Koska olen ollut Helsingin yliopistossa vain määräaikaisissa pätkätöissä, olen silloisen hallinnon periaaatteiden mukaisesti pystynyt välttämään tiedekunta- tai keskushallinnon johtotehtävät. Sen sijaan laitoshallinnossa olen ollut mukana aluksi opiskelijoiden edustajana ja pitkään assistentin toimeen siihen aikaan kuuluneissa lukuisissa hallintotehtävissä. Kokemukseni järjestötehtävissä ja toimimiseni asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä antoivat valmiuksia monenlaiseen hallinnolliseen toimintaan. Laitoksen tilinpito ja hankinnat olivat vastuullani koko assistenttiajan.

Työsuhteen määräaikaisuus ja jatkon epävarmuus ajoivat minut ammattiyhdistyksiin. Helsingin yliopiston assistentit (HYA) valitsivat minut pääluottamusmiehekseen, joten olin pitkään ”kuunteluoppilaana” eli assistenttien ja Virkamiesliiton (VL) edustajana pienen konsistorin kokouksissa. Sitä kautta jouduin useisiin pienen konsistorin asettamiin toimikuntiin ja työryhmiin vuodesta 1975. Tässä ominaisuudessa pidin myös ”muun opettajakunnan” puheen yliopiston avajaisissa 1983 aiheesta ”Yliopistoyhteisön puolesta”. Paikallistoiminta johti liittotasolle Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liiton (KATL) varapuheenjohtajaksi ja siellä lukuisiin edustuksiin (Virkamiesliitto ja Opettajien ammattijärjestö OAJ) ja toimikuntiin, ennen muuta niihin, jotka pohtivat ja tekivät ehdotuksia yliopistojen virkajärjestelmän kehittämiseksi. Vastaavaa toimintaa harjoitin ’kantavana voimana’ Helsingin Yliopiston Dosenttiyhdistyksessä ja mm. pitkäaikaisena puheenjohtajana Suomen Dosenttiliitossa.

Toisenlaista on ollut toiminta tutkimushallinnossa, projektien (papyrustutkimus, Petran Aaroninvuoren kaivaukset, Aleksandrian patriarkaatin kirjasto) johtamisessa ja ennen muuta tutkimuksen huippuyksikön vetämisessä. Suurelta osalta se on ollut tutkimuksen suunnittelua, anomuksien laatimista, budjetointia ja raportointia, rahoituksen seurantaa ja henkilöstöpolitiikkaa. Taloushallinto oli minulle jo tuttua. Huippuyksikön kansainvälisen seurantaryhmän koordinointi toi mukaan omat haasteensa.

Olin perustamassa Helsingin yliopiston humanististen huippuyksikköjen tohtorikoulua ’Merkitys, kieli ja muuttuvat kulttuurit’ ja olin sen johtoryhmän jäsen sekä oman huippuyksiköni ’Antiikin kreikan kirjoitetut lähteet’ pienen tohtorikoulun johtaja.

Alan kotimainen tieteellinen seura on Klassillis-filologinen yhdistys ry (KFY). Olen toiminut lähinnä sen aktiivijäsenenä sekä varapuheenjohtajana ja erityisesti aikakauslehden Arctos – Acta philologica Fennica toimituksessa, välillä päätoimittajana. Suomen Tiedeseuran kutsuttuna jäsenenä (1987) olen toiminut lähinnä Commentationes Humanarum Litterarum -julkaisusarjan vastaavana toimittajana sekä tiedeakatemioiden julkaisuyhteistyötoimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan asiamiehenä toimin 1976–1977. Olen yksi Suomen Egyptologisen Seuran perustajajäsenistä ja pitkäaikainen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Professori Rostislav Holthoerin jälkeen olin sen puheenjohtaja. Samoin olin perustamassa Suomen Ateenan-instituutin ystäväyhdistystä ja sen pitkäaikainen hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja. Molemmille yhdistyksille olen järjestänyt lukuisia matkoja Kreikkaan ja itäisen Välimeren maihin.

Toimittuani Suomen Ateenan-instituutin johtajana oli sen säätiön hallituksen jäsen (ja varapuheenjohtaja) säädetyn ajan sekä sen julkaisusarjan Papers and Monographs of the Finnish Institute at Athens toimituskunnassa. Samoin olen Suomen Lähi-idän instituutin säätiön hallituksessa.

Kansainvälisellä tieteellisellä saralla olen pohjoismaisen Platonselskabetin (Nordiskt selskab för antikens idétradition) kutsuttu jäsen 1987 ja Academia Europaean kutsuttu jäsen 1989. Association Internationale de Papyrologues on papyrustutkijoiden kansainvälinen tieteellinen järjestö. Olin sen hallituksen (Comité Internationale de Papyrologie) jäsen ja järjestin sen 24. Kansainvälisen kongressin Helsingissä 2004. Olen edelleen sen työryhmän Comittee on Archaeological Projects in Egypt jäsen.

Olin sihteerinä Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa komiteassa Suomen tieteellisten seurojen aseman selvittämiseksi (Komitearaportti 1977:2) sekä laadin Kouluhallituksen komitealle Lukioiden latina ja kreikka kreikankielen kurssisuunnitelman 1978–1979. Raamatunkäännöskomiteassa olin jäsenenä Paavalin kirjeiden käännösyksikössä 1983 ja 1985.

Muita kuin tieteellisiä kansaivälisiä tehtäviä ovat olleet Suomen edustusjäsenyys UNESCOn komiteassa Executive Committee of the International Campaign for the Establishment of the Nubia Museum in Aswan and the National Museum of Egyptian Civilisation in Cairo sekä asiantuntijan tehtävä YKn Makedonian (FYROM) kehitysyhteistyöprojektissa Local Governance for Sustainable Human and Economic Development. Ateenan aikanani toimin o.t.o. Suomen Ateenan suurlähetystön kulttuuriattaseana ja järjestin yhdessä vaimoni Anjan ja Ateenan sihteerini Maria Martzoukoun kanssa lukuisia konsertti-, kuvataiteilija- ja kirjailijavierailuja Suomesta Kreikkaan ja Kreikasta Suomeen. Niistä huomattavin oli Sibelius Akatemian sinfoniaorkesterin vierailu, jonka yhteydessä järjestettiin myös mm. Sibelius Akatemian ja Ateenan yliopiston yhteinen konferenssi kansallisista aineksista klassisessa konserttimusiikissa.