Yhteiskunnallista vuorovaikutusta 1900-luvun alkupuolella
Yrjö Hirn oli yliopiston ulkopuolella aktiivinen kansansivistystyön puolestapuhuja. Hän oli jäsenenä useissa komiteoissa, tiedeyhdistyksissä… Lue lisää »
Hae artikkeleita
44 hakutulosta haulle: vuorovaikutus
Vuorovaikutuslingvistiikka
Käsite vuorovaikutuslingvistiikka syntyi 2000-luvun vaihteessa, kun tutkimuksissa alettiin yhdistää analyysejä kielestä ja sosiaalisista rakenteista keskustelukielessä. Käsitteellä tarkoitetaan sellaista käytännöllisesti suuntautunutta ja keskusteluanalyysiin pohjautuvaa kielentutkimusta, joka 1980-luvulla yleistyi kielitieteilijöiden parissa. Lue lisää »
Työtä Lähi-idän monien kulttuurien parissa
Professori Jaakko Hämeen-Anttila on viime vuosina keskittynyt tutkimaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta Lähi-idässä. Hänen johtamansa Suomen Akatemian Fidipro-hanke The Intellectual Heritage of the Ancient Near East tutkii yli kaksi vuosituhatta pitkää ajanjaksoa, jolloin kulttuurivaikutukset ovat virranneet eri suuntiin Lähi-idän (Mesopotamian nuolenpääkulttuuri, arabialais-islamilainen kulttuuri) ja Kreikan välillä. Lue lisää »
Innostus iberoromaanisiin kieliin ei sammu
Timo Riiho on ollut iberoromaanisten (Pyreneiden niemimaan romaanisten) kielten professorina Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 1981. Hänen tutkimusalansa on espanjan, portugalin ja katalaanin historiallis-vertaileva lauseoppi. Lue lisää »
Suomalainen kirjallisuus osana eurooppalaista kulttuuria
Professori Pirjo Lyytikäinen on tutkinut suomalaisen kirjallisuuden moderneja kehityslinjoja ja niiden yhteyttä kansainvälisiin virtauksiin, lajitraditioihin ja filosofisiin muoteihin. Kirjallisten tekstien, lajimallien ja periodisten repertuaarien vuorovaikutus ja tekstienväliset yhteydet nousevat tässä keskeisesti esiin. Lyytikäisen tutkimuskohteina ovat olleet keskeiset suomalaisen modernisoituvan kirjallisuuden avaintekstit ja klassikkokirjailijat. Lue lisää »
Puhe, keho ja kirjoittaminen
Kimmo Svinhufvudille tutkimuksen tekeminen on tärkeä vastapaino opetustyölle. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi aiheella ”Opinnäytteen kirjoittaminen vuorovaikutuksena – Keskustelunanalyyttinen tutkimus graduseminaarien ja gradunohjaustapaamisten vuorovaikutuksesta". Väitöskirjassaan Svinhufvud tarkasteli miten gradun tekemiseen liittyvät vuorovaikutustilanteet, kuten ohjaustapaamiset ja seminaarityöskentely, rakentuvat ja miten niiden työmuotoja voisi pedagogisesti kehittää. Lue lisää »
Kirjallisuuden tutkiminen ja lukeminen
Kirjallisuus kirjoitetaan lukijoille – vasta luettuna teos saavuttaa tarkoituksensa. Kirjat ja kirjailijat kuitenkin tavallaan luovat tai ennakoivat yleisönsä. Muotojen ja sisältöjen valinnoilla tuotetaan, tietoisesti tai huomaamatta, mallilukija: kaikki teokset kutsuvat lukemaan tietyllä tavalla ja puhuttelevat tietynlaista lukijaa. Teoksen todellinen lukija ei aina samastu tai halua samastua tähän puhuteltuun, mutta todellisen lukijan kyky muuntautua sellaiseksi lukijaksi, jota teos kaipaa, on avain teoksen ymmärtämiseen – ja usein myös siihen, että lukija kykenee nauttimaan teoksesta täysipainoisesti. Lue lisää »
Mieluummin porukassa kuin yksin
Kaikissa kielissä on nimiä, ja nimien tehtävät eri kielessä ovat yleensä samoja. Nimistöntutkimus onkin hyvin kansainvälinen tutkimusala. Kansainvälisiä konferensseja ja seminaareja järjestetään säännöllisesti. Terhi Ainiala on ollut aktiivisesti mukana ICOSin (International Council of Onomastic Sciences) toiminnassa, ja vuosina 2008–2014 ICOSin johtokunnassa. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta
Timo Santalan opiskeluhistoria on yliopiston näkökulmasta vähintäänkin haasteellinen. Maisterin paperit viidessä vuodessa ei Santalan kohdalla toteutunut. Hän on valinnut opintoihinsa kaikkea kiinnostavaa ja hylännyt yhtä helposti. Santala siirtyi aineesta toiseen omien mielenkiintojen perässä miettimättä tutkinnon suorittamista. Lue lisää »
Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa
Parasta kuluneissa vuosikymmenissä on ollut mahdollisuus tehdä töitä todella hienojen tutkijoiden ja vahvojen persoonallisuuksien kanssa: Eino Jutikkala, Yrjö Blomstedt, Matti Viikari, Matti Klinge, Heikki Ylikangas, vain muutamia mainitakseni. Olen kunnioittanut näitä huippuja valtavasti, ja ollut myös heidän kanssaan eri mieltä – mikä ei aina ole ollut ihan helppoa. Valtava koulu! Lue lisää »
Kansatieteilijä innostuu yhteistyöstä
Hanna Snellman valittiin tiedekuntamme varadekaaniksi kaudelle 2014–2017. Lukuvuoden 2014–2015 Snellman toimii dekaanin sijaisena. Varadekaanina Snellmanin vastuulla ovat muun muassa tutkimusasiat, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, kansainväliset asiat, tasa-arvoasiat ja kaksikielisyysasiat. Hän toimii puheenjohtajana dosenttitoimikunnassa, jatko-opintotoimikunnassa, YVV- ja viestintätoimikunnassa ja on myös tiedekunnan SAB:n puheenjohtaja. Lue lisää »
Olinhan siellä minäkin
Helsingin yliopistossa olen toiminut englantilaisen filologian kirjallisuudentutkimuksen ja -opetuksen vastuuhenkilönä (1997-), laitosjohtajana, laitoksen varajohtajana ja oppiaineen vastuuhenkilönä (2001–2011), humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston varajäsenenä (2010-) sekä nykykielten laitoksen tutkimusryhmän Interfaces between Language, Literature and Culture vetäjänä (2010-). Kansallisiin luottamustehtäviini ovat kuuluneet... Lue lisää »
Tutkimuksen ja opetuksen liitto
Tullessani yliopistoon 1980-luvulla teatteritieteessä elettiin kaikissa maissa muutoksen aikaa, ja meillä muutos edellytti myös perustan vahvistamista. Professorin on seurattava koti- ja ulkomaista tutkimusta, mutta kyettävä myös välittämään tieto opetuksen kautta opiskelijoille. Oman ja yhteisen edun välille oli ja on löydettävä tasapaino. Haastavaa – ja onnistuessaan palkitsevaa. Lue lisää »
Kielen tutkimista puheen kautta
Professori Ritva Laury tutkii kieliopin rakenteiden syntymistä vuorovaikutuksessa. Hän on myös kiinnostunut referenssistä ja viittaavista muodoista, kielen muuttumisesta, alisteisuudesta ja kielitieteen teoreettisista kiistakysymyksistä. Lue lisää »
Näkyvästi yhteiskunnassa ja toimimista luottamustehtävissä
Jaakko Hämeen-Anttila on paitsi arvostettu tutkija myös suosittu luennoitsija. Helsingin yliopistossa hän on opettanut vuodesta 1984 alkaen, minkä lisäksi hän on pitänyt vuosittain monia kymmeniä yleisöesitelmiä tieteellisissä seuroissa, valtionhallinnossa, tiedotusvälineissä, kouluissa ja monilla muilla forumeilla. Hän on myös usein esiintynyt lukemassa runoja, omiaan tai käännöksiään. Hän on antanut tuhansia haastatteluja ja esiintynyt näkyvästi erilaisissa kampanjoissa. Lue lisää »
Aktiivinen tiedeakatemioissa, yhteiskunnassa ja harrastuksien parissa
René Gothóni on Cambridgen Clare Hall Collegen elinikäinen jäsen vuodesta 1990. Hän on ollut aktiivinen jäsen vuodesta 1992 lähtien Suomen Tiedeseurassa, jossa hallituksen jäsenenä vuosina 1996–2007 ja humanistisen osaston sihteerinä vuodesta 1996 lähtien. Suomalaisen Tiedeakatemian neuvottelukunnan jäsenenä Gothóni oli vuosina 1998–2013. Lue lisää »
M. A. Castrénin nimi elää
Matthias Castrénin mukaan on nimetty katu Helsingin Kalliossa (Castréninkatu) sekä Matiaksenlehto niminen puisto, joka sijaitsee Kansallismuseon edustalla Helsingissä. Lue lisää »
Raamattua ja rahanjakoa
Yksi mielenkiintoisimmista tehtävistäni yliopiston ulkopuolella on ollut osallistumiseni kreikan kielen asiantuntijana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen 1973 alullepanemaan raamatunkäännöstyöhön. Käännöstyön tuloksena vuonna 1992 otettiin käyttöön uusi käännös entisen vuonna 1935 hyväksytyn version tilalle. Lue lisää »
Tutkija olen edelleen
Tuomas M.S. Lehtosen akateeminen tausta on keskiajan tutkimuksessa. Hän on Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeriyden ohella hän ehtii edelleen tekemään tutkimusta. Lue lisää »
Tieteelliset asiantuntijatehtävät
Pirkko Nuolijärvi on toiminut väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten ohjaajana, esitarkastajana ja opponenttina. Lisäksi hän on ollut asiantuntijana yliopistovirkojen täyttöprosesseissa. Lue lisää »