Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »
Suomensukuisten kansojen muinaisjäännöksiä käsittelevän kuva-atlaksen ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1877. Sen toimittaja Johan Reinhold Aspelin nimitettiin seuraavana vuonna pohjoismaisen arkeologian ylimääräiseksi professoriksi. Aspelinista, Suomen ensimmäisestä koulutetusta muinaistutkijasta, tuli Suomen ensimmäinen arkeologian professori. Professuurinsa aikana hän puhui useita kertoja vakinaisen arkeologian professuurin perustamisen puolesta, mikä toteutui kuitenkin vasta hänen elinaikansa jälkeen, vuonna 1921. Lue lisää »
Maanviljelystalouden professori Karl Enckell ja hänen vaimonsa, voimistelun opettaja Vesta Charlotta Edgren eivät ehkä arvanneetkaan, että heidän neljästä pojastaan kolme, Olof, Torger (1901–1991) ja Rabbe (1903–1974), tulisivat vaikuttamaan näkyvästi nuoren Suomen tasavallan kulttuurikenttään kirjallisuuden ja kuvataiteen aloilla. Lue lisää »
Karjalaiseen pappisperheeseen vuonna 1800 syntynyt Gabriel Rein siirtyi Viipurin kymnaasista opiskelemaan Keisarilliseen Turun Akatemiaan 1817. Rein työskenteli akatemian kirjastossa amanuenssina ja historian dosenttina. Turun vuoden 1827 palo saavutti syyskuun 5. päivänä akatemiarakennuksen. Rein ja ylioppilas Matthias Akiander kunnostautuivat pelastamalla pääosan yliopiston arkistoista osittain palaneesta rakennuksesta. Rein aloitti saksan kielen lehtorina yliopiston siirryttyä suurruhtinaskunnan uuteen hallinnolliseen keskukseen Helsinkiin. Lue lisää »
”Puhetta kielestä: vieraana professori Matti Miestamo ”, haastattelu 27.3.2013 Huomenta Ruotsi -ohjelmassa, Sveriges Radio. Ohjelma kuunnelta… Lue lisää »
Avajaisesitelmän video: professori Hanna Snellman: Pitkä 50-luku ja ”seuraava Suomi” Lue lisää »
Ilmari Krohnin ajautuminen akateemisen maailman pyörteisiin ei ollut sattumaa. Hänen isänsä, Julius Krohn oli aikansa merkittävimpiä kansanrunouden tutkijoita ja kulttuurinharrastajia. Krohnin suku oli lähtöisin Saksasta, mutta Julius oli innostunut J.V. Snellmanin työstä ja pyrki tekemään perheestään suomenkielisen. Tästä syystä hänen lapsensa, myös Ilmari, kävivät koko koulunsa suomeksi. Ilmari opetteli suomen lisäksi kuitenkin myös saksaa, ranskaa ja ruotsia, joka oli hänen äitinsä äidinkieli. Kielitaituruudesta olikin hyötyä Krohnin myöhemmissä opinnoissa ja työuralla. Lue lisää »
Karl August Engelbrekt Ahlqvist syntyi ja kasvoi nuorukaiseksi Kuopiossa. Koulupoikana hän tutustui Johan Vilhelm Snellmaniin, joka toimi hänen koulunsa rehtorina. Ystävystymisen myötä Alhqvist pääsi julkaisemaan runosuomennoksia Snellmanin Saima-lehdessä. Ahlqvist suomensi myös Ludvig Stoud Platounin maantiedettä käsitelleen Geografia-teoksen nimellä Maan Opas. Teos oli ensimmäinen suomenkielinen maantieteen oppikirja. Sen myötä Ahlqvist laajensi suomen kielen sanavarastoa muun muassa sanoilla maapallo, napapiiri, päiväntasaaja ja siirtomaa. Ahlqvist oli myös ensimmäinen, joka suomensi Johan Ludvig Runebergin tuotantoa painettuina julkaisuina. Lue lisää »
Gustaf John Ramstedtin yliopisto-opintojen alkuperäisenä päämääränä oli valmistua papiksi. Aluksi hän opiskelikin tiiviisti latinaa, kreikkaa ja hepreaa, mutta kielitiede voitti teologian opinnot. Ramstedt oli lähtöisin köyhistä oloista ja taloudellinen tilanne pakotti hänet töihin heti kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen vuonna 1895. Muutamien vuosien ajan hän elätti itseään opettajana Turun Suomalaisessa Lyseossa. Lue lisää »
Musiikillisesti lahjakas Toivo Haapanen opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja viulunsoittoa ja musiikin teoriaa Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa. Filosofian kandidaatin tutkinnon (1918) suorittamisen jälkeen hän jatkoi ripeätahtisesti opintojaan saavuttaen filosofian tohtorin arvon ja musiikkitieteen dosentuurin vuonna 1925. Lue lisää »
Martti Haavio syntyi Temmeksessä vuonna 1899. Kiinnostus kansanrunouteen ja kirjoittamiseen syttyi jo koulupoikana. Haavio aloitti suomen kielen, kirjallisuuden ja kansanrunouden opinnot Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa syksyllä 1918. Hän kirjoitti kuvauksia opiskeluvuosistaan päiväkirjoihin, kirjeisiin ja muistelmakirjaansa Nuoruusvuodet: kronikka vuosilta 1906–1924 (1972). Haavio oli aktiivisesti mukana opiskelijajärjestötoiminnassa ja kirjoitti säännöllisesti Ylioppilaslehteen. Lue lisää »
Vuonna 2001 Pirjo Kukkonen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Esimieheksi . Pirjo Kukkonen esiteltiin Helsingin yliopiston humanistisen… Lue lisää »
Jääsken pitäjään, Akkasen maanviljelijäperheeseen syntyi vuonna 1802 Matti-poika. Hänellä ei ollut taipumuksia tilanhoitamisen ruumiillisiin töihin, mutta lähistöllä asuvan maanmittarin avustuksella poika oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Kun Jääskestä vuonna 1811 ryhdyttiin nostamaan nuoria poikia Venäjän laivastoon, isä lähetti Matti Akkasen Viipuriin kouluun. Lue lisää »
Venäjän kirjallisuuden professori Pekka Pesonen jäi eläkkeelle vuoden 2011 alussa. Videotallenne Pekka Pesosen jäähyväisluennosta ”Mistä i… Lue lisää »
Arvi Lindin mieleen on jäänyt ankaruudessaan hivenen koominen professori Päivö Oksala. Lue lisää »
Edvard Alexander Westermarck syntyi hyvinvoivaan keskiluokkaiseen perheeseen 20.11.1862 Helsingissä. Hänen isänsä Nils Christian oli yliopiston kamreeri, jolla oli hyvät vahvat yhteydet akateemiseen sivistyneistöön. Westermarck kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon lukemaan estetiikkaa, modernia kirjallisuutta ja yleistä historiaa. Filosofian kandidaatiksi hän kuitenkin valmistui vuonna 1886 laudaturtyöllä filosofiasta, aiheenaan ”Tekeekö kulttuuri ihmiskunnan onnellisemmaksi?”. Lue lisää »
Axel Olof Freudenthal kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan klassillista filologiaa ja arkeologiaa vuonna 1854. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi viisi vuotta myöhemmin. Freudenthal kiinnostui kuitenkin yhä enemmän ruotsin kielestä ja Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Lue lisää »
Yliopistoajoilta muistuu mieleen erityisesti rehtori Ernst Palmén. Hän suhtautui erityisen myötämielisesti ja rennosti ylioppilaskunnassa toimiviin opiskelijoihin. Palméneilla oli tapana kutsua ylioppilaskunnan hallitus kotiinsa vappuna. Töölössä nostettiin monta maljaa ja laulettiin iloisesti. Lue lisää »
Viipurilaisen virkamiesperheen tytär Alma Söderhjelm opiskeli yleistä historiaa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa. Filosofian kandidaatin tutkinnon suoritettuaan hän toimi opettajana. Romaanisen filologia professorina toimineen veljensä Werner Söderhjelmin ja professori J. R. Danielson-Kalmarin kannustamana hän palasi yliopiston piiriin tekemään väitöskirjaa. Lue lisää »
Sanoin kerran eräässä haastattelussa, etten tiedä millaista on olla olematta professori, kun olen ollut sitä koko ikäni. ”Koko ikä” tarkoittaa käytännössä 23-vuotiaasta alkaen, jolloin sain hoitaakseni ensimmäisen professuurini yleisessä kirjallisuustieteessä Helsingin yliopistossa. Lue lisää »
