Jorma Kaimio
Päivän humanisti

Jorma Kaimio

Onko humanistitutkijan ainoa paikka yliopistossa? Antiikintutkija Jorma Kaimio lähti kokeilemaan siipiään liikkeenjohtajana. Väiteltyään 25-vuotiaana etruskin kielen katoamisesta hän kirjoitti tieteellisen päätyönsä kreikan kielen asemasta Rooman valtakunnassa. Sen valmistuttua hän siirtyi Akateemisen Kirjakaupan johtajaksi ja edelleen WSOY:n kirjalliseksi johtajaksi ja toimitusjohtajaksi. Eläkkeelle päästyään hän muutti Rantasalmen pappilaan ja palasi tutkimaan etruskilaisia hautakiviä ja Petrasta löydettyjä hiiltyneitä papyruksia.

Jorma Kaimio

Jorma Juhani Kaimio
13.7.1946 Helsinki

Filosofian kandidaatti 1967 (Rooman kirjallisuus), filosofian lisensiaatti 1969 ja filosofian tohtori 1972, Helsingin yliopisto
Dosentti (Helsingin ja Turun yliopistot) 1972-

Toimitusjohtaja 2000–2006 sekä kirjallinen johtaja ja varatoimitusjohtaja 1990–2000, WSOY
Johtaja 1980–1990, Akateeminen Kirjakauppa
Rooman kirjallisuuden vs. apulaisprofessori 1977, Helsingin yliopisto
Ylioppilastutkintolautakunnan sihteeri 1969–72

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat:
Mitä tapahtui etruskeille ja heidän kielelleen Rooman kiristäessä otettaan?
Latina ja kreikka Rooman valtakunnan kielinä
Kreikankielisten papyrusdokumenttien julkaiseminen.

Palkinnot ja erityissaavutukset:
Helsingin yliopiston vuoden seniori 1997

Kuva: WSOY:n kuva-arkisto
Tekstit: Jorma Kaimio (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Olin 19-vuotias, kun Suomen Rooman-instituutin tieteellisellä kurssilla ensi kertaa otin etruskilaisen hautakiven kouriini. Nyt liki 50 vuotta myöhemmin ne kiehtovat minua edelleen. Väitöskirjani teema oli kielen vaihtuminen etruskista latinaksi näissä monumenteissa. Mikä sai etruskit kirjoittamaan omaistensa hautakivet latinaksi, vaikka hautaustapa vuoden 100 eKr. molemmin puolin oli vielä täysin etruskilainen?

Lue lisää

Siirryttyäni liike-elämään säilytin kontaktin Helsingin yliopistoon lähinnä dosenttiluentojen kautta. Keväällä 1989 esitin tiedekunnalle dosenttiluentoina kurssia ”Humanistit liikkeenjohtajiksi”. Olin kokenut, että yritysjohtajan päivittäinen työ edellytti pikemmin humanistin taitoja kuin laskentaekonomin kykyä. Se oli ennen muuta itsensä ilmaisemista (useilla kielillä, suullisesti ja kirjallisesti), toisiin vaikuttamista, jotta organisaatio kulkisi samaan suuntaan, ja kolmanneksi sumeiden ongelmien ratkaisemista – sumeiden siksi, että ne koskivat tulevaisuutta, eikä tulevaisuutta voi tarkasti laskea.

Lue lisää

Aikamoisena kummajaisena etruskologian dosenttia pidettiin, kun kolme viikkoa Akateemisen johtajana ja Stockmann Oy:n johtoryhmän jäsenenä toimittuani aloitin kokeneiden liikkeenjohtajien LIFIM-kurssin. Ensimmäinen viikko kului pitkälle taseanalyysejä ryhmissä tehden. Aikani ujosteltuani totesin, etteivät taseiden luvut toisillekaan niin tuttuja olleet. Kun päässälaskutaidossa yleensä voitin kurssitoverini, saatoin usein löytää oikeita tuloksia kun toiset vielä kaivoivat laskimiaan esille. Ymmärsin, että minun täytyy kyllä oppia liiketalouslaskenta perusteellisesti menestyäkseni yritysjohtajana, mutta sen jälkeen humanistilla ei pitäisi olla mitään hävettävää.

Lue lisää

Jorma Kaimion ura liike-elämässä alkoi vuonna 1980 Akateemisen Kirjakaupan johtajana. Viimeiset kuusi vuotta hän luotsasi satojen miljoonien eurojen liikevaihdolla pyörivää kustannustaloa, WSOY:tä. 60-vuotias filosofian tohtori päätti jäädä liike-elämästä eläkkeelle ja palasi uransa alkulähteille Alma Materinsa siipien suojaan.

Lue lisää

Ensimmäistä Taiteiden yötä vietettiin Helsingissä elokuussa 1989. Kaupunkilaisilla oli mahdollisuus seurata erilaisia taide- ja kulttuuritapahtumia kaduilla, kirjakaupoissa, museoissa ja gallerioissa myös yöaikaan. Taiteiden yötä olivat järjestämässä Akateeminen Kirjakauppa ja Helsingin Juhlaviikot. Ylen uutisten haastateltavana Akateemisen kirjakaupan johtajana tuolloin työskennellyt Jorma Kaimio.

Lue lisää