Yliopistotutkinnon suorittaminen jäi Mauri Antero Nummisella toteutumatta, mutta tämä ei ole häntä juurikaan harmittanut. Musiikillisesta tuotannostaan paremmin tunnettu Numminen on osallistunut muun muassa filosofiaseminaareihin ruotsissa ja Åbo Akademissa Lisäksi Numminen seuraa jatkuvasti eri tieteenaloilla käytävää keskustelua. Lue lisää »
Aloitin teoreettisen filosofian opinnot vuonna 1995. Se oli Suomessa filosofian suurta muotiaikaa, jota tullaan tuskin koskaan enää ylittämään. Joidenkin vuosien ajan filosofia tuntui olevan koko ajan läsnä kaikkialla. Lue lisää »
Kun Leif Salmén oli edennyt filosofiassa aineopintoihin, hän alkoi pohtia, tulisiko siitä hänen uransa. Opinnot olivat menneet hyvin. Hän päätti kysyä asiaa professoriltaan Erik Steniukselta. Lue lisää »
Jaakko Hintikka on yksi modernin logiikan perustajista. Häntä on kutsuttu sekä tiedon ja uskomuksen logiikan että peliteoreettisen semantiikan isäksi. Hintikka on tehnyt läpimurtoja useimmilla filosofian aloilla ja tarjonnut mielenkiintoisia tulkintoja monista filosofian klassikoista, kuten Aristoteleesta, René Descartesista, Gottfried Leibnizista, Immanuel Kantista, Gottlob Fregestä ja Ludvig Wittgensteinista. Lue lisää »
Filosofisen logiikan varhaisvuosina käytettiin aksomaattista metodia tuon logiikan peruskäsitteiden karakterisointiin. Kun sittemmin keksittiin Jaakko Hintikan ja Saul Kripken semantiikka modaalilogiikalle ja sen laajennuksille muihin filosofisen logiikan alueisiin, semanttiset menetelmät saivat etuaseman filosofien, matemaatikkojen ja tietojenkäsittelijöiden parissa. Nämä menetelmät eivät kuitenkaan osoita päättelyprosessien rakennetta, jotka välttämättä liittyvät loogiseen representaatioon. Lue lisää »
”Meissä on enemmän hyvää kuin mitä päälle näkyy.” Esa Saarinen korostaa ihmisen myönteistä potentiaalia. Hän sai positiivisuuden elämäntyöpalkinnon vuonna 2014. Lue lisää »
Aalto yliopiston Ida Martelan ja Jaakko Korhosen tekemä henkilöhaastattelu Esa Saarisesta. Lue lisää »
Ylen Elävän arkiston tallenteessa vuodelta 2005 Ilkka Niiniluoto kertoo filosofian suhteesta tieteisiin. Lue lisää »
Eino Kaila ei jatkanut sukunsa pappisperinnettä, vaan suuntautui tiedemieheksi filosofian ja psykologian aloille. Yliopisto-opinnot Kaila aloitti teoreettisen filosofian parissa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuonna 1908. Teoreettisen ja käytännöllisen filosofian lisäksi hän opiskeli estetiikkaa, kirjallisuutta, historiaa ja kansantaloustiedettä. Kailan tieteellisen uran alku oli vahvasti psykologiapainotteinen. Hänen väitöskirjansa Über die Motivation und die Entscheidung käsitteli kokeellista psykologiaa. Vuonna 1916 Kaila valmistui filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi sekä meni naimisiin taidemaalari Anna Lovisa Snellmanin kanssa. Lue lisää »
Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »
Arvi Lindin esitelmä pukkiritarikunnan juhlaistunnossa 26.4.2013. Lue lisää »
Aloitin opintoni Helsingin yliopistossa 1970-luvun lopulla siirtyessäni silloisesta Joensuun korkeakoulusta Helsinkiin, suureen maailmaan. Helsingissä saattoi mennä filosofian luennoille, syventyä Suomen historian arkistoihin, tutustua lehtivalokuvaukseen. Pääaineen suomen kielen opinnoissa sai tietää paikannimien historiasta, kun Senaatintorille leijui hiljakseen lumihiutaleita. Lue lisää »
Anna Laurinsilta aloitti kansatieteen opiskelun Helsingin yliopistossa syksyllä 1981 ja valmistui filosofian maisteriksi kesällä 2008. Hän on siis yksi niistä sadoista, jotka tutkinnonuudistus sai viimeistelemään pro gradu -tutkielmansa ja valmistumaan maisteriksi ennen syksyä 2008. Lue lisää »
Ajauduin filosofian pariin hyvin nuorena, ja jo lukioaikana valintani oli selvä: jatkaisin yliopistoon. Filosofian opettamisen aloitin Tuusulan menetelmätieteellisessä kesälukiossa (filosofia oli monelle menetelmätiede, koska se opetti ajattelemaan ja argumentoimaan) kesällä 1971, siis ennen kuin tulin yliopistoon. Olen siis opiskellut filosofiaa noin 50 vuotta ja opettanutkin kohta 45 vuotta. Tosin ei ole selvää voiko filosofiaa opettaa – siihen pitää olla intohimo. Lue lisää »
Filosofian kandidaatiksi valmistumisen jälkeen Karl Collan elätti itsensä useamman vuoden ajan pääasiassa Helsingin eri koulujen opettajana. Hänellä oli kokemusta opettajan työstä jo opiskeluajaltaan sekä todistus käytännön opetustaidosta. Lue lisää »
Aluksi halusin tutkia yksityiskohtaisesti ”heavy metallin filosofiaa”, joka ei olisi ollut vähempää kuin kunnianhimoinen yritys. Kuten monien muidenkin tolkuissaan olevien tutkijoiden tapauksessa, alkuperäinen suunnitelma on muuttunut useaan otteeseen ja nykyään keskityn käytännöllisempään, realistisesti toteutettavissa olevaan ja akateemisesti relevanttiin: heavy metallin klassisen kauden lauluun. Aihetta on käsitelty heavymusiikin tutkimuksessa hämmästyttävän vähän, pääasiassa koska harvalla tutkijalla on tarvittava tausta asian käsittelemiseen. Olen syvästi kiitollinen pop/jazz lauluopinnoistani ammattikorkeakoulu Metropoliassa, joiden ansiosta pystyn lähestymään laulua myös laulutekniikan näkökulmasta historiallisen ja sosiaalisen perspektiivin lisäksi. Lue lisää »
Filosofian kandidaatiksi valmistumisen jälkeen vuonna 1988 Kirsi Saarikangas päätti lähteä kevääksi Pariisiin. Hän asui lopulta perheensä kanssa Pariisissa yhteensä reilut kolme vuotta. Pariisissa viehättää yhä hillitty kauneus, ja se tuntuu Helsingin ohella toiselta kotikaupungilta. Lue lisää »
Tulen pienestä pohjoisesta kaupungista, jossa mahdollisuudet saada tietoa ja laajentaa maailmankuvaa olivat puutteelliset. Siksi Helsinki lukemattomine mahdollisuuksineen tarjosi aivan toisenlaisen ympäristön ajattelulle. Kun tulin yliopistoon vuonna 1981, siellä oli juuri tehty tutkinnonuudistus. Vaikka pian huomattiinkin, ettei se ollut onnistuneimpia, minulle oli oleellista, että kukaan ei estänyt opintojani eri oppiaineissa ja tiedekunnissa. Tutkimuksen tekeminen muualla Suomessa tai ulkomailla oli sekin suorastaan tavoite. Radikaalikin ajattelu oli mahdollista eikä siihen kukaan puuttunut – sehän on vain luonnollinen osa tiedettä. Lue lisää »
Ensimmäiset opinnäytteeni käsittelivät englantilaista filosofia ja valtiomiestä Francis Baconia (1561–1626). Valitsin aiheeni paljolti sillä… Lue lisää »
Mirkka Rekola debytoi runoilijana 1950-luvulla, ja hänen uransa kesti lopulta yli puoli vuosisataa. Rekolan runouden suurin teema oli dualismit. Hänen katsotaan olevan yksi harvoista 1900-luvun jälkipuolella aloittaneista kirjailijoista, joiden tuotannon kiistatta voi laskea suomalaisen kirjallisuuden klassikkoihin. Lue lisää »
