Takaisin

Hanna Snellman

16.4.1961, Sodankylä

Filosofian maisteri 1986 ja filosofian tohtori 1997 (kansatiede), Helsingin yliopisto

Kansatieteen professori 2012–, varadekaani 2014–2016, dekaanin sijainen 2014–2015, dekaani 2017–, Helsingin yliopisto

Suomalais-ugrilaisen kansatieteen assistentti 1987–2004, Helsingin yliopisto
Kulttuuriantropologian vs. assistentti 1991, Oulun yliopisto
Akatemiatutkija 2004–2007 ja Kollegiumtutkija 2008, Helsingin yliopisto
Finnish Chair 2007, Lakehead University, Kanada
Etnologian professori 2009–2012, Jyväskylän yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Hanna Snellman, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Kansatieteilijä innostuu yhteistyöstä

Hanna Snellman valittiin tiedekuntamme varadekaaniksi kaudelle 2014–2017.  Lukuvuoden 2014–2015 Snellman toimii dekaanin sijaisena. Varadekaanina Snellmanin vastuulla ovat muun muassa tutkimusasiat, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, kansainväliset asiat, tasa-arvoasiat ja kaksikielisyysasiat. Hän toimii puheenjohtajana dosenttitoimikunnassa, jatko-opintotoimikunnassa, YVV- ja viestintätoimikunnassa ja on myös tiedekunnan SAB:n puheenjohtaja.

Hanna Snellman vaikuttaa monissa koko yliopistoa palvelevissa johtoryhmissä ja toimikunnissa. Hän on Helsingin yliopiston kirjaston johtokunnan varapuheenjohtaja sekä Tutkijakollegiumin, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtokunnan jäsen sekä Ruralia-institituutin johtokunnan varajäsen. Lisäksi Snellman on jäsenenä Helsingin yliopiston tieteellisessä neuvostossa (TINE), yhteistoiminta-asioita käsittelevässä neuvottelukunnassa, HYMY:n johtoryhmässä, HENVI:n ohjausryhmässä ja ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnassa.

Tiedeorganisaatioissa toimiminen kuuluu keskeisenä professorin työnkuvaan. Hanna Snellman on vuonna 1911 perustetun Kalevalaseuran varapuheenjohtaja ja vuonna 1838 perustetun Suomen Tiedeseuran hallituksen varajäsen. Kansatieteilijät ovat perinteisesti työllistyneet museoissa ja Snellmaninkin intressit sivuavat museoita, vaikka hän ei opiskeluaikoja lukuun ottamatta ole museossa työskennellytkään. Hän oli pitkään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeämänä edustajana yliopistomuseosäätiön edustajistossa ja on nykyisin sen hallituksessa. Snellman on myös Gallen-Kallelan Museosäätiön edustajistossa.

Kalevalaseuralaisia Islannissa. Kuva: Elina Lampela.​​
Kalevalaseuralaisia Islannissa. Kuva: Elina Lampela.​​

Museoyhteistyö näkyy selkeästi Snellmanin tutkimuksessa. Työväenmuseo Werstaassa, Maatalousmuseo Sarassa ja Suomen metsämuseo Lustossa esillä oleva kiertonäyttely ”Maat, metsät, tehtaat” on tehty yhteistyössä Hanna Snellmanin Suomen Akatemian rahoittaman Onnen maa -hankkeen kanssa.

Aikaisemmin Snellman on toiminut aktiivisesti muun muassa Suomen kansatieteilijöiden Ethnos ry:ssä, Suomen Muinaismuistoyhdistyksessä, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seurassa ja Oulun Historiaseurassa. Lisäksi Hanna Snellman on Metsähistorian Seuran perustajajäsen.

Vuosina 1999–2002 Snellmanin johtamassa Metsähistorian Seuran tutkimushankkeessa ”Metsäammattilaiset metsätalouden murroksessa” haastateltiin yli tuhatta metsäalan ammattilaista. Aineisto on arkistoitu Lustoon ja on siellä tutkijoiden käytettävissä. Aineistosta on tähän mennessä tehty Hanna Snellmanin ohjauksessa kaksi väitöskirjaa: Leena Paaskoski ”Herrana metsässä. Kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta” Helsingin yliopiston kansatieteeseen vuonna 2008 ja Tiina Suopajärvi ”Sukupuoli meni metsään - Luonnon ja sukupuolen polkuja metsäammattilaisuudessa” Oulun yliopiston kulttuuriantropologiaan vuonna 2010. Lisäksi tutkimushankkeessa koottua materiaali on käytetty pääasiallisena aineistolähteenä useissa muissa väitöskirjoissa eri tieteenaloilla.

Tieteellisissä seuroissa toimiminen liittyy usein julkaisemiseen. Hanna Snellman on ollut Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaiseman Kansatieteellinen Arkisto -aikakauskirjan päätoimittaja ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Studia Fennica Ethnologica -sarjan päätoimittaja. Nämä tehtävät hän joutui jättämään ajanpuutteen vuoksi aloittaessaan varadekaanina. Yhdysvalloissa ilmestyvän Journal of Finnish Studies -lehden toimittajan tehtävän hän piti muista kiireistään huolimatta. Julkaisufoorumin luokituksessa kakkostasolla oleva lehti tarjoaa mahdollisuuden tehdä suomalaista tutkimusta tunnetuksi kansainvälisesti.

Professori Hanna Snellman on ollut aktiivinen myös kansainvälisissä ympyröissä. Tutkimuksiinsa perustuvia kenttätöitä hän on tehnyt vuosina 2000–2005 Göteborgissa ja Västeråsissa. Vierailevana tutkijana Snellman toimi Tukholman yliopiston Centre for Research in International Migration and Ethnic Relations -laitoksessa vuonna 2006. Lisäksi Snellman oli vierailevana professorina Lakehead Universityssä Kanadassa vuonna 2007 sekä Yorkin yliopistossa Kanadassa (Center for Women Studies vuonna 2004 ja Centre for Research on Work and Society vuonna 2008) sekä Erasmus-vaihdossa Unkarissa, University of Debrecen, vuonna 2011.

Museoviraston kevätretkellä Langinkoskella 1984. Edessä Hanna Snellman ja Seija Tervala, takana Paula Jaakkola. Kuva: P. Uino.​​
Museoviraston kevätretkellä Langinkoskella 1984. Edessä Hanna Snellman ja Seija Tervala, takana Paula Jaakkola. Kuva: P. Uino.​​

 

Takaisin