Käsite vuorovaikutuslingvistiikka syntyi 2000-luvun vaihteessa, kun tutkimuksissa alettiin yhdistää analyysejä kielestä ja sosiaalisista rakenteista keskustelukielessä. Käsitteellä tarkoitetaan sellaista käytännöllisesti suuntautunutta ja keskusteluanalyysiin pohjautuvaa kielentutkimusta, joka 1980-luvulla yleistyi kielitieteilijöiden parissa. Lue lisää »
Professori Jaakko Hämeen-Anttila on viime vuosina keskittynyt tutkimaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta Lähi-idässä. Hänen johtamansa Suomen Akatemian Fidipro-hanke The Intellectual Heritage of the Ancient Near East tutkii yli kaksi vuosituhatta pitkää ajanjaksoa, jolloin kulttuurivaikutukset ovat virranneet eri suuntiin Lähi-idän (Mesopotamian nuolenpääkulttuuri, arabialais-islamilainen kulttuuri) ja Kreikan välillä. Lue lisää »
René Gothóni on Cambridgen Clare Hall Collegen elinikäinen jäsen vuodesta 1990. Hän on ollut aktiivinen jäsen vuodesta 1992 lähtien Suomen Tiedeseurassa, jossa hallituksen jäsenenä vuosina 1996–2007 ja humanistisen osaston sihteerinä vuodesta 1996 lähtien. Suomalaisen Tiedeakatemian neuvottelukunnan jäsenenä Gothóni oli vuosina 1998–2013. Lue lisää »
Jaakko Hämeen-Anttila on paitsi arvostettu tutkija myös suosittu luennoitsija. Helsingin yliopistossa hän on opettanut vuodesta 1984 alkaen, minkä lisäksi hän on pitänyt vuosittain monia kymmeniä yleisöesitelmiä tieteellisissä seuroissa, valtionhallinnossa, tiedotusvälineissä, kouluissa ja monilla muilla forumeilla. Hän on myös usein esiintynyt lukemassa runoja, omiaan tai käännöksiään. Hän on antanut tuhansia haastatteluja ja esiintynyt näkyvästi erilaisissa kampanjoissa. Lue lisää »
Professori Ritva Laury tutkii kieliopin rakenteiden syntymistä vuorovaikutuksessa. Hän on myös kiinnostunut referenssistä ja viittaavista muodoista, kielen muuttumisesta, alisteisuudesta ja kielitieteen teoreettisista kiistakysymyksistä. Lue lisää »
Helsingin yliopistossa olen toiminut englantilaisen filologian kirjallisuudentutkimuksen ja -opetuksen vastuuhenkilönä (1997-), laitosjohtajana, laitoksen varajohtajana ja oppiaineen vastuuhenkilönä (2001–2011), humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston varajäsenenä (2010-) sekä nykykielten laitoksen tutkimusryhmän Interfaces between Language, Literature and Culture vetäjänä (2010-). Kansallisiin luottamustehtäviini ovat kuuluneet... Lue lisää »
Ville Vuorela puhui Otavan Opiston pajassa 13.5.2011 aiheesta ”Verkon uudet vuorovaikutustavat”. Videolla Vuorela kertoo sosiaalisen median toiminnasta ja merkityksestä, mutta myös haasteista jotka siihen liittyvät. Lue lisää »
Vuorovaikutusta erilaisissa instituutioissa ohjaa asioinnin tarkoitus, ja vuorovaikutuskäytänteet saattavat olla hyvinkin kiteytyneitä. Asiakaspalvelun parantamiseksi eri instituutiot pyrkivät kehittämään säännöllisesti asiakaspalvelutilanteiden vuorovaikutusta, ja vuorovaikutustutkimus voi auttaa instituutioita tässä kehittämistyössä. Lue lisää »
Yrjö Hirn oli yliopiston ulkopuolella aktiivinen kansansivistystyön puolestapuhuja. Hän oli jäsenenä useissa komiteoissa, tiedeyhdistyksissä… Lue lisää »
Tutkimustyöni pitkäkestoinen teema on suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutus. Väitöskirjani Itsekasvatusta ja kapinaa (2004) käsitteli Karkkilan työläisnuorten kirjoittavaa keskusteluyhteisöä 1910–1920-luvulla. Tärkeimpänä aineistona oli työläisnuorten toimittama käsinkirjoitettu Valistaja-lehti, joka löytyi Karkkilan poliisiaseman ullakolta. Käsinkirjoitetut lehdet ovat vieneet minut pitkille matkoille ajassa ja paikassa. Lue lisää »
Harrastin aikanaan opiskelijaelämää laiskasti, kaiketi helsinkiläisyyttäni; kaveripiiri oli jo olemassa. Ehkä osin siitä syystä sivuun jäi myös kaikenlainen järjestötoiminta. Väitöskirjaa tehdessäni ja sen jälkeen olen osallistunut Capitalism, State & Society -tutkimusryhmän toimintaan. Tutkimusryhmä koostuu useista tutkijoista ja keskeisenä tutkimuskohteena on yhteiskunnan ja kapitalismin vuorovaikutus. Lue lisää »
Esinaiseni ja opettajani Annamari Sarajas oli Uuden Suomen kulttuuriosaston päällikkö ja kotimaisen kirjallisuuden professori. Hän sanoi: ”Kirjallisuudentutkijan paras koulu on sanomalehti.” Olen ollut samaa mieltä. Vuorovaikutus on ollut tuloksellista myös toiseen suuntaan. Sanomalehtien kulttuuriosastot tarvitsevat kirjallisuudentutkijoita. Lue lisää »
Hanna Snellman valittiin tiedekuntamme varadekaaniksi kaudelle 2014–2017. Lukuvuoden 2014–2015 Snellman toimii dekaanin sijaisena. Varadekaanina Snellmanin vastuulla ovat muun muassa tutkimusasiat, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, kansainväliset asiat, tasa-arvoasiat ja kaksikielisyysasiat. Hän toimii puheenjohtajana dosenttitoimikunnassa, jatko-opintotoimikunnassa, YVV- ja viestintätoimikunnassa ja on myös tiedekunnan SAB:n puheenjohtaja. Lue lisää »
Professori Pirjo Lyytikäinen on tutkinut suomalaisen kirjallisuuden moderneja kehityslinjoja ja niiden yhteyttä kansainvälisiin virtauksiin, lajitraditioihin ja filosofisiin muoteihin. Kirjallisten tekstien, lajimallien ja periodisten repertuaarien vuorovaikutus ja tekstienväliset yhteydet nousevat tässä keskeisesti esiin. Lyytikäisen tutkimuskohteina ovat olleet keskeiset suomalaisen modernisoituvan kirjallisuuden avaintekstit ja klassikkokirjailijat. Lue lisää »
Kimmo Svinhufvudille tutkimuksen tekeminen on tärkeä vastapaino opetustyölle. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi aiheella ”Opinnäytteen kirjoittaminen vuorovaikutuksena – Keskustelunanalyyttinen tutkimus graduseminaarien ja gradunohjaustapaamisten vuorovaikutuksesta". Väitöskirjassaan Svinhufvud tarkasteli miten gradun tekemiseen liittyvät vuorovaikutustilanteet, kuten ohjaustapaamiset ja seminaarityöskentely, rakentuvat ja miten niiden työmuotoja voisi pedagogisesti kehittää. Lue lisää »
Kaksi ehkä kaikkein kiinnostavinta kurssia aivan opintojeni alussa Joensuussa olivat murteet ja sosiolingvistiikka – kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu. Vuorovaikutustutkimus kuitenkin vei mukanaan. Vielä 1980-luvulla sosiolingvistisen ja keskustelunanalyyttisen tutkimuksen perusoletusten välillä vallitsi syvä juopa. Sosiolingvistisen tutkimuksen käsitys kielenkäytöstä ja ihmisten sosiaalisista identiteeteistä vaikutti staattiselta, kun taas keskustelunanalyyttinen tutkimus ei tuntunut tavoittavan laajempaa yhteiskuntaa; sosiolingvistit laskivat suuresta aineistosta äänne- ja muotopiirteitä, keskustelunanalyytikot analysoivat pienehköjä keskustelukatkelmia hyvin tarkasti. Lue lisää »
Digitaalisten ihmistieteiden mukaantulo omaan tutkimuskenttääni on saanut aikaan myös kommunikaatiomenetelmien muutoksen. Viime aikoina yhdeksi keskeisimmäksi vuorovaikutusreitiksi on muodostunut irc-kanava, jota käytin viimeksi teini-ikäisenä. Somettaminen kun ei ole mitään verrattuna perinteiseen irkkaamiseen, tätä me humanistit emme kovin hyvin ole vielä sisäistäneet. Lue lisää »
Kirsi Saarikangas johtaa tieteidenvälistä hanketta Nature in Arts, Culture, and History. Temporal Sedimentations of Landscape and the Diversity of Nature. Siinä tarkastellaan luonnollisten ja kulttuuristen elementtien ja prosessien vuorovaikutusta ympäristön muotoutumisessa kahden maisemallisen ääripään – kaupunkiluonnon ja erämaan – kautta. Lue lisää »
Pirkko Nuolijärvi on toiminut väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten ohjaajana, esitarkastajana ja opponenttina. Lisäksi hän on ollut asiantuntijana yliopistovirkojen täyttöprosesseissa. Lue lisää »
Olen viime vuodet toiminut Koneen Säätiön ylläpitämän Saaren kartanon taiteilija- ja tukijaresidenssin toiminnanjohtajana. Residenssin johtaminen on ihanaa työtä, ja minua jo kovasti huolestuttaa, miten ikinä hennon luopua siitä kun eläkeikä koittaa. Työviikon kaikkein paras päivä on tiistai: silloin kukin taiteilija ja tutkija vuorollaan esittelee toisille omaa työtään, ja keskustelua jatketaan yhteisellä brunssilla. Lue lisää »
Haastatteluita, artikkeleita ja tutkimushankkeiden verkkosivuja. Lue lisää »
Ensimmäinen opiskelupaikkani ja sen jälkeen pitkäaikainen työpaikkani oli Helsingin kauppakorkeakoulu. Aika opetti tieteidenvälisyyteen, ja kielellistä toimintaa oli tarkasteltava yhteiskunnallisessa kontekstissa. Lue lisää »
Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »
Monografiat, toimitetut teokset ja sanakirjat. Lue lisää »
Cecilia af Forsellesin tutkimusintressit ja erikoisalueet ovat suullinen perinne ja kirjallinen kulttuuri, Kalevalan käännösten kulttuurihistoria, kirjallinen muisti ja ajatusten virtaukset, Euroopan aate-, tiede- ja oppihistoria sekä tiedonvälitys, tietoyhteiskunta ja kirjastot. Lue lisää »
Äidinkieleni on sulvan murre (Sulva on nykyään kylä Mustasaaren kunnassa, Vaasan eteläpuolella). Käydessäni koulua Vaasassa minua kiusattiin murteeni takia ja opin olemaan juurikaan arvostamatta sitä. Lue lisää »
Tutkimusta ja opetusta yhdistää ongelmanratkaisu. Yliopistossa opettajalla on etuoikeus työskennellä lahjakkaiden nuorten kanssa. Helsingin lisäksi olen antanut opetusta mm. Espanjassa ja Britanniassa ja opettanut myös maineikkaan Cambridgen yliopiston englannin opiskelijoita. Sielläkin opiskelijat täyttävät ensin salin peräpenkit! Lue lisää »
Opiskeluaikani mieleenpainuvimpia hetkiä olivat filosofiset väittelyt oppiaineen tutkijaseminaarissa Georg Henrik von Wrightin , Jaakko Hint… Lue lisää »
Olin juuri valmistumassa maisteriksi (tai silloisen käytännön mukaan filosofian kandidaatiksi), kun menin naimisiin ja muutin Varsinais-Suomeen maatalon emännäksi – helsinkiläisten ystävien ja sukulaisten tyrmistykseksi. Väitöskirja että-lauseista ja partisiippirakenteista ei kahden pikkutyttären äidiltä ottanut syntyäkseen. Onneksi uuden kotikunnan kunnanjohtaja soitti ja tarjosi töitä. Minusta tuli Merimaskun ensimmäinen – ja valitettavasti myös viimeinen kulttuurisihteeri. Lue lisää »
Yliopisto-opintojen lomassa Anita Lehikoinen opetti englannin kieltä ammatillisessa kurssikeskuksessa ja työskenteli myös myyjänä Marimekossa. – Opettajan työ oli pikkuisen ”ansatyyppinen”, koska siitä sai silloin tuntiopettajana hyvää palkkaa. Työ houkutteli välillä liiankin paljon pelkästään rahan vuoksi. Onneksi koin, että opettajan tehtävä ei ole minua varten ja uskalsin tehdä rohkeita sivuainevalintoja. Lue lisää »
Aalto yliopiston Ida Martelan ja Jaakko Korhosen tekemä henkilöhaastattelu Esa Saarisesta. Lue lisää »
Lyhyt yhteenveto Pirkko Nuolijärven tieteellisestä toiminnasta Lue lisää »
Kun suomalainen kuulee sanan kielipolitiikka, hän ajattelee kenties ensimmäisenä maan kaksikielisyyttä ja ruotsin kielen aseman järjestämistä. Onhan kielipolitiikka sitäkin, mutta kielipoliittinen toiminta on kuitenkin myös paljon muuta, monenlaista pyrkimystä tehdä kieliympäristöä tasavertaisemmaksi ja toimivammaksi. Kieliä tutkivat ja kielten asiantuntijat eivät ole juristeja emmekä sellaisina halua esiintyä, mutta kielipoliittinen toiminta vaatii myös tietoa kielten ja kieliyhteisöjen elämästä, ja sitä tietoa kielentutkija voi työllään lisätä. Lue lisää »
Tuomas M.S. Lehtosen akateeminen tausta on keskiajan tutkimuksessa. Hän on Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeriyden ohella hän ehtii edelleen tekemään tutkimusta. Lue lisää »
Yksi mielenkiintoisimmista tehtävistäni yliopiston ulkopuolella on ollut osallistumiseni kreikan kielen asiantuntijana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen 1973 alullepanemaan raamatunkäännöstyöhön. Käännöstyön tuloksena vuonna 1992 otettiin käyttöön uusi käännös entisen vuonna 1935 hyväksytyn version tilalle. Lue lisää »
Tullessani yliopistoon 1980-luvulla teatteritieteessä elettiin kaikissa maissa muutoksen aikaa, ja meillä muutos edellytti myös perustan vahvistamista. Professorin on seurattava koti- ja ulkomaista tutkimusta, mutta kyettävä myös välittämään tieto opetuksen kautta opiskelijoille. Oman ja yhteisen edun välille oli ja on löydettävä tasapaino. Haastavaa – ja onnistuessaan palkitsevaa. Lue lisää »
Parasta kuluneissa vuosikymmenissä on ollut mahdollisuus tehdä töitä todella hienojen tutkijoiden ja vahvojen persoonallisuuksien kanssa: Eino Jutikkala, Yrjö Blomstedt, Matti Viikari, Matti Klinge, Heikki Ylikangas, vain muutamia mainitakseni. Olen kunnioittanut näitä huippuja valtavasti, ja ollut myös heidän kanssaan eri mieltä – mikä ei aina ole ollut ihan helppoa. Valtava koulu! Lue lisää »
Kirjallisuus kirjoitetaan lukijoille – vasta luettuna teos saavuttaa tarkoituksensa. Kirjat ja kirjailijat kuitenkin tavallaan luovat tai ennakoivat yleisönsä. Muotojen ja sisältöjen valinnoilla tuotetaan, tietoisesti tai huomaamatta, mallilukija: kaikki teokset kutsuvat lukemaan tietyllä tavalla ja puhuttelevat tietynlaista lukijaa. Teoksen todellinen lukija ei aina samastu tai halua samastua tähän puhuteltuun, mutta todellisen lukijan kyky muuntautua sellaiseksi lukijaksi, jota teos kaipaa, on avain teoksen ymmärtämiseen – ja usein myös siihen, että lukija kykenee nauttimaan teoksesta täysipainoisesti. Lue lisää »
Timo Riiho on ollut iberoromaanisten (Pyreneiden niemimaan romaanisten) kielten professorina Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 1981. Hänen tutkimusalansa on espanjan, portugalin ja katalaanin historiallis-vertaileva lauseoppi. Lue lisää »
Kiinnostus johonkin tutkimusaiheeseen saa usein alkunsa vaivihkaa. 1980-luvun puolivälissä litteroin eli siirsin kirjoitusasuun miesryhmien keskusteluja professori Auli Hakulisen tutkimusavustajana. Jossakin vaiheessa havahduin kuulemaan ääninauhoitteilta lyhyitä äännähdyksiä: milloin kuului ”mm”, milloin ”joo”, milloin ”niin”. Nämä havainnot johtivat tutkimaan vastaussanojen (dialogipartikkelien) ”joo” ja ”niin” samankaltaisuutta ja eroja väitöskirjaksi asti. Samalla niiden tutkiminen johtikin myös selvittämään monenlaisia keskustelutoimintoja ja keskustelun jäsentymistapoja, sillä ”joo” ja ”niin” ovat keinoja vastata moniin erilaisiin puheenvuoroihin. Lue lisää »
Minulla on aina tainnut olla taipumusta puhekielentutkimukseen. Sosiolingvistiikka tuntui opiskeluaikana kiinnostavalta, kuten myös ennen pitkää pragmatiikka. Lue lisää »
Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »
Historianopiskelijoiden ainejärjestö Kronos ry pyysi reilut kymmenen vuotta sitten Liisa Suvikumpua ja hänen miestään historiantutkija Tuomas Heikkilää opintomatkan vetäjiksi. Jo ensimmäisestä opintomatkasta muodostui legenda, ja matkoja tehtiin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin lopulta joka kevät kahdeksan vuoden ajan. – Vannoin jokaisen opintomatkan jälkeen miehelleni, että tämä oli viimeinen reissu. Se vastuu ja työmäärä oli valtava. Meillä oli matkassa 35 parikymppistä ”lasta” ja olimme itsekin ensimmäisen matkan aikana alle 30-vuotiaita. Toisaalta matkat olivat ihania: mukanamme oli Suomen lahjakkain – ja hauskin – nuoriso. Lue lisää »
Anna Laurinsilta työskentelee tällä hetkellä varainhankintapäällikkönä Suomen Punaisen Ristin keskustoimistossa. Hän aloitti siellä koulu- ja yritysvarainhankinnan tehtävissä vuonna 2007, teki sen jälkeen vastikkeellista varainhankintaa ja on viimeiset kolmisen vuotta toiminut varainhankintayksikön vetäjänä. Lue lisää »
