44 hakutulosta haulle: tutkija

Tietokone venäjän tutkijan apuna

Viime aikoina tiedemaailmassa on puhuttu paljon suurten aineistomassojen, big data, merkityksestä tutkimukselle. Suomalaiset Venäjän tutkijat saivat jo kymmenen vuotta sitten käyttöönsä Integrum-tietokannan, joka käsittää yli 50 miljardia sanaa erilaisia lehtitekstejä. Kehittämällä tehokkaat hakumetodit olemme aineiston avulla osoittaneet, että venäjän kielioppien antama tieto monista venäjän kielen piirteistä ei pidä paikkansa, jos tarkastellaan aitoa kirjoitettua kieltä. Lue lisää »

Matka kaupunkirakentamisen taidehistorian tutkijaksi

Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »

Monessa mukana eli tutkijan velvoitteet

Kun humanisti väittelee, hänen kimppuunsa hyökkäävät yllättävän monet tahot. Alan veteraanit tai muuten vain vaihtovuoroiset jäsenet näkevät hetkensä tulleen ja ehdottavat sinua järjestöihin ja luottamustehtäviin. Ensimmäisiä tehtäviäni vielä vihreänä tohtorina oli Suomen Musiikkitieteellisen Seuran puheenjohtajuus, joka kävi voimille, olinhan nuori isä ja myös opetus vaati valmistelua usein aamutyön tunneille asti. Lue lisää »

Tutkijatalonpojan tarina

Muistini on lyhyt, mutta aikani Helsingin yliopistossa on toistaiseksi ollut vielä lyhyempi, jonka takia ei ole helppoa valita erityistä hetkeä ajastani täällä. Joka tapauksessa, muistan yhden erityisen hetken, johon liittyy ainakin yksi kollegani täältä. Lue lisää »

Tutkija ohjaa ja osallistuu

Professori Juha Siltalalle on vuosien varrella kertynyt kansainvälisiä tieteellisiä esiintymisiä eri konferensseissa yli 60. Lisäksi hän on vuodesta 1987 lähtien pitänyt luentoja eri aiheista niin yliopistolla kuin muuallakin. Lue lisää »

Tie tutkijaksi

Aloitin tutkijanurani Porton yliopiston keskiajan filosofian instituutissa työstäessäni graduani 1100-luvulla eläneestä filosofista, Hugh St. Victorista. Ohjaajani oli instituutin silloinen johtaja, professori Maria Cândida Pacheco. Samaan aikaan osallistuin European Diploma of Medieval Studies -kurssille Roomassa, missä vietin päiväni enimmäkseen Vatikaanin kirjastossa, ja rakkauteni keskiajan filosofiaa kohtaan syveni. Lue lisää »

Tutkijakoulutuksen iloja ja suuria hetkiä

Yliopisto-opettajana saa koko ajan kohdata uusia nuoria, olla mukana heidän oppimisprosessissaan ja samalla oppia itse uusia asioita. Lue lisää »

Pohjoisen Amerikan tutkija

Markku Henriksson kiinnostui Pohjois-Amerikasta jo pienenä poikana. Hänen isänsä työskenteli merillä ja nuori Markku sai kortteja myös Yhdysvalloista. Tämän ohella eri maiden liput tulivat Henrikssonin elämään jo varhain, sillä hänen isoäitinsä toimi lipunvalmistajana ja alalla löytyi olympiavuoden alla töitä riittämiin. Lue lisää »

Tutkijan polku poliittisesta historiasta psykohistoriaan

Väitöskirjani Lapuan liike ja kyyditykset (1985) selvitti arkistolähteiden perusteella Lapuan liikkeen tapahtumahistorian vuosina 1929–1930, kyyditysten lukumäärän, järjestäjät ja järjestäjien yhteydet. Pimitettyjä arkistoja ei tarvittu sillä tiedot löytyivät enimmäkseen julkisista asiakirjoista, kunhan ne vain yhdisteli. Lue lisää »

Kielten tutkija ja puolustaja

Keskeisellä sijalla tutkimustyössäni on etnolingvistiikka eli kielten tutkimus suhteessa niiden etniseen, alueelliseen ja historialliseen kontekstiin. Etnolingvistiikka keskittyy varsinkin vähän tunnettujen kielimuotojen tutkimukseen kentällä niiden puhujien parissa. Lue lisää »

Kivi-tutkija

Kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi on tutkinut Aleksis Kiven proosaa, lyriikkaa ja draamaa osana 1800-luvun suomalaisen kirjallisuuden syntymistä 1800-luvulla. Prosessissa, jossa Suomeen rakennettiin tietoisesti suurten kirjallisten traditioiden ja klassikkojen mallin mukaan omakielistä kirjallisuutta, tarjoaa Kiven tuotanto monitahoisen tutkimusalueen. Lue lisää »

Tutkijan identiteettikriisi

Kun vanhemmat lapseni olivat pieniä, ainoa harrastukseni oli post doc -tutkimus. Abstrakteja, esitelmiä, matkoja, artikkeleita. Se oli ihanaa… Lue lisää »

Andien ja Amazonian tutkija

Martti Pärssisen henkilökohtaiset tutkimusintressit liittyvät erityisesti Andien ja Amazonian kulttuureihin. Hänen kansainvälisesti siteeratuin teoksensa on edelleenkin hänen väitöskirjansa inkavaltion poliittisesta organisaatiosta Tawantinsuyu. The Inca State and Its Political Organization. Samoin hänen Etelä-Amerikan paikallishistoriaa, arkeologiaa ja monitieteisyyttä käsittelevä Caquiaviri y la Provincia de Pacasa sekä Ari Siiriäisen kanssa kirjoittama teos Andes Orientales y Amazonía Occidental ovat ilmestyneet jo useampina painoksina. Yhdessä Jukka Kiviharjun kanssa tuotettu maailman ensimmäinen inkojen nuorakirjoitustekstien korpus Textos andinos. Corpus de textos khipu incaicos y coloniales I-II on laajasti huomioitu ihmiskunnan matematiikkaa ja kirjoitustaitoa käsittelevissä teoksissa. Lue lisää »

Hyvä tutkija on samalla tiedepoliitikko

Tavanomaisten asiantuntijatehtävien – Helsingin yliopistossa ja maailmalla – lisäksi olen toiminut kolmen eri laitoksen johtajana Helsingin yliopistossa. Minulla on myös ollut etuoikeus pystyä vaikuttamaan Suomen tutkimuspolitiikkaan useissa eri luottamustehtävissä. Lue lisää »

Tutkijat ääneen ja tutkimussovellukset esiin

Ilkka Herlinin mielestä yliopisto on yhteiskunnan tärkeä elementti. Yritysmaailma tarvitsee yliopistoa – osaajia ja tutkimustietoa. Lue lisää »

Tutkijaksi ja opettajaksi New Yorkin kautta

Ihmiseksi, joka vielä opiskeluaikanaan ajatteli (kahden opettajan lapsena), ettei koskaan ryhtyisi opettajaksi, olen opettamisesta aika innostunut. Itse asiassa rakastan opettamista. Mutta tähän piti päätyä pienen mutkan kautta. Taidehistoriasta filosofian kandidaatiksi valmistuttuani, ja jo opiskeluaikana, tein 1980-luvun jälkipuolella pitkään kulttuuritoimittajan töitä. Olin mielestäni sanonut jäähyväiset yliopistolle kevään 1987 publiikissa ja kirjoitin Helsingin Sanomien kulttuuriosastoon kuvataiteesta ja sekä muuta kulttuurijournalismia. Lue lisää »

Tutkijanura jäi sodan jalkoihin

Turkulaisen yliopettajan poika Gunnar Mickwitz kirjoittautui Helsingin yliopistoon lukemaan historiaa ja klassisia kieliä vuonna 1924. Osallistuttuaan Svenska institutet i Romin kevään 1927 kurssille, Mickwitzin kiinnostuksen kohteeksi muodostui antiikin taloushistoria. Lue lisää »

Miksi tutkijat piiloutuvat toimittajilta?

Uutisissa tutkijoita käytetään jatkuvasti asiantuntijoina. Janne Hopsun mukaan yliopisto voisi tehdä paljon enemmän, jotta tutkijat näkyisivät ja kuuluisivat nykyistä paremmin yhteiskunnassa. Lue lisää »

Keskiaikaisten tekstien tutkijasta yliopiston rehtoriksi

Raumalaisen kauppiaan poika Arthur Långfors suuntautui yliopisto-opinnoissaan ranskalaiseen kulttuuriin ja suoritti opintoja myös Pariisissa. Hänen oppi-isänsä Suomessa oli Werner Söderhjelm. Väitöskirjassaan hän pureutui keskiaikaisiin ranskankielisiin teksteihin (Li Regrés Nostre Dame, par Huon le Roi de Cambrai, publié d'après tous les manuscrits connus, 1907). Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen hän jatkoi saman aihepiirin parissa. Lue lisää »