Takaisin

Jaakko Frösén

Jaakko Lars Henrik Frösén
9.1.1944, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1967 (kreikan kirjallisuus), Rooman kirjallisuus, psykologia, yleinen kielitiede (1968), filosofian lisensiatti 1969 (kreikan kieli ja kirjallisuus, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus) ja filosofian tohtori 1974, Helsingin yliopisto

Emeritusprofessori (sopimus) 2012–, Helsingin yliopisto
Kreikkalaisen filologian määräaikainen professori (kutsu) 1999–2011, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian varttunut tieteenharjoittaja ja akatemiaprofessori 1992–1999 ja 2006
Suomen Ateenan-instituutin johtaja 1988–1992
Kreikan kielen ja kirjallisuuden vs. professori 1985, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian nuorempi tutkija ja vanhempi tutkija 1981–1988
Kreikan kielen ja kirjallisuuden assistentti 1977–1981, Helsingin yliopisto
Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan asiamies 1977
Klassillisen filologian vs. apulaisprofessori 1976, Turun yliopisto
Kreikan kirjallisuuden assistentti 1974–1976, Helsingin yliopisto
Klassillisen filologian lehtori 1971–1973, Turun yliopisto
Rooman kirjallisuuden assistentti 1970, Helsingin yliopisto
vs. latinan kielen lehtori 1969, Oulun yliopisto
Tuntiopetustehtäviä kouluissa, yliopistoissa, kesäyliopistoissa ja opistoissa (latina, kreikka, italia, sosiolingvistiikka, klassillinen arkeologia) 1967–

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat
Kreikan kielen sosiolingvistinen tutkimus
Papyrusten konservointi ja julkaiseminen, erityisesti hiiltyneet ja kierrätetyt papyrukset
Petran Aaronin vuoren arkeologiset kaivaukset
Aleksandrian patriarkaatin keskiaikaiset käsikirjoitukset (konservointi, digitointi ja kodikologia)

Prolegomena to a Study of the Greek Language in the First Centuries A.D. – The problem of Koiné and Atticism 1974 (väitöskirja).
Papyrustekstien julkaisuja yhdessä muiden kanssa 1979–
Petra – The Mountain of Aaron I–III yhdessä muiden kanssa.
Lukuisia artikkeleita, kirja-arvosteluja ja painatteita, oppikirjoja, äänitteitä, videoita, radio- ja televisio-ohjelmia sekä näyttelyitä. Lisäksi toiminut asiantuntijaoppaana yli 100 itäisen Välimeren maihin suuntautuneella matkalla.

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Jaakko Frösén (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Petran Aaronin vuoren kaivaukset

Suomalaiset arkeologit suorittivat tutkimuksia vuosina 1997–2007 Jabal an-Nabi Harun vuorella (profeetta Aaronin vuori), joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Petran rauniokaupungin keskustasta. Juutalainen, kristitty ja islamilainen perimätieto pitää vuorta Mooseksen isoveljen Aaronin hautapaikkana. Vuoren huipulla on kirkon raunioille 1300-luvulla rakennettu pieni muslimipyhäkkö.

Lähteet kertovat, että vuorella sijaitsi sekä luostari että kirkko. Varmaa tietoa ei ole siitä, milloin kristityt hylkäsivät paikan. Se lienee tapahtunut vasta ristiretkien jälkeen. Tutkimusten kohteena on muslimipyhäkön alapuolella noin 1 250 metrin korkeudella sijaitseva noin 3 000 m2 laajuinen raunioalue. Paikalla aikaisemmin käyneet tutkimusmatkailijat olettivat sen olleen bysanttilaisen luostarin.

Jaakko Frösén Aaroninvuoren laella 2005. 70 metriä alempana Aaronin pyhiinvaelluskeskuksen kaivaukset. Kuva: Christina Danielli.

Hanke sai alkunsa, kun suomalaiset papyrustutkijat ryhtyivät avaamaan ja lukemaan Petran kirkon raunioista löytyneitä hiiltyneitä papyrusrullia. Yksi papyruksista vuodelta 573 mainitsee “Pyhän ylipappi Aaronin talon” Petran kaupungin ulkopuolella. Asiakirjassa siis mainitaan Aaronin pyhiinvaelluskeskus eli luostari.

Hankkeen tavoite on ollut kaivaa ja restauroida luostarin rakenteet ja julkaista arkeologinen löytöaineisto. Hanke on myös toteuttanut vuorta ympäröivän alueen arkeologisten kohteiden inventoinnin ja geologisen tutkimuksen. Tuloksena on raunioituneen luostarin luonteen ja laajuuden selvitys, sen ja sitä ympäröivän alueen topografinen tutkimus ja ihmisasutuksen historian kartoitus sekä alueen yhteyksien määrittäminen läheiseen Petran kaupunkiin. Ensimmäinen osa tutkimuksen tuloksista julkaistiin 2008 ja kolmas osa 2013. Toinen osa valmistuu viimeisenä vuonna 2015. Rakenteiden konservoinnin ja kattamisen jälkeen paikka avataan turisteille.

Rauniokentästä ja sen rekonstruktiosta on tehty kolmiulotteiset virtuaalimallit, jotka ovat loppujulkaisujen liitteinä. Arkeologien ja tekniikan (kartografian) asiantuntijoiden yhteistyö oli ainutlaatuista.

Jaakko Frösén Petran solassa. Takana ns. aarretalo. Kuva: Simopekka Virkkula 2000.

Vuonna 2002 järjestettiin Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä suosittu ja paljon huomiota herättänyt Petra-näyttely. Sen yhteydessä julkaistiin kirja suomeksi ja ruotsiksi Petra – Antiikin kadonnut kaupunki, antikens försvunna stad (toim. Erko Mikkola), Amos Anderson, Helsinki 2002 sekä englanniksi Petra – A City Forgotten and Rediscovered (toim. Jaakko Frösén ja Zbigniew T. Fiema), Amos Anderson, Helsinki 2002.

Paula Koukin arkeologian ja geologian väitöskirja The Hinterland of a City. Rural Settlement and Land Use in the Petra Region from the Nabataean-Roman to the Islamic Period hyväksyttiin Helsingin yliopistossa 2012. Hän sovelsi tutkimuksessaan uusia maisema-arkeologisia menetelmiä

Takaisin