Musiikillisesti lahjakas Toivo Haapanen opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja viulunsoittoa ja musiikin teoriaa Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa. Filosofian kandidaatin tutkinnon (1918) suorittamisen jälkeen hän jatkoi ripeätahtisesti opintojaan saavuttaen filosofian tohtorin arvon ja musiikkitieteen dosentuurin vuonna 1925.

Haapasen työura jakautui tutkimuksen ja toiminnan kesken. Hän oli kapellimestarina Turun kaupunginorkesterissa ja Ylioppilaskuntien Soittajissa ennen kuin siirtyi ylikapellimestariksi Yleisradion Radion sinfoniaorkesteriin. Radion sinfoniaorkesterin ensimmäinen julkinen konsertti pidettiin Haapasen johdolla Helsingin yliopiston juhlasalissa 29.10.1929. Yleisradiossa Haapanen työskenteli myös musiikkipäällikkönä lähes 20 vuoden ajan. Haapasen intohimona oli orkesterikulttuurin edistäminen Suomessa, johon hän pyrki etenkin radio-orkesterin toiminnan kehittämisellä.

Tutkimuksellisesti Haapasen mielenkiinto kohdistui etenkin keskiaikaisten liturgisten laulujen lähteisiin. Pergamenttikatkelmien luetteloinnin ja järjestämisen lisäksi Haapanen teki aineistosta merkittävää tutkimusta. Die Neumenfragmente der Universitätsbibliothek Helsingfors (1924) -teoksessaan Haapanen osoitti Suomen kirkkomusiikkiin tulleen vaikutteita etenkin ranskalaisesta ja saksalaisesta kulttuurista. Vuonna 1940 julkaistussa Suomen säveltaide -teoksessa Haapanen puolestaan teki ensimmäisen yhtenäisen kuvauksen kansallisesta musiikin historiastamme.

Toivo Haapasen määrätietoinen toiminta musiikkikulttuurin ja musiikintutkimuksen saralla palkittiin Helsingin yliopiston henkilökohtaisella ylimääräisellä musiikkitieteen professuurilla vuonna 1946. Professorin tehtäviä hän ehti hoitamaan vajaat viisi vuotta ennen kuolemaansa.

Suomen ensimmäinen musiikkitieteen professori oli Ilmari Krohn. Hänellä oli henkilökohtainen professuuri Helsingin yliopistossa vuosina 1918–1935. Musiikkitieteen varsinainen pysyvä professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1955. Tehtävässä on ehtinyt olla vasta kolme professoria: Armas Otto Väisänen, Erik Tawaststjerna ja Eero Tarasti.

Lähteet

• Radion sinfoniaorkesterin verkkosivusto. Viitattu 14.9.2015.
• Taitto, Ilkka (2007): Haapanen, Toivo (1889–1950). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.9.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Toivo Haapanen, Ylen Elävä arkisto. Viitattu 17.9.2015.
• Toivo Haapanen, Wikipedia. Viitattu 14.9.2015.
• Österman, Pia (2002): Sivistyksen voima. Filosofeja, historioitsijoita, kulttuuri- ja kielitieteilijöitä – 150 vuotta humanisteja. Yliopistopaino, Helsinki. Viitattu 17.9.2015.