Virkakielityö Kotimaisten kielten keskuksessa on ennen kaikkea yhteiskunnallista vaikuttamista. Se vaatii paitsi kielenkäytön myös hallinnon toiminnan tuntemista sekä verkostoitumista ja erilaista sidosryhmätyötä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen onkin sekä toimintamme tavoite että sen keino.

Omaa erikoisalaani on julkisten hyvinvointipalvelujen ja sosiaalivakuutuksen kieli, erityisesti etuuspäätökset ja niiden perusteleminen. Tekstilajitutkijana asiantuntemukseni piiriin kuuluvat paitsi tekstit myös se, millaisessa prosesseissa ne virastoissa tehdään ja toisaalta se, miten kansalaiset, asiakkaat tai potilaat niitä tulkitsevat. Tätä kautta tulee aika laaja hallinnon asiantuntemus.

Etuuspäätösasiantuntijalle riittää työmaata, sillä pelkästään Kelassa tehdään vuosittain 10 miljoonaa etuuspäätöstä. Työhöni kuuluu muun muassa kouluttaminen ja konsultointi, mutta työ voi viedä minut puhumaan vaikkapa Vammaispalvelujen neuvottelupäiville, Avoin Suomi -messuille tai eduskuntaan.

Viime vuodet ovat olleet vilkkaita työryhmävuosia. Olin opetus- ja kulttuuriministeriön virkakielityöryhmässä, sosiaali- ja terveysministeriön vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen ryhmässä sekä valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hankkeen valmisteluryhmässä.

Monet viranomaistekstien ongelmista johtuvat muusta kuin kirjoittajien taidoista. Siksi on toimittava siellä, missä hallintoa muutenkin kehitetään. Tekstien tekeminen on hallinnon keskeisin työ, ja organisaatiot on järjestetty pitkälti sitä varten. Pelkän lainsäädännön voimin kielenkäyttöä ei silti muuteta.

Lisätietoa:

• ”Virkakielen parantaminen toisi miljoonasäästöt”, Helsingin Sanomat 8.7.2015
• ”Hyvää virkakieltä”, Virallinen lehti 7.1.2015
• ”Sote ja hyvinvointipiste – huonoja nimityksiä, sanoo virkakielen tutkija”, Yle Uutiset 10.3.2015
• “Hallinnon keskittäminen tuottaa vaikeaa kieltä”, Turun Sanomat 13.10.2014