Tieteelliset asiantuntijatehtävät
Pirkko Nuolijärvi on toiminut väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten ohjaajana, esitarkastajana ja opponenttina. Lisäksi hän on ollut asiantuntijana yliopistovirkojen täyttöprosesseissa. Lue lisää »
Pirkko Nuolijärvi on toiminut väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten ohjaajana, esitarkastajana ja opponenttina. Lisäksi hän on ollut asiantuntijana yliopistovirkojen täyttöprosesseissa. Lue lisää »
Mukana Erik Tawaststjerna , Leo Normet ja Eero Tarasti . Ohjaus Mikko Kemppinen, kuvaus Esko Gustafsson. Helsinki 1987. Lue lisää »
H. K. Riikonen kuuluu niihin professoreihin, jotka käyttävät roskakoria ja tietokoneen delete-näppäintä hallinnosta tulevien strategia- yms. papereiden ja yleensä jatkuvasti lisääntyneen yliopistobyrokratian kohdalla. Hän on kuitenkin mielestään suorittanut osuutensa hallinnollisista tehtävistä toimimalla mm. Taiteiden tutkimuksen laitoksen esimiehenä, Itäisen Keski-Euroopan, Baltian ja Balkanin opintokokonaisuuden (IKEBB) johtoryhmän jäsenenä ja yhden kauden humanistisen tiedekunnan varadekaanina. Lue lisää »
Virkakielityö Kotimaisten kielten keskuksessa on ennen kaikkea yhteiskunnallista vaikuttamista. Se vaatii paitsi kielenkäytön myös hallinnon toiminnan tuntemista sekä verkostoitumista ja erilaista sidosryhmätyötä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen onkin sekä toimintamme tavoite että sen keino. Lue lisää »
Yliopistossa tapahtuvien suurien muutosmyllerrysten keskellä dekaani Arto Mustajoki ja varadekaani Hanna Snellman päättivät, että nyt jos koskaan on kutsuttava apujoukkoja laajentamaan ajattelua. Syntyi idea Humanistiklubista, joka voisi kokoontua eri teemojen äärelle eri kokoonpanoissa. – Tarvitaan raikkaita ajatuksia ja rautaista eri alojen ammattitaitoa akateemisen maailman ulkopuolelta. Alumnimme ovat meille erittäin tärkeitä kumppaneita, painottaa Hanna Snellman. Lue lisää »
Opiskelen mediaa ja julkista keskustelua myös osallistumalla julkiseen keskusteluun asiantuntijakommentaattorina, kolumnistina ja tviittaajana. Vuodesta 2012 olen kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin ja parin vuoden ajan olen toiminut myös Tieteentekijöiden liiton blogistina. Vuoden 2016 alusta aloitan Avun kolumnistina yliönimellä Valtakunnantosikko. Lue lisää »
Jäsenyys Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa vuosina 2010–2015 on johtanut lukuisiin valmistelu- ja ohjausryhmiin Akatemian sisällä. Näitä ovat mm. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijajaoston (FIRI) jäsenyys vuosina 2013–2015, Akatemian huippuyksikkötyöryhmän jäsenyys, Akatemian Ihmisen Mieli, Synteettinen biologian (FinSynBio) ja Biotalous- ohjelmien ohjausryhmien jäsenyys, sekä BioFuture2015 valmisteluryhmän jäsenyys. Lue lisää »
Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »
Oma tieteenalani arkeologia on ollut näkyvästi esillä eri tavoin tiedotusvälineissä ja se kiinnostaa suurta yleisöä. Käytännössä jokainen arkeologinen kaivaus uutisoidaan jollakin tavalla. Arkeologit itsekin ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota uutisointiin kertomalla sekä kaivausten menetelmistä että tuloksista. Lisäksi toimittajilla saattaa olla omia ideoita, joita he haluavat käyttää. Lue lisää »
Olin kerran tohtorinkaronkassa, jossa väittelijä tullessaan puheessaan kohdalleni kiitti minua siitä, että olen auttanut häntä ymmärtämään hy… Lue lisää »
Esteri Vapaa-Jää oli alun perin kiinnostunut lääkärin opinnoista, mutta toisen maailmansodan jälkeen lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijapaikat oli varattu palveluksesta palaaville miehille. Uusi uravaihtoehto löytyi käsitöiden parista Helsingin käsityöopistosta. Sodan aiheuttama pula-aika jatkui vielä pitkään taistelujen päätyttyä, mikä kysyi kekseliäisyyttä erityisesti käsityöläisten alalla. Opintojensa aikana Vapaa-Jää pääsi pohtimaan muun muassa uusia käyttötarkoituksia nenäliinoille. Lue lisää »
Anna Laurinsilta aloitti kansatieteen opiskelun Helsingin yliopistossa syksyllä 1981 ja valmistui filosofian maisteriksi kesällä 2008. Hän on siis yksi niistä sadoista, jotka tutkinnonuudistus sai viimeistelemään pro gradu -tutkielmansa ja valmistumaan maisteriksi ennen syksyä 2008. Lue lisää »
Touko Siltala on säännöllisesti yhteydessä Alma Materiinsa. Siltala kustantamon kirjailijoista moni on Helsingin yliopiston historia-aineiden tutkijoita tai opettajia. Kustantamo tekee yhteistyötä humanistisen tiedekunnan laitosten ja oppiaineiden kanssa esimerkiksi järjestettäessä kirjailijavierailuja ja kirjojen julkistamistilaisuuksia. Lue lisää »
Professori Matti Miestamo osallistuu aktiivisesti oman tieteenalansa asiantuntija- ja hallintotehtäviin. Hän on tällä hetkellä Cambridge University Pressin julkaiseman Nordic Journal of Linguistics -lehden toimittaja, toimi aiemmin SKY Journal of Linguistics -lehden toimittajana ja on lisäksi toimittanut useita kokoomateoksia. Lue lisää »
Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »
Vakiinnutettua asemamme eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistus- ja arviointitoiminnan keskeisenä toimijana meille avautui tilaisuus toteuttaa Euroopan komission rahoittamia kehittämishankkeita Euroopan naapuruuspolitiikan maissa. Voitimme kaksi Twinning-hankkeen tarjouskilpailua: toisen Armenian korkeakoulutuksen kehittämiseksi Bologna-prosessin mukaisesti ja toisen Azerbaidzhanin korkeakoulutuksen lähentämiseksi eurooppalaiseen koulutusalueeseen. Lue lisää »
Henrik Meinanderin tärkeimmät luottamustoimet yliopistolla ja tiedeyhteisössä ovat olleet kaudet laitosjohtajana (2004–2006) ja varadekaanina (2010–2013) Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, hallituksen ja tieteellisen neuvoston jäsenyys Svenska litteratursällskapet i Finlandissa (1998-) ja Suomen Tiedeseurassa (2003-) sekä inspehtorinvirka Nylands Nation vid Helsingfors universitet -osakunnassa (2010-). Lue lisää »
Olen saanut työskennellä urani aikana vaihtelevissa museoalan töissä hyvinkin erilaisissa museoissa. Oma museoalan ”ammattikouluni” oli Hangon museo, johon menin tekemään kaupunginrakennusinventointia vielä opiskeluaikana 1980-luvun puolivälissä. Pienessä muutaman hengen museossa joutui tekemään monenmoista aina artikkelien kirjoittamisesta, julkaisun toimittamisesta ja painattamisesta näyttelyn suunnitteluun ja paspisten leikkaamiseen saakka. Seuraava työpaikka Espoon kaupunginmuseo oli jo selvästi suurempi ja työtehtävät erikoistuneemmat. Lue lisää »
Helsingin yliopiston tiedekuntien istuntosalissa perustettiin 1. lokakuuta 1870 Suomen Muinaismuisto-Yhtiö. Yhdistyksen tavoitteena oli luoda edellytyksiä muistomerkkien suojelulle ja muinaistutkimuksen käynnistämiselle sekä herättää kansassa kiinnostusta muinaismuistoja kohtaan. Lue lisää »
Olen päätynyt ajattelemaan, pengottuani oman tieteenalani ja muutamien muidenkin historiaa, että humanistille professionalismin, ammattilaisuuden, kehys ei tutkijana aina ole kaikkein pukevin tai hedelmällisin. Humanistisen tieteen historiassa on myös hieno ja tuottelias amatööriyden – tiedon harrastuneisuuden ja pyyteettömän rakkauden – perinne, jossa parhaimmillaan kyetään ylittämään tieteen rahoitukseen ja valtapolitikointiin liittyvät ongelmat tutkimalla ja kirjoittamalla ihan yksityisesti ja omalla rahalla. Lue lisää »