Perustin ajatushautomo Demos Helsingin yhdessä opiskelukaverini Roope Mokan kanssa kymmenen vuotta sitten. Teemme töitä yhteiskunnallisesti merkittävien ja minulle henkilökohtaisesti merkityksellisten asioiden kanssa. Aiheet ovat monisyisiä ja kompleksisia eikä niiden hallitseminen onnistu minkään perinteisen ammatin tai asiantuntijuuden puitteissa. Vai mitä mieltä olette vaikka ilmastonmuutoksen hillinnästä, demokratian uudistamisesta tai ihmisten oman elämänhallinnan vahvistamisesta, näin ihan vain muutamia työhöni liittyviä teemoja mainitakseni? Niinpä saan työssäni tarttua jatkuvasti teemoihin, joiden parissa työskentelee paljon itseäni vahvempia asiantuntijoita.

Minä ja kollegani tuomme näihin kysymyksiin laajemman, läpi yhteiskunnan menevän näkökulman. Autamme ihmisiä ja organisaatioita ymmärtämään, miten asiat muuttuvat kun uusi ilmiö leviää yhden ammattikunnan tai sektorin piiristä ja alkaa muokata ihmisten, yritysten ja muiden yhteisöjen toimintaa. Käytämme tähän paljon tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä, jotka perustuvat vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvaamiseen erilaisia tämän hetken ilmiöitä havainnoimalla ja käsitteellistämällä. Tämän pohjaksi koitan olla utelias, kuunnella ihmisten puheita tarkalla korvalla, lukea ahnaasti kirjoja ja artikkeleita uusista ilmiöistä, rakentaa itselleni mittatikkuja ja samaan aikaan pohtia, mitkä asiat oikeasti ajavat muutosta.

Demos Helsingin ajatuksilla ja toiminnalla on laaja yleisö ja ne saavat useimmiten innostuneen vastaanoton. Siitä pitää olla hirveän kiitollinen. Voisin olla aika tyytyväinen jo siitäkin, että saan ylipäänsä työskennellä näin kiinnostavien asioiden kanssa. Koko homma saa motivaationsa kuitenkin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Siksi pitää olla jatkuvasti kiinnostunut siitä, miten ajatuksemme leviävät ja millaista toimintaa ne synnyttävät.