20 hakutulosta haulle: esimies

Alaisistaan huolehtiva esimies

Sattuma johdatti Aki Hyryläisen työskentelemään Mercuri Urvaliin. Hän haki töitä sijoitus- ja varainhoitopalveluita tarjoavasta yrityksestä, jonka rekrytointia hoiti tuolloin Mercuri Urval. – Kyseistä tehtävää koskevassa haastattelussa oli yllätyksekseni vastassa rekrytointikonsultti, joka oli entinen jääkiekkovalmentajani. Haastattelun yhteydessä hän kertoi omasta työstään ja tunnusteli minulta, miltä työ Mercuri Urvalissa kuulostaisi. Näin kymmenen monipuolisen ja vaiherikkaan vuoden jälkeen on helppo sanoa, että myöntävä vastaus kosintaan ei ollut virhe. Lue lisää »

Arvi Lindin puhe Wiipurilaisen Osakunnan 360-vuotisjuhlassa 9.3.2013

Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »

Professorit edelleen kavereita

Yliopistoajoilta muistuu mieleen erityisesti rehtori Ernst Palmén. Hän suhtautui erityisen myötämielisesti ja rennosti ylioppilaskunnassa toimiviin opiskelijoihin. Palméneilla oli tapana kutsua ylioppilaskunnan hallitus kotiinsa vappuna. Töölössä nostettiin monta maljaa ja laulettiin iloisesti. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät kansatieteen laitokseen ja väitöskirjaani. Kansatieteen oppihistoriaan liittyvää gradua kirjoittaessani minua pyydettiin kansatieteen laitokselle assistentin sijaiseksi ja seuraavana vuonna tulin valituksi samaiseen virkaan. Näin minulle aukeni yliopistoura, josta en ollut osannut edes haaveilla. Lue lisää »

”Maailma tarvitsee osaavia naisia päätöksentekijöinä”

Tuija Talvitie haluaa kannustaa naisia ottamaan enemmän riskejä ja olemaan rohkeammin kunnianhimoisempia, koska johtotehtävissä pitää olla sekä miehiä että naisia. Lue lisää »

Maailmanmatkaajasta kustantajaksi

Kun kirjoitin ylioppilaaksi pienen maalaispaikkakunnan lukiosta, kokemusten nälkä oli niin kova ja moottoritie niin kuuma, etten edes harkinnut opiskelua. Matkustelemaan piti päästä ja nopeasti. Matkustamista ympäri maailman helpotti se, että kansainvälinen punkverkosto piti huolta omistaan. Kaikkialta löytyi yösija, ystäviä ja apua. Lue lisää »

Haaveeni

Gutenbergin aika on lopuillaan, digitaalinen aika alkamassa. Lue lisää »

Painomusteen taika

Pikkupoikana Tampereella autoin isääni viemällä pikku-uutisia Aamulehden ja Kansan Lehden toimituksiin. Lehtitaloissa haisi painomusteelta niin ihanasti että se ratkaisi elämänurani. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Lukion viimeisellä luokalla kuvaamataidon opettajani kysyi, mitä aion tehdä koulun jälkeen. Vastasin, että varmaankin pyrin Ateneumiin. ”Et sinä sinne pääse”, hän kannusti. Lue lisää »

Jatkuva liike tekee hyvää

Elina Anttila on tehnyt pitkän uran museoalalla. Hän teki jo opiskeluaikana töitä useammassa museossa. Oli kuitenkin enemmän tai vähemmän sattuman kauppaa, että Anttila ryhtyi opiskelemaan taidehistoriaa. Lue lisää »

Työ kulttuurin taustajoukoissa

Juuri ilmestyneessä Tuottajan käsikirjassa Elina Saksala toteaa, että tuottaja ei tuota esimerkiksi taidetta itse, vaan ”petaa otolliset olosuhteet muiden toiminnalle ja eliminoi esteitä”. Siitä on ollut kyse kaikissa niissä töissä, joita olen tehnyt. Kulttuurin taustajoukoissa on palkitsevaa seurata luovaa prosessia ja taideteoksen valmistumisen vaiheita ja tehdä parhaansa sen eteen, että työskentelylle on mahdollisimman hyvä ympäristö. Onnistuneesta lopputuloksesta iloitsee samalla tavalla, on kyse sitten kirjasta tai teatteriesityksestä. Lue lisää »

Tiedeyhteisöissä vaikuttamista

Lars-Folke Landgrén on ollut laajasti mukana suomalaisen tiedeyhteisön, mm. tieteellisten seurojen toiminnassa. Hän on toiminut Svenska litteratursällskapet i Finlandissa eri luottamus- ja asiantuntijatehtävissä yli kolmen kymmenen vuoden ajan ja johtanut tutkimusprojektin seurassa. Lue lisää »

Provokatiivinen pessimisti

Georg Henrik von Wrightilla oli merkittävä vaikutus filosofian kehitykseen Suomessa ja Pohjoismaissa 1900-luvun toisella puoliskolla. Hän hoiti jo 1940-luvulla Helsingin yliopiston ruotsinkielisen filosofian professuurin ohella ajoittain jopa kolmea muuta suomalaista professuuria Lue lisää »

Järjestötyön merkityksellisyys piilee keskusteluissa ja yhteistyössä

Yliopistoon tullessani pohjoismainen ja kansainvälinen teatterialan järjestötyö oli minulle tuttua aikaisemmista työpaikoistani. Minulle oli itsestään selvää jatkaa siirtymällä teatterintutkimuksen järjestötyöhön. Olin perustamassa pohjoismaista Nordiska teaterforskare -järjestöä ja toimin oman jaksoni hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Kansainvälisen järjestömme International Federation for Theatre Research (IFTR) hallitukseen kuuluin kaksitoista vuotta, neljä niistä varapuheenjohtajana. Lue lisää »

Klassikko jo eläessään – Linkomiehen akateeminen ura

Edwin Linkomies opiskeli latinaa jo lukiossa, mutta se nousi hänen pääaineeksensa vasta yliopisto-opintojen alussa, kun hän vuonna 1911 oli kirjoittanut ylioppilaaksi. Hän opiskeli määrätietoisesti ja tehokkaasti valmistuen filosofian kandidaatiksi marraskuussa 1913. Valmistuttuaan hän auskultoi ja toimi vuosina 1914–1920 latinan tuntiopettajana Helsingin kouluissa. Lue lisää »

James Bond, Suomi ja kylmän sodan teknologiakuilu

1980-luvun keskivaiheilla valmistuneessa "007 ja kuoleman katse" -elokuvassa fiktiivinen KGB-kenraali Gogol ojentaa James Bondille Leninin kunniamerkin brittiagentin pelastettua Kalifornian Piilaakson. Elokuvan pääkonna Max Zorin oli suunnitellut sen täydellistä tuhoa. Brittiagentin esimies "M" ei voi kuin ihmetellä: Eikö KGB olisi ollut tyytyväinen jos Piilaakso olisi tuhoutunut? Ei toki, kenraali vastaa, miten neuvostotutkimus pärjäisi ilman sitä? Lue lisää »