Suomalaisella papyrustutkimuksella on vahvat perinteet. Helsingin yliopiston papyrustyöryhmä aloitti toimintansa professori Henrik Zilliacuksen johdolla 1968, suoritti kansaivälisen läpimurtonsa 1979 ja on sittemmin tunnustettu kansainvälisesti merkittäväksi koulukunnaksi. Professori Zilliacuksen lisäksi työryhmään kuuluivat Jaakko Frösén, Paavo Hohti, Jorma Kaimio ja Maarit Kaimio. Lue lisää »
Koska olen ollut Helsingin yliopistossa vain määräaikaisissa pätkätöissä, olen silloisen hallinnon periaaatteiden mukaisesti pystynyt välttämään tiedekunta- tai keskushallinnon johtotehtävät. Sen sijaan laitoshallinnossa olen ollut mukana aluksi opiskelijoiden edustajana ja pitkään assistentin toimeen siihen aikaan kuuluneissa lukuisissa hallintotehtävissä. Kokemukseni järjestötehtävissä ja toimimiseni asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä antoivat valmiuksia monenlaiseen hallinnolliseen toimintaan. Laitoksen tilinpito ja hankinnat olivat vastuullani koko assistenttiajan. Lue lisää »
Helsingin yliopiston papyrustyöryhmä tutkii kahta hiiltyneiden papyrusten kokoelmaa, Bubastoksen lääninarkistoa (Niilin suisto) ja Petran perhearkistoa. Lue lisää »
Jaakko Frösénin ideoima ja johtama Helsingin yliopiston tutkimusyksikkö toimi Suomen Akatemian nimeämänä tutkimuksen huippuyksikkönä kahteen otteeseen vuosina 2000–2011. Yksikkö käsitti viisi laajaa tutkimushanketta: 1) papyrustekstien, erityisesti hiiltyneiden papyrusten ja muumiokartonkien kierrätettyjen kirjoitusten konservoiminen ja julkaiseminen, 2) Petran Aaroninvuoren arkeologiset kaivaukset, 3) Aleksandrian kreikkalaisortodoksisen patriarkaatin kirjaston keskiaikaisten käsikirjoitusten pelastaminen ja digitointi 4) Kreikan roomalaisaikainen kivirunous (johtajana dos. Erkki Sironen) ja 5) kreikan ja latinan kielten vaihtelu ja muutos (johtajana dos. Martti Leiwo). Tutkimusyksikkö jatkaa supistettuna edelleen toimintaansa. Lue lisää »
Paavo Hohdin mukaan professorien ja opiskelijoiden välisillä läheisillä suhteilla oli merkittävä rooli opintojen edetessä. Suhteellisen pienessä porukassa kaikki tunsivat toisensa ja professorit olivat läsnä henkilökohtaisella tasolla. Kreikan kirjallisuuden puolelta Hohti mainitsee Henrik Zilliacuksen ja Holger Thesleffin. Lue lisää »
Minulla on lukuisia parhaita muistoja Helsingin yliopistosta yli 50 vuoden ajalta opiskelijasta eläkeläisprofessoriksi. Lue lisää »
Alexander von Humboldt -Stiftungin apuraha Kölnin yliopiston hiiltyneiden papyrusten pelastamiseen 1984–85 Suomen leijonan ensimmäisen… Lue lisää »
Suomalaiset arkeologit suorittivat tutkimuksia vuosina 1997–2007 Jabal an-Nabi Harun vuorella (profeetta Aaronin vuori), joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Petran rauniokaupungin keskustasta. Juutalainen, kristitty ja islamilainen perimätieto pitää vuorta Mooseksen isoveljen Aaronin hautapaikkana. Vuoren huipulla on kirkon raunioille 1300-luvulla rakennettu pieni muslimipyhäkkö. Lue lisää »
”Arkeologian kiehtoo Lumossa” , Lumon lukio 12.12.2013 ”Tutkimus on vastuussa kulttuuriperinnöstä” , Suomen Akatemia 3.4.2009… Lue lisää »
Vuonna 1995 Antti Arjava liittyi professori Jaakko Frösénin johtamaan työryhmään, joka tutkii amerikkalaisten Petran rauniokaupungista löy… Lue lisää »
Olin käynyt koko kouluni päiväkodista lukioon ruotsiksi, joten oli luonnollista hakea ruotsinkielistä opiskelupaikkaa. Historiassa minulla oli aina ollut hyvät kouluarvosanat, kiitos Magnus Perret’n, Sibbo gymnasiumin loistavan historianopettajamme, joten ilmoittauduin Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian ruotsinkielisen oppiaineen pääsykokeisiin. Lue lisää »
Gunnar Mickwitzin väitöskirja ilmestyi vuonna 1932. Siinä Mickwitz tutki rahatalouden ja luontaistalouden keskinäistä suhdetta sekä niiden merkitystä antiikin Roomassa 300-luvulla jaa. Tutkijat olivat aiemmin esittäneet, että Rooman valtakunnan talous tuohon aikaan taantui rahataloudesta luontaistalouteen. Lue lisää »
Papyrukselle kirjoitettujen dokumenttien tutkimus on pitkään ollut Helsingin yliopiston kreikantutkijoiden lempilaji. Tälläkin alalla opettajani Henrik Zilliacuksen vaikutus on ollut ratkaiseva. Hänen ansiostaan Suomeen saatiin julkaistavaksi edustava kokoelma Egyptin Oksyrhynkhoksesta löytyneitä papyruksia. Satuin koputtamaan Zilliacuksen huoneen ovelle juuri kun hän oli avaamassa Englannista saapunutta pakettia ja sain heti ryhtyä hänen kanssaan asettelemaan näitä hauraita dokumentteja turvaan lasilevyjen väliin. Lue lisää »
Olin 19-vuotias, kun Suomen Rooman-instituutin tieteellisellä kurssilla ensi kertaa otin etruskilaisen hautakiven kouriini. Nyt liki 50 vuotta myöhemmin ne kiehtovat minua edelleen. Väitöskirjani teema oli kielen vaihtuminen etruskista latinaksi näissä monumenteissa. Mikä sai etruskit kirjoittamaan omaistensa hautakivet latinaksi, vaikka hautaustapa vuoden 100 eKr. molemmin puolin oli vielä täysin etruskilainen? Lue lisää »
