalle. Samalla organisaatiota trimmataan, jotta tavoitteisiin voidaan päästä. Uudistustyötämme on ohjannut halu ymmärtää asiakkaiden tarpeita paremmin ja syvällisemmin sekä siitä kumpuava museopalveluiden uudelleen ajattelu. Kaupunginmuseo on uudistanut visionsa ja strategiset painopisteensä, pyrimme toimimaan niin, että ”jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin”. Muutosmatkaa on tehty yhdessä henkilöstön, sidosryhmien, kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa hyödyntäen palvelumuotoilun moninaisia keinoja. Museonjohtajan tärkeänä tehtävänä on pitää kurssi ja ohjata museolaivaa kohti määräsatamaa. Tavoitteiston kärkenä on toteuttaa Helsingin historialliseen ytimeen erottuva, helposti lähestyttävä ja tunteita herättävä kaupunginmuseo.

• Uusi kaupunginmuseo avautuu toukokuussa 2016.