Teatterin merkitys
Tutkimukseni pääkohteita ovat teatterihistoria, historiografia ja esitystutkimus. Näiden lisäksi olen käsitellyt monissa tutkimuksissani teatterin ja politiikan suhdetta ja kulttuurihistoriaa. Lue lisää »
Hae artikkeleita
44 hakutulosta haulle: teatteri
Teatteritieteen luottamustehtävissä
Omassa kotiyliopistossani olen ollut useissa luottamustehtävissä laitos- ja tiedekuntatasolla niin opiskelijoiden, keskiryhmän kuin professoreidenkin edustajana. Moni tehtävä on liittynyt opetuksen kehittämiseen. Erilaisia luottamustehtäviä on ollut vuodesta 1995 alkaen peräti kolmella eri laitoksella, vaikka olen pysynyt koko ajan samassa oppiaineessa: ensin yleisen kirjallisuustieteen, teatteritieteen ja estetiikan laitoksen johtoryhmässä opiskelijajäsenenä ja keskiryhmän jäsenenä, sitten taiteiden tutkimuksen laitoksen johtoryhmässä keskiryhmän ja professoriryhmän jäsenenä ja nyt filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen laitosneuvostossa professorijäsenenä. Lue lisää »
Teatteritieteestä tuli elämäntapa
Teatteritiede on laajan taiteenalan pieni oppiaine, jossa on vaikeaa rajata kiinnostus järkeviin mittoihin. Tutkijoita on edelleen aika vähän. Kohteet limittyvät tavalla tai toisella yhteen: opettaminen ja tutkimus, historia ja nykyteatteri, oman maan teatteri ja rajat ylittävät ilmiöt, teoriat ja aineistot, käytännön teatteri ja teatterintutkimus ja niin edelleen. Eristäytyminen ei onnistu, ja oppiaineessa viihtymistä lisääviin erityispiirteisiin kuuluukin, ettei se ole edes viisasta. Varmimmillani silti olen, kun tutkin suomalaista teatteria ja sen historiaa sekä nykyisiä ja menneitä teatteriesityksiä. Usein tarkastelen teatteria muun yhteiskunnallisen toiminnan yhteydessä. Lue lisää »
Italia
Kiinnostukseni antiikin historiaan ja latinan kieleen kasvoi rakkaudeksi Välimeren kulttuuria ja erityisesti Italiaa kohtaan. Opintojeni alussa suuntauduin antiikintutkimukseen ja olin Villa Lantessa sekä lyhyellä että syksyn mittaisella tieteellisellä kurssilla. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistossa
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät teatteritieteen kansainväliseen kesäkouluun, jossa valmistelin väitöskirjaani vuosina 1995–2000. Näiden vuosien kuluessa valkeni, että professorimme Pirkko Koski oli onnistunut poimimaan kesäkoulun opettajakuntaan alamme kansainväliset huiput. Sen joukon sparraamana oli helppoa osallistua teatteritieteen maailmanjärjestön FIRT:n kongresseihin omalla paperilla jo jatko-opintojen varhaisessa vaiheessa. Tuntui etuoikeutetulta tutustua kongressien useisiin pääpuhujiin. Lue lisää »
Helka Kekäläisestä muualla verkossa
Helka Kekäläinen jatkaa ENQAn varapuheenjohtajana, Matti Kajaste KARVI 24.10.2014 Helka Mäkinen: Teatteritieteilijän monet roolit. Kuukauden humanisti 6/2003, Helsingin yliopiston Humanistinen tiedekunta. Lue lisää »
Julkaisut
Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »
Ylioppilaselämää
Historianopintoihin minua houkutteli kokemus peräti viidestä eri tavoin inspiroivasta Norssin historianopettajastani. Ensimmäinen oli marxilainen, toinen juurevasti isänmaallinen, kolmas korostetun vähäeleinen ja neljäs opetti koko kehollaan – viides taas luennoi jonkinlaiseen yliopistotyyliin. Yhteistä heille oli peittelemätön kiinnostus opettamaansa aihetta kohtaan. Kun vielä latinanopettajani oli yhtä inspiroiva kuin edellä mainitut yhteensä, otin myös latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden opinto-ohjelmaani. Lue lisää »
Lennart Meri – Kulttuuriyhteyksien rakentaja
Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin. Lue lisää »
Siltala – kaunokirjallisuutta ja tietokirjoja
Kustantamo on ytimeltään yhtä kuin sen kulloinenkin kustannuslista. Kustannusosakeyhtiö Siltala on erikoistunut tietokirjallisuuden saralla historiaan, elämäkertoihin ja muistelmiin – tietokirjoihin, joissa kirjoittamisella ja ilmaisulla on iso merkitys. Touko Siltalalla on jämäkkä kanta siitä, että kannattaa tehdä vain sitä, minkä parhaiten osaa ja jättää muut muille. Lue lisää »
Hitaasta ja nopeasta uteliaisuudesta
Olen kirjoittanut ja puhunut taiteista työkseni jo yli 40 vuotta, mutta en silti osaa luontevasti puhua tutkimuksesta ”ammattina”, saati ”urana”. Erilaisten töiden muista puolista on helpompi tehdä tiliä. Aina on tehnyt mieli kirjoittaa ja itse kehitetyt tai eri tahoilta tarjotut tehtävät ovat osuneet kohdalle enemmän tai vähemmän sattumalta. Lue lisää »
Yleiskirjoittaja Hotakainen
Kari Hotakainen on ehtinyt ja saanut kirjoittaa erilaisia tekstejä laidasta laitaan. Hänestä tuli yleiskirjoittaja. – Olen aina ajatellut, että kirjoitan kaikkea mahdollista, mitä vaan eteen tulee. Olen tehnyt uutistekstejä ja kolumneja, laatinut mainoslauseita, kirjoittanut runoja ja proosaa, teatteri- ja elokuvakäsikirjoituksia. Lue lisää »
Kieli ja kortit
Yleisen kielitieteen opiskelemisessa tärkeä kiinnekohta ja opettaja oli pienen aineen pieni kielitieteen opiskelijoiden piiri, ensin nimeltään Aspekti, myöhemmin Retrospekti, jonka puitteissa kaikelle lukemalleen saattoi hakea haastajaa ja vasta-argumentaatiota. Erityiseen hehkeyteen mielessäni tällainen viiteryhmä kohosi, kun pääsimme nauttimaan useamman vuoden ajan Jan-Ola Östmanin liberaalista ja innolla rönsyilevästä vierailusta laitoksellamme. Lue lisää »
Opinnoista ja opetuksesta
Mauri Ylä-Kotola suoritti lukion Helsingin yliopiston alaisuudessa toimivassa Helsingin toisessa normaalikoulussa (nyk. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu). Yliopistojen yhteydessä toimivien normaalikoulujen tarkoituksena on tarjota harjoittelupaikkoja opettajaksi kouluttautuville ja alusta erilaisille opetuskokeiluille. Pedagogisesti hedelmällinen oppimisympäristö ja opettajat tarjosivat Ylä-Kotolalle erinomaisen miljöön ajattelun kehittämiselle. Lue lisää »
Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa
Hyviä hetkiä neljännesvuosisataani Helsingin yliopistossa on mahtunut paljon, omasta opiskeluajasta alkaen. Joistain opiskeluajan ystävistä on tullut kollegoja ja nykyisistä kollegoista ystäviä, mikä kuvaa hyvin työtoveruutta lähikollegojen kanssa. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta
Olen ollut mukana ohjaamassa yli 25 väitöskirjaa. Moni väittelijä on (tai on ollut) professorina tai yliopistonlehtorina koti- tai ulkomailla, esimerkiksi Marja Leinonen slaavilaisessa filologiassa, Martti Nyman klassillisessa filologiassa, Kimmo Koskenniemi tietokonelingvistiikassa, Anneli Pajunen ja Tapani Kelomäki suomen kielessä, Kari Pitkänen englannin kielessä, Liisa Tiittula saksan kielessä, Matti Miestamo yleisessä kielitieteessä, Irmeli Helin käännöstieteessä, Lotta Aunimo bantukielissä ja Antti Arppe kvantitatiivisessa kielitieteessä. Lue lisää »
Suomen instituuttiverkosto ja Suomen Lontoon instituutti
Suhteeni Suomen instituutteihin lähti liikkeelle 1980-luvulla Roomasta. Osallistuin vuonna 1984 Villa Lantessa Jyväskylän yliopiston taidehistorian kurssiin, jonka aiheena olivat varhaiskristillinen ja keskiaikainen arkkitehtuuri ja kuvataide. Omana kohteenani olivat tuolloin varhaiskristilliset katetut hautausmaat kuten esimerkiksi vanha Pietarinkirkko. Myöhemmin työskentelin Suomen Rooman-instituutissa useaan otteeseen stipendiaattina ja taidehistorian kurssien opettajana. Lue lisää »
Kääntäminen ja tulkkaus välittää ja ylittää rajoja
Toimin nykykielten laitoksen kääntämisen oppiaineiden ja käännöstieteen vastuuopettajana. Iloitsen siitä, että meillä on hyvä työyhteisö, jossa innostuneet ja asiantuntevat opettajat edustavat eri alueiden osaamista ja rakentavat yhdessä toimivan monipuolisen koulutus- ja tutkimusyhteisön. Lue lisää »
Maailmanmatkaajasta kustantajaksi
Kun kirjoitin ylioppilaaksi pienen maalaispaikkakunnan lukiosta, kokemusten nälkä oli niin kova ja moottoritie niin kuuma, etten edes harkinnut opiskelua. Matkustelemaan piti päästä ja nopeasti. Matkustamista ympäri maailman helpotti se, että kansainvälinen punkverkosto piti huolta omistaan. Kaikkialta löytyi yösija, ystäviä ja apua. Lue lisää »
Totuutta ja todellisuutta draaman kaarta unohtamatta
– Teen koulutustani vastaavaa työtä, vaikka en työskentelekään teatterialalla. Draaman kaaren tajua tarvitaan kirjailijan ja toimittajan töissä. Teatteritieteen opinnoissa tahkottiin Aristoteleen kaavaa: alku, keskikohta ja loppu. Ihan perussettiähän se on, mutta käytännössä ei aina helppoa toteuttaa. Lue lisää »