Kun virkakielestä puhutaan julkisuudessa, näkökulma on erityisasiantuntija Ulla Tiililän mukaan tavallisesti taivasteleva ja paheksuva. – Tällainen asenne on kuitenkin hedelmätön eikä ratkaise ongelmia, jos niitä on. Änkyräasenteella ei liioin voi tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Virkakielityö Kotimaisten kielten keskuksessa on ennen kaikkea yhteiskunnallista vaikuttamista. Se vaatii paitsi kielenkäytön myös hallinnon toiminnan tuntemista sekä verkostoitumista ja erilaista sidosryhmätyötä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen onkin sekä toimintamme tavoite että sen keino.

Sukkuloin työkseni erilaisten asiantuntijayhteisöjen välillä, ja suuri osa yhteistyökumppaneista on muita kuin lingvistejä. Siksi työssäni keskeistä on paitsi tutkimustulosten soveltaminen myös oman alan yleistajuistaminen.

Tutkijana koen olevan pikemminkin kielenkäytön kuin kielen tutkija. Olen erikoistunut tekstintutkimukseen ja kirjoitettuihin viranomaisteksteihin, joita olen katsonut muun muassa dialogin näkökulmasta. En ole koskaan sisäistänyt vuorovaikutuksen tutkimusta vain suullisen vuorovaikutuksen alueeksi.

Jos minulta kysytään parasta muistoa yliopistosta, ylitse muun mieleeni tulevat Auli Hakulisen luennot ja muu häneltä saatu oppi ja ohjaus. Parhaat muistot koskevat siis yliopiston älyllistä antia, oivalluksen ja inspiraation lähteitä. Hakulinen on onnistunut vaikuttamaan jokaisella kurssilla, johon olen osallistunut.

Helsingin Sanomat julkaisi jutun kielentutkija Ulla Tiililästä 19.7.2015. Haastattelussa Tiililä kertoo, kuinka hän auttaa rikosten selvittämisessä etsimällä teksteistä kielellisiä sormenjälkiä. Forensista kielentutkimusta käytetään muun muassa etsittäessä rikosoikeudellista näyttöä.

Lainsäädännöstä huolimatta virkakielen koukerot ovat menneet yhä kummallisemmiksi. Tiina Harpfin toimittamassa Ylen Radio 1:n Kieliläppärissä pohditaan, mistä virkakieli johtuu. Asiantuntijana on tutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

”Kieliläppäri - osa 5: miksi virkakieli on koukeroista?”, Tiedeykkönen – Vinkkeli, Yle Radio 1, 12.3.2013

Viranomaiset lähettävät kansalaisille vuosittain miljoonia erilaisia päätöksiä, kuten tuki- ja eläkepäätöksiä. Tällaisia tekstejä ei tehdä inspiraation varassa, vaan niiden tuotanto on pitkälti automatisoitu: tekstit koostetaan tietojärjestelmiin syötetyistä vakioteksteistä, joita voi olla jopa satoja yhtä etuutta kohden. Artikkelissa lisätietoa aiheesta ja videotallenne Tietojärjestelmät ja kirjoittaminen -seminaarista.