← Takaisin

Jaakko Frösén

Jaakko Lars Henrik Frösén
9.1.1944, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1967 (kreikan kirjallisuus), Rooman kirjallisuus, psykologia, yleinen kielitiede (1968), filosofian lisensiatti 1969 (kreikan kieli ja kirjallisuus, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus) ja filosofian tohtori 1974, Helsingin yliopisto

Emeritusprofessori (sopimus) 2012–, Helsingin yliopisto
Kreikkalaisen filologian määräaikainen professori (kutsu) 1999–2011, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian varttunut tieteenharjoittaja ja akatemiaprofessori 1992–1999 ja 2006
Suomen Ateenan-instituutin johtaja 1988–1992
Kreikan kielen ja kirjallisuuden vs. professori 1985, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian nuorempi tutkija ja vanhempi tutkija 1981–1988
Kreikan kielen ja kirjallisuuden assistentti 1977–1981, Helsingin yliopisto
Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan asiamies 1977
Klassillisen filologian vs. apulaisprofessori 1976, Turun yliopisto
Kreikan kirjallisuuden assistentti 1974–1976, Helsingin yliopisto
Klassillisen filologian lehtori 1971–1973, Turun yliopisto
Rooman kirjallisuuden assistentti 1970, Helsingin yliopisto
vs. latinan kielen lehtori 1969, Oulun yliopisto
Tuntiopetustehtäviä kouluissa, yliopistoissa, kesäyliopistoissa ja opistoissa (latina, kreikka, italia, sosiolingvistiikka, klassillinen arkeologia) 1967–

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat
Kreikan kielen sosiolingvistinen tutkimus
Papyrusten konservointi ja julkaiseminen, erityisesti hiiltyneet ja kierrätetyt papyrukset
Petran Aaronin vuoren arkeologiset kaivaukset
Aleksandrian patriarkaatin keskiaikaiset käsikirjoitukset (konservointi, digitointi ja kodikologia)

Prolegomena to a Study of the Greek Language in the First Centuries A.D. – The problem of Koiné and Atticism 1974 (väitöskirja).
Papyrustekstien julkaisuja yhdessä muiden kanssa 1979–
Petra – The Mountain of Aaron I–III yhdessä muiden kanssa.
Lukuisia artikkeleita, kirja-arvosteluja ja painatteita, oppikirjoja, äänitteitä, videoita, radio- ja televisio-ohjelmia sekä näyttelyitä. Lisäksi toiminut asiantuntijaoppaana yli 100 itäisen Välimeren maihin suuntautuneella matkalla.

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Jaakko Frösén (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Palkinnot ja erityissaavutukset

  • Alexander von Humboldt -Stiftungin apuraha Kölnin yliopiston hiiltyneiden papyrusten pelastamiseen 1984–85
  • Suomen leijonan ensimmäisen luokan ritarimerkki 1994
  • Suomen Valitut Palat 50-vuotispalkinto 1995
  • Jordanian turismi- ja muinaismuistoministeriön palkinto Petran hiiltyneiden papyrusten pelastamisesta 1995
  • Emil Aaltosen Säätiön 100-vuotisapuraha Petran Aaronin vuoren kaivauksiin 1997–99
  • Helsingin I normaalikoulun ’vuoden norssi’ 1998
  • Suomen Akatemian nimeämä Helsingin yliopiston huippuyksikkö ’Antiikin ja keskiajan kreikkalaiset asiakirjat, arkistot ja kirjastot’ 2000–05 sekä ’Antiikin Kreikan kirjoitetut lähteet’ 2006–11
  • Aleksandrian ja koko Afrikan kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin Pyhän apostoli ja evankelista Markuksen toisen luokan kaularisti patriarkaatin keskiaikaisen kirjaston pelastamisesta 2000
  • Tieteentekijöiden liiton vuoden tieteentekijä 2001
  • Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinto 2002
  • Suomen leijonan komentajamerkki 2002
  • Helsingin kaupungin tiedepalkinto 2004
  • Valtion virka-ansiomerkki XXX 2008
  • Jaakko Frösénin antiikin tutkimuksen rahasto (Helsingin yliopiston alumnit) 2011
Hänen majesteettinsa kuningatar Noor ACORissa jakamassa Jordanian kulttuuriministeriön myöntämää palkintoa Petran hiiltyneiden papyrusten pelastamisesta 1995. Kuvan oikeassa reunassa ACORin johtaja Pierre Bikai ja vasemmassa alakulmassa Marjo Lehtinen työnsä ääressä. Jordanian kuningasperheen valokuvaaja. ACORin arkisto, Amman.
Helsingin yliopiston Alumniyhdistys ry:n Jordanian matkalle osallistuneet perustivat Jaakko Frösénin antiikin tutkimuksen rahaston Helsingin yliopistoon 2011. Lahjoitusta koskevan diplomin luovutti Frösénille kansleri Ilkka Niiniluoto. Kuva: Helsingin yliopiston arkisto.

 

Kirjoittaja

Jaakko Frösén

Jaakko Lars Henrik Frösén
9.1.1944, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1967 (kreikan kirjallisuus), Rooman kirjallisuus, psykologia, yleinen kielitiede (1968), filosofian lisensiatti 1969 (kreikan kieli ja kirjallisuus, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus) ja filosofian tohtori 1974, Helsingin yliopisto

Emeritusprofessori (sopimus) 2012–, Helsingin yliopisto
Kreikkalaisen filologian määräaikainen professori (kutsu) 1999–2011, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian varttunut tieteenharjoittaja ja akatemiaprofessori 1992–1999 ja 2006
Suomen Ateenan-instituutin johtaja 1988–1992
Kreikan kielen ja kirjallisuuden vs. professori 1985, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian nuorempi tutkija ja vanhempi tutkija 1981–1988
Kreikan kielen ja kirjallisuuden assistentti 1977–1981, Helsingin yliopisto
Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan asiamies 1977
Klassillisen filologian vs. apulaisprofessori 1976, Turun yliopisto
Kreikan kirjallisuuden assistentti 1974–1976, Helsingin yliopisto
Klassillisen filologian lehtori 1971–1973, Turun yliopisto
Rooman kirjallisuuden assistentti 1970, Helsingin yliopisto
vs. latinan kielen lehtori 1969, Oulun yliopisto
Tuntiopetustehtäviä kouluissa, yliopistoissa, kesäyliopistoissa ja opistoissa (latina, kreikka, italia, sosiolingvistiikka, klassillinen arkeologia) 1967–

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat
Kreikan kielen sosiolingvistinen tutkimus
Papyrusten konservointi ja julkaiseminen, erityisesti hiiltyneet ja kierrätetyt papyrukset
Petran Aaronin vuoren arkeologiset kaivaukset
Aleksandrian patriarkaatin keskiaikaiset käsikirjoitukset (konservointi, digitointi ja kodikologia)

Prolegomena to a Study of the Greek Language in the First Centuries A.D. – The problem of Koiné and Atticism 1974 (väitöskirja).
Papyrustekstien julkaisuja yhdessä muiden kanssa 1979–
Petra – The Mountain of Aaron I–III yhdessä muiden kanssa.
Lukuisia artikkeleita, kirja-arvosteluja ja painatteita, oppikirjoja, äänitteitä, videoita, radio- ja televisio-ohjelmia sekä näyttelyitä. Lisäksi toiminut asiantuntijaoppaana yli 100 itäisen Välimeren maihin suuntautuneella matkalla.

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Jaakko Frösén (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

← Takaisin