← Takaisin

Jaakko Frösén

Jaakko Lars Henrik Frösén
9.1.1944, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1967 (kreikan kirjallisuus), Rooman kirjallisuus, psykologia, yleinen kielitiede (1968), filosofian lisensiatti 1969 (kreikan kieli ja kirjallisuus, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus) ja filosofian tohtori 1974, Helsingin yliopisto

Emeritusprofessori (sopimus) 2012–, Helsingin yliopisto
Kreikkalaisen filologian määräaikainen professori (kutsu) 1999–2011, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian varttunut tieteenharjoittaja ja akatemiaprofessori 1992–1999 ja 2006
Suomen Ateenan-instituutin johtaja 1988–1992
Kreikan kielen ja kirjallisuuden vs. professori 1985, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian nuorempi tutkija ja vanhempi tutkija 1981–1988
Kreikan kielen ja kirjallisuuden assistentti 1977–1981, Helsingin yliopisto
Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan asiamies 1977
Klassillisen filologian vs. apulaisprofessori 1976, Turun yliopisto
Kreikan kirjallisuuden assistentti 1974–1976, Helsingin yliopisto
Klassillisen filologian lehtori 1971–1973, Turun yliopisto
Rooman kirjallisuuden assistentti 1970, Helsingin yliopisto
vs. latinan kielen lehtori 1969, Oulun yliopisto
Tuntiopetustehtäviä kouluissa, yliopistoissa, kesäyliopistoissa ja opistoissa (latina, kreikka, italia, sosiolingvistiikka, klassillinen arkeologia) 1967–

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat
Kreikan kielen sosiolingvistinen tutkimus
Papyrusten konservointi ja julkaiseminen, erityisesti hiiltyneet ja kierrätetyt papyrukset
Petran Aaronin vuoren arkeologiset kaivaukset
Aleksandrian patriarkaatin keskiaikaiset käsikirjoitukset (konservointi, digitointi ja kodikologia)

Prolegomena to a Study of the Greek Language in the First Centuries A.D. – The problem of Koiné and Atticism 1974 (väitöskirja).
Papyrustekstien julkaisuja yhdessä muiden kanssa 1979–
Petra – The Mountain of Aaron I–III yhdessä muiden kanssa.
Lukuisia artikkeleita, kirja-arvosteluja ja painatteita, oppikirjoja, äänitteitä, videoita, radio- ja televisio-ohjelmia sekä näyttelyitä. Lisäksi toiminut asiantuntijaoppaana yli 100 itäisen Välimeren maihin suuntautuneella matkalla.

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Jaakko Frösén (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Aleksandrian patriarkaatin keskikaikainen kirjasto

Aleksandrian kirjastohankkeen tarkoituksena oli kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin käsikirjoituskokoelman muodostaman kulttuuriperinnön pelastaminen, säilyttäminen ja sen saattaminen tutkijoiden käyttöön digitoituna virtuaalikirjastona. Kirjasto on jäänne kuuluisasta varhaiskristillisestä Aleksandrian kirjastosta, joka perustettiin samalla kuin Egyptin ensimmäinen kristillinen seurakunta ja kirkko. Perustaja oli legendan mukaan evankelista Markus, joka lienee kärsinyt marttyrikuoleman vuonna 63.

Kirjaston kokoelmiin kuuluu nykyään enää n. 530 kreikkalaista ja arabialaista käsikirjoitusta, joista vanhin ajoitettu on vuodelta 952, sekä n. 2000 harvinaista varhaista painettua kirjaa, inkunaabelia. Liturgisen ja teologisen kirjallisuuden ohella ne sisältävät niin antiikin kreikkalaisten kuin bysantin keskiajan kirjailjoiden tekstejä, mm. Aristoteleen teoksia ja niiden keskiaikaisia kommentaareja. Kirjojen lisäksi kirjastossa säilytetään patriarkaatin arkistoa samoin kuin muita Egyptin kirkkohistoriaan liittyviä varhaisia julkaisemattomia lähteitä 1500-luvulta alkaen.

Digitointihanke tähtäsi käsikirjoitusten taltioimiseen elektroniseen muotoon ja niiden säilyvyyden ja käyttömahdollisuuksien parantamiseen. Virtuaalikirjasto avaa kirjaston kokoelmat tutkijoiden ulottuville verkon välityksellä, käsin koskematta.

Käsikirjoitusten digitoimiseen liittyy luettelo, joka täyttää uusimmat tieteelliset vaatimukset sekä kirjaston historian selvittäminen. Kautta aikojen Aleksandrian kirjastosta on sekä väliaikaisesti evakuoitu että lopullisesti lahjoitettu tai muuten siirretty käsikirjoituksia, usein ja etenkin 1600-luvulla Konstantinopolin kautta, muihin kokoelmiin ympäri maailmaa. Kuuluisin niistä on kokonaisraamattu Codex Alexandrinus, joka on nykyään Lontoossa.

Digitoitua virtuaalikirjastoa sijoitetaan Suomen Kansalliskirjastoon ja sen varmuuskopio on tarkoitus tallentaa Aleksandrian uuteen kirjastoon (Bibliotheca Alexandrina).

Maailman johtavat vanhojen tekstien ja piirrosten digitointiasiantuntijat kutsuttiin Helsingin yliopistoon kansainväliseen konferenssiin 2010. Esitelmät julkaistiin kirjana Eikonopoiia – Digital Imaging of Ancient Textual Heritage, Commentationes Humanarum Litterarum 129 (Helsinki 2011). Näin humanistinen tuktimushanke sai aikaan kainsainvälistä yhteistyötä myös tietotekniikan sovellutusten parissa, mikä ylitti patenttien muodostaman esteen.

Hänen autuutensa Aleksandrian ja koko Afrikan patriarkka ja paavi Petros VII ja Jaakko Frösén tutustuvat arkkitehdin opastuksella uuden residenssin ja kirjaston suunnitelmiin 1999. Kuva: Tuuli Luukas.

 

Kirjoittaja

Jaakko Frösén

Jaakko Lars Henrik Frösén
9.1.1944, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1967 (kreikan kirjallisuus), Rooman kirjallisuus, psykologia, yleinen kielitiede (1968), filosofian lisensiatti 1969 (kreikan kieli ja kirjallisuus, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus) ja filosofian tohtori 1974, Helsingin yliopisto

Emeritusprofessori (sopimus) 2012–, Helsingin yliopisto
Kreikkalaisen filologian määräaikainen professori (kutsu) 1999–2011, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian varttunut tieteenharjoittaja ja akatemiaprofessori 1992–1999 ja 2006
Suomen Ateenan-instituutin johtaja 1988–1992
Kreikan kielen ja kirjallisuuden vs. professori 1985, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian nuorempi tutkija ja vanhempi tutkija 1981–1988
Kreikan kielen ja kirjallisuuden assistentti 1977–1981, Helsingin yliopisto
Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan asiamies 1977
Klassillisen filologian vs. apulaisprofessori 1976, Turun yliopisto
Kreikan kirjallisuuden assistentti 1974–1976, Helsingin yliopisto
Klassillisen filologian lehtori 1971–1973, Turun yliopisto
Rooman kirjallisuuden assistentti 1970, Helsingin yliopisto
vs. latinan kielen lehtori 1969, Oulun yliopisto
Tuntiopetustehtäviä kouluissa, yliopistoissa, kesäyliopistoissa ja opistoissa (latina, kreikka, italia, sosiolingvistiikka, klassillinen arkeologia) 1967–

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat
Kreikan kielen sosiolingvistinen tutkimus
Papyrusten konservointi ja julkaiseminen, erityisesti hiiltyneet ja kierrätetyt papyrukset
Petran Aaronin vuoren arkeologiset kaivaukset
Aleksandrian patriarkaatin keskiaikaiset käsikirjoitukset (konservointi, digitointi ja kodikologia)

Prolegomena to a Study of the Greek Language in the First Centuries A.D. – The problem of Koiné and Atticism 1974 (väitöskirja).
Papyrustekstien julkaisuja yhdessä muiden kanssa 1979–
Petra – The Mountain of Aaron I–III yhdessä muiden kanssa.
Lukuisia artikkeleita, kirja-arvosteluja ja painatteita, oppikirjoja, äänitteitä, videoita, radio- ja televisio-ohjelmia sekä näyttelyitä. Lisäksi toiminut asiantuntijaoppaana yli 100 itäisen Välimeren maihin suuntautuneella matkalla.

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Jaakko Frösén (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

← Takaisin