Yhteiskunnallista vuorovaikutusta 1900-luvun alkupuolella
Yrjö Hirn oli yliopiston ulkopuolella aktiivinen kansansivistystyön puolestapuhuja. Hän oli jäsenenä useissa komiteoissa, tiedeyhdistyksissä… Lue lisää »
Hae artikkeleita
44 hakutulosta haulle: vuorovaikutus
Vuorovaikutuslingvistiikka
Käsite vuorovaikutuslingvistiikka syntyi 2000-luvun vaihteessa, kun tutkimuksissa alettiin yhdistää analyysejä kielestä ja sosiaalisista rakenteista keskustelukielessä. Käsitteellä tarkoitetaan sellaista käytännöllisesti suuntautunutta ja keskusteluanalyysiin pohjautuvaa kielentutkimusta, joka 1980-luvulla yleistyi kielitieteilijöiden parissa. Lue lisää »
Työtä Lähi-idän monien kulttuurien parissa
Professori Jaakko Hämeen-Anttila on viime vuosina keskittynyt tutkimaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta Lähi-idässä. Hänen johtamansa Suomen Akatemian Fidipro-hanke The Intellectual Heritage of the Ancient Near East tutkii yli kaksi vuosituhatta pitkää ajanjaksoa, jolloin kulttuurivaikutukset ovat virranneet eri suuntiin Lähi-idän (Mesopotamian nuolenpääkulttuuri, arabialais-islamilainen kulttuuri) ja Kreikan välillä. Lue lisää »
Innostus iberoromaanisiin kieliin ei sammu
Timo Riiho on ollut iberoromaanisten (Pyreneiden niemimaan romaanisten) kielten professorina Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuodesta 1981. Hänen tutkimusalansa on espanjan, portugalin ja katalaanin historiallis-vertaileva lauseoppi. Lue lisää »
Suomalainen kirjallisuus osana eurooppalaista kulttuuria
Professori Pirjo Lyytikäinen on tutkinut suomalaisen kirjallisuuden moderneja kehityslinjoja ja niiden yhteyttä kansainvälisiin virtauksiin, lajitraditioihin ja filosofisiin muoteihin. Kirjallisten tekstien, lajimallien ja periodisten repertuaarien vuorovaikutus ja tekstienväliset yhteydet nousevat tässä keskeisesti esiin. Lyytikäisen tutkimuskohteina ovat olleet keskeiset suomalaisen modernisoituvan kirjallisuuden avaintekstit ja klassikkokirjailijat. Lue lisää »
Puhe, keho ja kirjoittaminen
Kimmo Svinhufvudille tutkimuksen tekeminen on tärkeä vastapaino opetustyölle. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi aiheella ”Opinnäytteen kirjoittaminen vuorovaikutuksena – Keskustelunanalyyttinen tutkimus graduseminaarien ja gradunohjaustapaamisten vuorovaikutuksesta". Väitöskirjassaan Svinhufvud tarkasteli miten gradun tekemiseen liittyvät vuorovaikutustilanteet, kuten ohjaustapaamiset ja seminaarityöskentely, rakentuvat ja miten niiden työmuotoja voisi pedagogisesti kehittää. Lue lisää »
Vuorovaikutuksesta instituutioissa vuorovaikutuksen multimodaalisuuteen
Vuorovaikutusta erilaisissa instituutioissa ohjaa asioinnin tarkoitus, ja vuorovaikutuskäytänteet saattavat olla hyvinkin kiteytyneitä. Asiakaspalvelun parantamiseksi eri instituutiot pyrkivät kehittämään säännöllisesti asiakaspalvelutilanteiden vuorovaikutusta, ja vuorovaikutustutkimus voi auttaa instituutioita tässä kehittämistyössä. Lue lisää »
Kieli vaihtelee
Kaksi ehkä kaikkein kiinnostavinta kurssia aivan opintojeni alussa Joensuussa olivat murteet ja sosiolingvistiikka – kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu. Vuorovaikutustutkimus kuitenkin vei mukanaan. Vielä 1980-luvulla sosiolingvistisen ja keskustelunanalyyttisen tutkimuksen perusoletusten välillä vallitsi syvä juopa. Sosiolingvistisen tutkimuksen käsitys kielenkäytöstä ja ihmisten sosiaalisista identiteeteistä vaikutti staattiselta, kun taas keskustelunanalyyttinen tutkimus ei tuntunut tavoittavan laajempaa yhteiskuntaa; sosiolingvistit laskivat suuresta aineistosta äänne- ja muotopiirteitä, keskustelunanalyytikot analysoivat pienehköjä keskustelukatkelmia hyvin tarkasti. Lue lisää »
Kirjallisuuden tutkiminen ja lukeminen
Kirjallisuus kirjoitetaan lukijoille – vasta luettuna teos saavuttaa tarkoituksensa. Kirjat ja kirjailijat kuitenkin tavallaan luovat tai ennakoivat yleisönsä. Muotojen ja sisältöjen valinnoilla tuotetaan, tietoisesti tai huomaamatta, mallilukija: kaikki teokset kutsuvat lukemaan tietyllä tavalla ja puhuttelevat tietynlaista lukijaa. Teoksen todellinen lukija ei aina samastu tai halua samastua tähän puhuteltuun, mutta todellisen lukijan kyky muuntautua sellaiseksi lukijaksi, jota teos kaipaa, on avain teoksen ymmärtämiseen – ja usein myös siihen, että lukija kykenee nauttimaan teoksesta täysipainoisesti. Lue lisää »
Mieluummin porukassa kuin yksin
Kaikissa kielissä on nimiä, ja nimien tehtävät eri kielessä ovat yleensä samoja. Nimistöntutkimus onkin hyvin kansainvälinen tutkimusala. Kansainvälisiä konferensseja ja seminaareja järjestetään säännöllisesti. Terhi Ainiala on ollut aktiivisesti mukana ICOSin (International Council of Onomastic Sciences) toiminnassa, ja vuosina 2008–2014 ICOSin johtokunnassa. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta
Timo Santalan opiskeluhistoria on yliopiston näkökulmasta vähintäänkin haasteellinen. Maisterin paperit viidessä vuodessa ei Santalan kohdalla toteutunut. Hän on valinnut opintoihinsa kaikkea kiinnostavaa ja hylännyt yhtä helposti. Santala siirtyi aineesta toiseen omien mielenkiintojen perässä miettimättä tutkinnon suorittamista. Lue lisää »
Humanistista ympäristöntutkimusta
Kirsi Saarikangas johtaa tieteidenvälistä hanketta Nature in Arts, Culture, and History. Temporal Sedimentations of Landscape and the Diversity of Nature. Siinä tarkastellaan luonnollisten ja kulttuuristen elementtien ja prosessien vuorovaikutusta ympäristön muotoutumisessa kahden maisemallisen ääripään – kaupunkiluonnon ja erämaan – kautta. Lue lisää »
Yhteisöllistä kirjoittamista ja vaikeita muistoja
Tutkimustyöni pitkäkestoinen teema on suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutus. Väitöskirjani Itsekasvatusta ja kapinaa (2004) käsitteli Karkkilan työläisnuorten kirjoittavaa keskusteluyhteisöä 1910–1920-luvulla. Tärkeimpänä aineistona oli työläisnuorten toimittama käsinkirjoitettu Valistaja-lehti, joka löytyi Karkkilan poliisiaseman ullakolta. Käsinkirjoitetut lehdet ovat vieneet minut pitkille matkoille ajassa ja paikassa. Lue lisää »
Miksi ihmiset eivät ymmärrä toisiaan?
Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »
Rakkaudesta Roomaan
Historianopiskelijoiden ainejärjestö Kronos ry pyysi reilut kymmenen vuotta sitten Liisa Suvikumpua ja hänen miestään historiantutkija Tuomas Heikkilää opintomatkan vetäjiksi. Jo ensimmäisestä opintomatkasta muodostui legenda, ja matkoja tehtiin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin lopulta joka kevät kahdeksan vuoden ajan. – Vannoin jokaisen opintomatkan jälkeen miehelleni, että tämä oli viimeinen reissu. Se vastuu ja työmäärä oli valtava. Meillä oli matkassa 35 parikymppistä ”lasta” ja olimme itsekin ensimmäisen matkan aikana alle 30-vuotiaita. Toisaalta matkat olivat ihania: mukanamme oli Suomen lahjakkain – ja hauskin – nuoriso. Lue lisää »
Julkaisut
Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »
Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa
Parasta kuluneissa vuosikymmenissä on ollut mahdollisuus tehdä töitä todella hienojen tutkijoiden ja vahvojen persoonallisuuksien kanssa: Eino Jutikkala, Yrjö Blomstedt, Matti Viikari, Matti Klinge, Heikki Ylikangas, vain muutamia mainitakseni. Olen kunnioittanut näitä huippuja valtavasti, ja ollut myös heidän kanssaan eri mieltä – mikä ei aina ole ollut ihan helppoa. Valtava koulu! Lue lisää »
Kansatieteilijä innostuu yhteistyöstä
Hanna Snellman valittiin tiedekuntamme varadekaaniksi kaudelle 2014–2017. Lukuvuoden 2014–2015 Snellman toimii dekaanin sijaisena. Varadekaanina Snellmanin vastuulla ovat muun muassa tutkimusasiat, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, kansainväliset asiat, tasa-arvoasiat ja kaksikielisyysasiat. Hän toimii puheenjohtajana dosenttitoimikunnassa, jatko-opintotoimikunnassa, YVV- ja viestintätoimikunnassa ja on myös tiedekunnan SAB:n puheenjohtaja. Lue lisää »
Vuorovaikutuksen kielen monet polut
Kiinnostus johonkin tutkimusaiheeseen saa usein alkunsa vaivihkaa. 1980-luvun puolivälissä litteroin eli siirsin kirjoitusasuun miesryhmien keskusteluja professori Auli Hakulisen tutkimusavustajana. Jossakin vaiheessa havahduin kuulemaan ääninauhoitteilta lyhyitä äännähdyksiä: milloin kuului ”mm”, milloin ”joo”, milloin ”niin”. Nämä havainnot johtivat tutkimaan vastaussanojen (dialogipartikkelien) ”joo” ja ”niin” samankaltaisuutta ja eroja väitöskirjaksi asti. Samalla niiden tutkiminen johtikin myös selvittämään monenlaisia keskustelutoimintoja ja keskustelun jäsentymistapoja, sillä ”joo” ja ”niin” ovat keinoja vastata moniin erilaisiin puheenvuoroihin. Lue lisää »
Olinhan siellä minäkin
Helsingin yliopistossa olen toiminut englantilaisen filologian kirjallisuudentutkimuksen ja -opetuksen vastuuhenkilönä (1997-), laitosjohtajana, laitoksen varajohtajana ja oppiaineen vastuuhenkilönä (2001–2011), humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston varajäsenenä (2010-) sekä nykykielten laitoksen tutkimusryhmän Interfaces between Language, Literature and Culture vetäjänä (2010-). Kansallisiin luottamustehtäviini ovat kuuluneet... Lue lisää »