Kun virkakielestä puhutaan julkisuudessa, näkökulma on erityisasiantuntija Ulla Tiililän mukaan tavallisesti taivasteleva ja paheksuva.

– Tällainen asenne on kuitenkin hedelmätön eikä ratkaise ongelmia, jos niitä on. Änkyräasenteella ei liioin voi tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Tiililä on ollut suomalaisen virkakielen tutkimuksen ja kehittämisen parissa ja kärjessä yli 20 vuotta. Kotimaisten kielten keskuksessa virkakielen parissa työskentelee muutama asiantuntija. Työ näkyy joskus mediassa, tai sen tulokset päätyvät omille verkkosivuille. Usein työ on puolijulkista puhetyötä kursseilla ja seminaareissa. Vaikuttavin osa työstä tehdään silti kulisseissa ja ennen kaikkea kasvotusten: keskustellen ja konsultoiden tai eri tavoin päättäjiin vaikuttaen.

– Yksin tai ylhäältäpäin sanellen virkakielityötä ei voi tehdä.

Kotuksen asiantuntijat aloittivat lokakuussa 2014 yhdessä muun muassa Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kanssa reilun vuoden kestävän virkakielikampanjan, jolla tehdään tunnetuksi Hyvän virkakielen toimintaohjelmaa. Toimintaohjelman taustalla on hallitusohjelman 2011 kirjaus lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittämisestä.

– Hallitusohjelmaan taas saatiin virkakielestä kirjaus pitkälti Kotuksen lobbaustyön ansiosta, joskin idea virkakieliasian vahvemmasta eteenpäin viemisestä tuli alun perin selkokielen asiantuntijoilta. Työmme on usein anonyymiä tiimityötä, kuten virkatyö yleensäkin. Tiimityössä onnistuminen kuitenkin palkitsee monin verroin. Toki on hauskaa nähdä myös omien aivojensa tuote vaikkapa hallitusohjelmassa, kertoo Tiililä.

• ”Laki on niin kuin se luetaan”, Noste
• Hyvän virkakielen toimintaohjelma, Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.1.2014
• Huoltaja-säätiön seminaarit