Takaisin

Jaakko Frösén

Jaakko Lars Henrik Frösén
9.1.1944, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1967 (kreikan kirjallisuus), Rooman kirjallisuus, psykologia, yleinen kielitiede (1968), filosofian lisensiatti 1969 (kreikan kieli ja kirjallisuus, latinan kieli ja Rooman kirjallisuus) ja filosofian tohtori 1974, Helsingin yliopisto

Emeritusprofessori (sopimus) 2012–, Helsingin yliopisto
Kreikkalaisen filologian määräaikainen professori (kutsu) 1999–2011, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian varttunut tieteenharjoittaja ja akatemiaprofessori 1992–1999 ja 2006
Suomen Ateenan-instituutin johtaja 1988–1992
Kreikan kielen ja kirjallisuuden vs. professori 1985, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian nuorempi tutkija ja vanhempi tutkija 1981–1988
Kreikan kielen ja kirjallisuuden assistentti 1977–1981, Helsingin yliopisto
Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan asiamies 1977
Klassillisen filologian vs. apulaisprofessori 1976, Turun yliopisto
Kreikan kirjallisuuden assistentti 1974–1976, Helsingin yliopisto
Klassillisen filologian lehtori 1971–1973, Turun yliopisto
Rooman kirjallisuuden assistentti 1970, Helsingin yliopisto
vs. latinan kielen lehtori 1969, Oulun yliopisto
Tuntiopetustehtäviä kouluissa, yliopistoissa, kesäyliopistoissa ja opistoissa (latina, kreikka, italia, sosiolingvistiikka, klassillinen arkeologia) 1967–

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat
Kreikan kielen sosiolingvistinen tutkimus
Papyrusten konservointi ja julkaiseminen, erityisesti hiiltyneet ja kierrätetyt papyrukset
Petran Aaronin vuoren arkeologiset kaivaukset
Aleksandrian patriarkaatin keskiaikaiset käsikirjoitukset (konservointi, digitointi ja kodikologia)

Prolegomena to a Study of the Greek Language in the First Centuries A.D. – The problem of Koiné and Atticism 1974 (väitöskirja).
Papyrustekstien julkaisuja yhdessä muiden kanssa 1979–
Petra – The Mountain of Aaron I–III yhdessä muiden kanssa.
Lukuisia artikkeleita, kirja-arvosteluja ja painatteita, oppikirjoja, äänitteitä, videoita, radio- ja televisio-ohjelmia sekä näyttelyitä. Lisäksi toiminut asiantuntijaoppaana yli 100 itäisen Välimeren maihin suuntautuneella matkalla.

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Jaakko Frösén (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Papyrustutkimus

Suomalaisella papyrustutkimuksella on vahvat perinteet. Helsingin yliopiston papyrustyöryhmä aloitti toimintansa professori Henrik Zilliacuksen johdolla 1968, suoritti kansaivälisen läpimurtonsa 1979 ja on sittemmin tunnustettu kansainvälisesti merkittäväksi koulukunnaksi. Professori Zilliacuksen lisäksi työryhmään kuuluivat Jaakko Frösén, Paavo Hohti, Jorma Kaimio ja Maarit Kaimio.

Professori Henrik Zilliacuksen papyrustyöryhmä professori Holger Thesleffin työhuoneessa Vuorikadulla 1978. Kuvassa Jorma Kaimio, Henrik Zilliacus, Maarit Kaimio, Jaakko Frösén ja Paavo Hohti. Kuva: Suomen Kuvalehti/Lehtikuva.

Työ alkoi Suomeen lainaksi saatujen Egyptin roomalaisajan kirjallisten fragmenttien, asiakirjatekstien ja kirjeitten parissa, Fifty Oxyrhynchus Papyri (P. Oxy. Hels.) 1979, ja jatkui Wienin kansalliskirjaston papyruskokoelmassa, Corpus Papyrorum Raineri (CPR) VII 1979 ja Papyrus Erzherzog Rainer (P. Rainer cent.) 1983 Egyptin Rooman keisarikauden ja Bysantin ajan asiakirjojen ja kirjeiden sekä Ravennasta peräisin olevan latinankielisen asiakirjan parissa. Wienissä tutustuttiin myös muumiokartokien konservointimenetelmiin, ja Helsinkiin hankittiin oma 47 fragmentin kokoelma kahdesta kartongista peräisin olevia kierrätettyjä papyruksia. Ne julkaistiin 1986 nimellä Papyri Helsingienses (P. Hels. I).

Jaakko Frösén antautui täysin papyrusten maailmaan ja kiersi Euroopan ja Egyptin kokoelmia avaten muumiokartonkeja ja hiiltyneitä papyrusrullia sekä kehittäen edelleen Wienissä oppimiaan konservointimenetelmiä. Vastineeksi tehdystä työstä kokoelmat myönsivät suomalaisille tutkijoille uuden aineiston julkaisulupia.

Jaakko Frösén purkaa muumiokartonkia Tiedemies kunniakodissa Ruusulankadulla 1981. Kuva: Tapio Tyni.

Tutkimusyksikkö työskentelee edelleen myös ns. normaalien papyrusten parissa. Kirjallisista papyruksista työn alla ovat olleet Berliinin kokoelman filosofiset fragmentit ja Lontoon kokoelman runous. Tällä hetkellä kohteena ovat Wienin kokoelman asiakirjat, joista työn alla on muun muassa 7 metriä pitkä 755 henkilön verojen osamaksuluettelo sekä oikeushistorian kannalta mielenkiintoisia asiakirjoja Rooman keisariajan Egyptistä. Julkaisijoina ovat Jaakko Frösén, Tiina Purola ja Erja Salmenkivi.

Papyrusaineiston pohjalta syntyivät seuraavat lisensiaattityö ja väitöskirjat: Tiina Purola, Epigrammikokoelmat papyruksissa (Helsingin yliopisto 1996), Marjaana Vesterinen (Manna Satama), Dancing and Professional Dancers in Roman Egypt (University of Helsinki 2007) ja Marja Vierros, Bilingual Notaries in Hellenistic Egypt. A Study of Language Use (University of Helsinki 2011), julkaistu muokattuna Bilingual Notaries in Hellenistic Egypt. A Study of Greek as a Second Language. Collectanea Hellenistica V (Brussel 2012).

Papcart = Muumiokartonki purkamisen jälkeen Petrie Museum of Egyptian Antiquities, University College London. Kuva: Jaakko Frösén 1985.

Muumiokartonkien kierrätettyjen papyrusten esiin saaminen kartonkien pinnalla olevia maalauksia rikkomatta on ollut hiiltyneiden rullien avaamisen lisäksi toinen konservointihaaste, jossa tutkimusrymä on saanut hyviä tuloksia ja maailmanmainetta. Työtä on tehty paitsi Helsingin yliopistossa myös ja varsinkin Wienissä, Lontoossa, Budapestissa ja Berliinissä. Muumiokartonkien kierrätetyt kreikan- ja egyptinkieliset papyrukset ovat tärkeitä historian ja kirjallisuuden lähteitä, sillä ne ovat hyvin varhaisia Egyptin Ptolemaiosten kaudelta kolmelta viimeiseltä vuosisadalta e.a.a. Niihin on liittynyt erittäin hauraan papyrusrullan, egyptiläisen vainajan kirjan, avaaminen Kairon egyptiläisessä museossa.

Kierrätettyjen papyrusten konservointiin ja julkaisemiseen ovat osallistuneet Jaakko Frösén, Tiina Purola ja Erja Salmenkivi. Erja Salmenkivi teki myös väitöskirjansa Berliinin muumiokartonkien papyruksista Cartonnage Papyri in Context. New Ptolemaic Documents from Abû Sîr al-Malaq. Commentationes Humanarum Litterarum 119 (Helsinki 2002).

Muumiokartongin papyrus P.Hels.I 2 Pahoinpitely kylpylässä vuodelta 192 eKr. Kuva: Jouni Pekkanen.

“Papyrus and painting. A method of conserving mummy cartonnages.”

Kaikki julkaistut kreikankieliset papyrusasiakirjat on syötetty kansainvälisiin digitaalisiin tietopankkeihin DDbDP – Duke Data Bank of Documentary Papyri, HGV – Heidelberger Gesamtverzeichnis der griechischen Papyrusurkunden sekä niiden kuvat omaan tietopankkiinsa APIS – Advanced Papyrological Information System samoin kuin kaikki kirjoitettu aineisto kreikankielisten tekstien tietopankkiin Thesaurus Linguae Graecae. Kaikkien Egyptistä peräisin olevien tekstien ajalta 800 e.a.a. – 800 j.a.a. metadata Trismegistos portaaliin ja papyrusbibliografioihin. Siellä ne ovat kaikkien tavoitettavissa.

Osa Petran papyrusten työryhmää Ammanissa (ACOR). Jorma Kaimio, Manna Satama, Tiina Rankinen, Maarit Kaimio, Mari Mikkola, Marjo Lehtinen, Marja Vierros, Jaakko Frösén. Kuva: Jorma ja Maarit Kaimion perhealbumi.
Takaisin