Uutisissa tutkijoita käytetään jatkuvasti asiantuntijoina. Janne Hopsun mukaan yliopisto voisi tehdä paljon enemmän, jotta tutkijat näkyisivät ja kuuluisivat nykyistä paremmin yhteiskunnassa.

– Hiljattain etsin tiettyyn simpukkalajiin liittyvää faktaa ja lajin suomenkielistä nimeä. Vasta kuudes puhelu tavoitti henkilön, joka valaisi asiassa. Uutistoimituksessa on rajallisesti aikaa asiantuntijan metsästämiseen. Mielestäni yliopiston pitäisi tarjota parempia kanavia tutkijoiden löytämiseen. Nopea ja toimiva verkkohaku voisi olla hyvä.

Monet Helsingin yliopiston professorit ja tutkijat ovat Hopsulle tuttuja. Silti hän kaipaa yliopistolaisilta lisää rohkeutta markkinoida näkemyksiään ja tutkimustuloksiaan julkisuuteen ja medialle.

– Harvaan asiaan on yhtä, kristallinkirkasta totuutta. Hyvin perusteltu näkemys on se, mitä uutistoimituksessa kaivataan. Lisäksi pitää olla rohkea puhumaan. Puolustusministeriön edustajat ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat ovat onnistuneet tässä paljon paremmin. Meillä on usein sotilaita uutislähetyksissä kommentoijina.

Tutkijat ja asiantuntijat ovat tärkeitä medialle. Yliopisto on täynnä alojensa kivikovia osaajia.

– Heillä on kyky sekä valottaa perusfaktoja että kertoa laajemmin asioista ja ilmiöistä. Jotkut tutkijat valittavat, että media vääristää asioita tai vetää mutkia suoriksi. Tutkijan kannattaisi ajatella, että juuri hänellä on tietoa ja kykyä vääntää asia fiksusti rautalangasta kyseiseen asiaan perehtymättömälle toimittajalle ja sitä kautta suurelle yleisölle. Siten myös tutkijat saisivat tuotua omaa ja yhteisönsä osaamista ja tietoa enemmänkin julki. Ketään ei voi tietenkään pakottaa, mutta jo verovaroin tuettuna toimintana sen voisi nähdä osana tutkijan ja professorin roolia, sanoo Janne Hopsu.