Gunnar Mickwitzin väitöskirja Geld und Wirtschaft im römischen Reich des vierten Jahrhunderts n. Chr. ilmestyi vuonna 1932. Siinä Mickwitz tutki rahatalouden ja luontaistalouden keskinäistä suhdetta sekä niiden merkitystä antiikin Roomassa 300-luvulla jaa. Tutkijat olivat aiemmin esittäneet, että Rooman valtakunnan talous tuohon aikaan taantui rahataloudesta luontaistalouteen.

Papyrustekstejä tutkimalla ja tuoreesta varhaiskeskiajan tutkimuksesta ammentaen Mickwitz kiisti tämän käsityksen. Hänen tutkimuksensa osoitti, että vaikka Rooman valtionhallinto siirtyikin 300-luvulla luontaistalouteen, yksityistaloudessa hallitsi vielä rahatalous. Väitöskirja nosti kertaheitolla Mickwitzin sekä suomalaisen että kansainvälisen taloushistorian tutkimuksen kärkikastiin. Alalla vallitsevia käsityksiä mullistavat tulokset aiheuttivat kohua tutkijapiireissä. Mickwitzin väitöskirjaa käsiteltiin peräti kuudessatoista alan aikakauskirjoissa ilmestyneessä arvosteluissa.

Kolmannessa kirjassaan Mickwitz laajensi tutkimusalaansa keskiajan taloushistorian pariin. Vuonna 1936 ilmestyneessä Die Kartellfunktionen der Zünfte und ihre Bedeutung bei der Entstehung des Zunftwesens […] kirjassaan hän käsitteli ammattikuntalaitoksen merkitystä ja kehitystä keskiajalla. Teoksessa Mickwitz korosti myös bysanttilaista vaikutusta keskiajan Länsi-Euroopassa.

Mickwitz ehti vielä syventyä Itämeren alueen tutkimukseen 1930-luvun loppupuolella. Hänen viimeinen laajempi tutkimuksensa oli Aus Revaler Handelsbüchern[…], joka ilmestyi vuonna 1938. Siinä Mickwitz käsitteli esikapitalistista kaupankäyntiä Revalin (nyk. Tallinnan) hansakauppiaihin liittyvien arkistolähteiden pohjalta. Mickwitzin tutkimuksella oli merkittävä vaikutus sodanjälkeiseen, Itämeren alueen myöhäiskeskiajan kaupankäyntiä käsittelevään tutkimukseen.

Sekä Geld und Wirtschaftia että Aus Revaler Handelsbüchernia pidetään omien alojensa ehdottomina klassikkoteoksina. Gunnar Mickwitz ehti lyhyen tieteellisen uransa aikana vaikuttaa merkittävästi niin suomalaiseen historiantutkimukseen kuin kansainväliseen taloushistorian tutkimukseen. Hän oli 1930-luvun suuria lupauksia historiantutkimuksen alalla. Historiska föreningen on vuodesta 1992 lähtien jakanut vuosittain Mickwitzin muistoksi hänen nimeään kantavaa palkintoa ansiokkaasta Helsingin yliopiston ruotsinkielisen historian oppiaineen pro gradu -tutkielmasta.

Lähteet

• Christer Bruun, Mickwitz, Gunnar, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 15.5.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Erik Gren, In Memoriam. Gunnar Mickwitz, Fornvännen. Journal of Swedish Antiquarian Research 1940, 228–230.
• Gunnar Mickwitz, Historiska föreningen -verkkosivujen julkaisu. Viitattu 15.5.2015.
• Gunnar Mickwitz-fond, Historiska föreningen -verkkosivujen julkaisu. Viitattu 15.5.2015.
• Gunnar Mickwitz, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 15.5.2015.