Päivän humanisti 18.9.2015

Jaakko Frösén

Emeritusprofessori Jaakko Frösén aloitti tutkimuksensa kielitieteen metodeista. Kansainvälinen ura aukeni papyrustutkimuksesta ja jatkui Egyptistä Petran arkeologisille kaivauksille. Ateenan-instituutin työryhmä puolestaan tutki hellenististä kautta. Akateemisen maailman ulkopuolella Frösén tunnetaan lukuisista yleistajuisista kirjoituksista, esitelmistä, näyttelyistä, haastatteluista sekä itäisen Välimeren maiden asiantuntijaopastuksista.

Jaa Twitter Facebook

Jaakko Frösén

Jaakko Lars Henrik Frösén
9.1.1944, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1967 (kreikan kirjallisuus), Rooman kirjallisuus, psykologia, yleinen kielitiede (1968), filosofian lisensiatti 1969 (kreikan kieli ja kirjallisuus, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus) ja filosofian tohtori 1974, Helsingin yliopisto

Emeritusprofessori (sopimus) 2012–, Helsingin yliopisto
Kreikkalaisen filologian määräaikainen professori (kutsu) 1999–2011, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian varttunut tieteenharjoittaja ja akatemiaprofessori 1992–1999 ja 2006
Suomen Ateenan-instituutin johtaja 1988–1992
Kreikan kielen ja kirjallisuuden vs. professori 1985, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian nuorempi tutkija ja vanhempi tutkija 1981–1988
Kreikan kielen ja kirjallisuuden assistentti 1977–1981, Helsingin yliopisto
Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan asiamies 1977
Klassillisen filologian vs. apulaisprofessori 1976, Turun yliopisto
Kreikan kirjallisuuden assistentti 1974–1976, Helsingin yliopisto
Klassillisen filologian lehtori 1971–1973, Turun yliopisto
Rooman kirjallisuuden assistentti 1970, Helsingin yliopisto
vs. latinan kielen lehtori 1969, Oulun yliopisto
Tuntiopetustehtäviä kouluissa, yliopistoissa, kesäyliopistoissa ja opistoissa (latina, kreikka, italia, sosiolingvistiikka, klassillinen arkeologia) 1967–

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat
Kreikan kielen sosiolingvistinen tutkimus
Papyrusten konservointi ja julkaiseminen, erityisesti hiiltyneet ja kierrätetyt papyrukset
Petran Aaronin vuoren arkeologiset kaivaukset
Aleksandrian patriarkaatin keskiaikaiset käsikirjoitukset (konservointi, digitointi ja kodikologia)

Prolegomena to a Study of the Greek Language in the First Centuries A.D. – The problem of Koiné and Atticism 1974 (väitöskirja).
Papyrustekstien julkaisuja yhdessä muiden kanssa 1979–
Petra – The Mountain of Aaron I–III yhdessä muiden kanssa.
Lukuisia artikkeleita, kirja-arvosteluja ja painatteita, oppikirjoja, äänitteitä, videoita, radio- ja televisio-ohjelmia sekä näyttelyitä. Lisäksi toiminut asiantuntijaoppaana yli 100 itäisen Välimeren maihin suuntautuneella matkalla.

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Jaakko Frösén (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Jaakko Frösénin ideoima ja johtama Helsingin yliopiston tutkimusyksikkö toimi Suomen Akatemian nimeämänä tutkimuksen huippuyksikkönä kahteen otteeseen vuosina 2000–2011. Yksikkö käsitti viisi laajaa tutkimushanketta: 1) papyrustekstien, erityisesti hiiltyneiden papyrusten ja muumiokartonkien kierrätettyjen kirjoitusten konservoiminen ja julkaiseminen, 2) Petran Aaroninvuoren arkeologiset kaivaukset, 3) Aleksandrian kreikkalaisortodoksisen patriarkaatin kirjaston keskiaikaisten käsikirjoitusten pelastaminen ja digitointi 4) Kreikan roomalaisaikainen kivirunous (johtajana dos. Erkki Sironen) ja 5) kreikan ja latinan kielten vaihtelu ja muutos (johtajana dos. Martti Leiwo). Tutkimusyksikkö jatkaa supistettuna edelleen toimintaansa.

Lue lisää

Suomalaisella papyrustutkimuksella on vahvat perinteet. Helsingin yliopiston papyrustyöryhmä aloitti toimintansa professori Henrik Zilliacuksen johdolla 1968, suoritti kansaivälisen läpimurtonsa 1979 ja on sittemmin tunnustettu kansainvälisesti merkittäväksi koulukunnaksi. Professori Zilliacuksen lisäksi työryhmään kuuluivat Jaakko Frösén, Paavo Hohti, Jorma Kaimio ja Maarit Kaimio.

Lue lisää

Helsingin yliopiston papyrustyöryhmä tutkii kahta hiiltyneiden papyrusten kokoelmaa, Bubastoksen lääninarkistoa (Niilin suisto) ja Petran perhearkistoa.

Lue lisää

Suomalaiset arkeologit suorittivat tutkimuksia vuosina 1997–2007 Jabal an-Nabi Harun vuorella (profeetta Aaronin vuori), joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Petran rauniokaupungin keskustasta. Juutalainen, kristitty ja islamilainen perimätieto pitää vuorta Mooseksen isoveljen Aaronin hautapaikkana. Vuoren huipulla on kirkon raunioille 1300-luvulla rakennettu pieni muslimipyhäkkö.

Lue lisää

Aleksandrian kirjastohankkeen tarkoituksena oli kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin käsikirjoituskokoelman muodostaman kulttuuriperinnön pelastaminen, säilyttäminen ja sen saattaminen tutkijoiden käyttöön digitoituna virtuaalikirjastona. Kirjasto on jäänne kuuluisasta varhaiskristillisestä Aleksandrian kirjastosta, joka perustettiin samalla kuin Egyptin ensimmäinen kristillinen seurakunta ja kirkko. Perustaja oli legendan mukaan evankelista Markus, joka lienee kärsinyt marttyrikuoleman vuonna 63.

Lue lisää

Minulla on lukuisia parhaita muistoja Helsingin yliopistosta yli 50 vuoden ajalta opiskelijasta eläkeläisprofessoriksi.

Lue lisää

Koska olen ollut Helsingin yliopistossa vain määräaikaisissa pätkätöissä, olen silloisen hallinnon periaaatteiden mukaisesti pystynyt välttämään tiedekunta- tai keskushallinnon johtotehtävät. Sen sijaan laitoshallinnossa olen ollut mukana aluksi opiskelijoiden edustajana ja pitkään assistentin toimeen siihen aikaan kuuluneissa lukuisissa hallintotehtävissä. Kokemukseni järjestötehtävissä ja toimimiseni asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä antoivat valmiuksia monenlaiseen hallinnolliseen toimintaan. Laitoksen tilinpito ja hankinnat olivat vastuullani koko assistenttiajan.

Lue lisää

Papyrus and painting. A method of conserving mummy cartonnages.

Professori Jaakko Frösén kertoo videolla muumiokartogin maalausten siirtämisestä ja kierrätettyjen papyrustekstien löytämisestä: ”Papyrus and Painting”. Video on vuodelta 1987.

https://youtube.com/watch?v=Q8iLZXet9X8