44 hakutulosta haulle: professori

Ensimmäinen arkeologian professori

Suomensukuisten kansojen muinaisjäännöksiä käsittelevän kuva-atlaksen ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1877. Sen toimittaja Johan Reinhold Aspelin nimitettiin seuraavana vuonna pohjoismaisen arkeologian ylimääräiseksi professoriksi. Aspelinista, Suomen ensimmäisestä koulutetusta muinaistutkijasta, tuli Suomen ensimmäinen arkeologian professori. Professuurinsa aikana hän puhui useita kertoja vakinaisen arkeologian professuurin perustamisen puolesta, mikä toteutui kuitenkin vasta hänen elinaikansa jälkeen, vuonna 1921. Lue lisää »

Kirjailija ja professori

Maanviljelystalouden professori Karl Enckell ja hänen vaimonsa, voimistelun opettaja Vesta Charlotta Edgren eivät ehkä arvanneetkaan, että heidän neljästä pojastaan kolme, Olof, Torger (1901–1991) ja Rabbe (1903–1974), tulisivat vaikuttamaan näkyvästi nuoren Suomen tasavallan kulttuurikenttään kirjallisuuden ja kuvataiteen aloilla. Lue lisää »

Historian professori ja yliopiston rehtori

Karjalaiseen pappisperheeseen vuonna 1800 syntynyt Gabriel Rein siirtyi Viipurin kymnaasista opiskelemaan Keisarilliseen Turun Akatemiaan 1817. Rein työskenteli akatemian kirjastossa amanuenssina ja historian dosenttina. Turun vuoden 1827 palo saavutti syyskuun 5. päivänä akatemiarakennuksen. Rein ja ylioppilas Matthias Akiander kunnostautuivat pelastamalla pääosan yliopiston arkistoista osittain palaneesta rakennuksesta. Rein aloitti saksan kielen lehtorina yliopiston siirryttyä suurruhtinaskunnan uuteen hallinnolliseen keskukseen Helsinkiin. Lue lisää »

Kapellimestarista professoriksi

Musiikillisesti lahjakas Toivo Haapanen opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja viulunsoittoa ja musiikin teoriaa Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa. Filosofian kandidaatin tutkinnon (1918) suorittamisen jälkeen hän jatkoi ripeätahtisesti opintojaan saavuttaen filosofian tohtorin arvon ja musiikkitieteen dosentuurin vuonna 1925. Lue lisää »

Professori Pirjo Kukkosesta muualla verkossa

Vuonna 2001 Pirjo Kukkonen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Esimieheksi . Pirjo Kukkonen esiteltiin Helsingin yliopiston humanistisen… Lue lisää »

Professori ilman tutkintoa

Jääsken pitäjään, Akkasen maanviljelijäperheeseen syntyi vuonna 1802 Matti-poika. Hänellä ei ollut taipumuksia tilanhoitamisen ruumiillisiin töihin, mutta lähistöllä asuvan maanmittarin avustuksella poika oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Kun Jääskestä vuonna 1811 ryhdyttiin nostamaan nuoria poikia Venäjän laivastoon, isä lähetti Matti Akkasen Viipuriin kouluun. Lue lisää »

Liiduilla heittelevä professori

Arvi Lindin mieleen on jäänyt ankaruudessaan hivenen koominen professori Päivö Oksala. Lue lisää »

Professorit edelleen kavereita

Yliopistoajoilta muistuu mieleen erityisesti rehtori Ernst Palmén. Hän suhtautui erityisen myötämielisesti ja rennosti ylioppilaskunnassa toimiviin opiskelijoihin. Palméneilla oli tapana kutsua ylioppilaskunnan hallitus kotiinsa vappuna. Töölössä nostettiin monta maljaa ja laulettiin iloisesti. Lue lisää »

Sepän pojasta professoriksi

Antti Aarnen polku kansainvälisesti tunnetuksi folkloristiksi ei mennyt aivan niin kuin saduissa. Aarne syntyi Porissa työläisperheeseen, sepän pojaksi. Isä kuoli varhain ja äitikin Aarnen kouluaikoina. Lahjakas ja ahkera orpo selviytyi kuitenkin opinnoistaan hyvin. Lue lisää »

Poikkeuksellinen professorinnimitys

Tsaari Nikolai I:n Helsingin-vierailun yhteydessä maaliskuussa 1854 Zacharias Topelius nimitettiin ylimääräiseksi Suomen historian professoriksi. Nimitys oli sekä yllättävä että poikkeuksellinen. Yllättävä siksi, että Topelius ei ollut hakenut virkaa, ja poikkeuksellinen siinä mielessä, että se oli räätälöity hänelle. Lue lisää »

Professori Auli Hakulisesta muualla verkossa

Radion Kielikorva-ohjelma opasti kansalaisia suomen kielen saloihin vuodesta 1969 lähtien. Ohjelmissa ruodittiin kielivirheitä, poliitiikkojen ja toimittajien kieltä, muotisanoja ja fraaseja. Marraskuun alussa 1969 Kielikorvaa toimitti Simo O. Hämäläinen ja hän keskusteli maisteri Auli Hakulisen kanssa kielivirheistä. Aiheuttavatko kielivirheet väärinkäsityksiä ja millaiset kielivirheet häiritsevät? Lue lisää »

Professori Marcus Hjulhammar muualla verkossa

Sjöhistoriska museetin haastattelu Tukholman alueella sijaitsevista suluista ja hylyistä tehtävästä tutkimuksesta.     Sjöhistor… Lue lisää »

Naisen tie dosentiksi ja professoriksi

Viipurilaisen virkamiesperheen tytär Alma Söderhjelm opiskeli yleistä historiaa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa. Filosofian kandidaatin tutkinnon suoritettuaan hän toimi opettajana. Romaanisen filologia professorina toimineen veljensä Werner Söderhjelmin ja professori J. R. Danielson-Kalmarin kannustamana hän palasi yliopiston piiriin tekemään väitöskirjaa. Lue lisää »

Professorin opintojen alkutaival

Sanoin kerran eräässä haastattelussa, etten tiedä millaista on olla olematta professori, kun olen ollut sitä koko ikäni. ”Koko ikä” tarkoittaa käytännössä 23-vuotiaasta alkaen, jolloin sain hoitaakseni ensimmäisen professuurini yleisessä kirjallisuustieteessä Helsingin yliopistossa. Lue lisää »

Suhteilla professoriksi

Michael Wexionius syntyi papin poikana Smålandissa. Jo syntyperänsä ansiosta hänellä oli hyvät lähtökohdat yliopistouralle, sillä maakunnalla oli yhteyksiä useisiin Kuninkaallisen Turun akatemian ensimmäisiin johtomiehiin. Kreivi Per Brahella oli siellä useita läänityksiä ja piispa-varakansleri Isaacus Rothovius oli kotoisin sieltä. Lue lisää »

Pyhien kielten professori

Opiskeltuaan Turun katedraalikoulussa Daniel Juslenius valmistui ylioppilaaksi erinomaisin arvosanoin ja kirjoittautui Turun Kuninkaalliseen Akatemiaan vuonna 1691. Vain kuukautta myöhemmin Jusleniuksen isä menehtyi, jolloin nuori ylioppilas joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Lue lisää »