Karl August Engelbrekt Ahlqvist syntyi ja kasvoi nuorukaiseksi Kuopiossa. Koulupoikana hän tutustui Johan Vilhelm Snellmaniin, joka toimi hänen koulunsa rehtorina. Ystävystymisen myötä Alhqvist pääsi julkaisemaan runosuomennoksia Snellmanin Saima-lehdessä. Ahlqvist suomensi myös Ludvig Stoud Platounin maantiedettä käsitelleen Geografia-teoksen nimellä Maan Opas. Teos oli ensimmäinen suomenkielinen maantieteen oppikirja. Sen myötä Ahlqvist laajensi suomen kielen sanavarastoa muun muassa sanoilla maapallo, napapiiri, päiväntasaaja ja siirtomaa. Ahlqvist oli myös ensimmäinen, joka suomensi Johan Ludvig Runebergin tuotantoa painettuina julkaisuina.

J V. Snellmanin ohella Ahlqvist ystävystyi Elias Lönnrotin kanssa, ja suomen kielen vaalimisesta tuli Ahlqvistille keskeinen asia. Hän perusti David  Emanuel Daniel Europaeuksen ja Paavo Tikkasen kanssa Suomettaren vuonna 1847. Myöhemmin Ahlqvist perusti myös kielitieteellisen aikakauslehti Kielettären.

Omia taiteellisia tuntojaan August Ahlqvist ilmaisi kirjoittamalla runoja nimimerkillä A. Oksanen. Tunnetuimpia Oksasen yksittäisistä runoista on maakuntalauluna kuuluisaksi tullut Savolaisen laulu.

Ahlqvist oli myös ahkera ja ankara kirjallisuuskriitikko. Arvioissaan hän kiinnitti sisällön ohella huomiota erityisesti teosten suomenkieliseen asuun. Ahlqvistin keskeiseksi kritiikin kohteeksi muodostui Aleksis Kiven tuotanto, josta hän kirjoitti kokonaisen sarjan arvosteluja. Suurta kohua hän sai aikaan uskaltaessaan lytätä Kiven Seitsemän veljestä -teoksen.

August Ahlqvist oli Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorin viran ohella laaja-alainen kielentutkija. Hän teki lukuisia tutkimusmatkoja Suomessa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa. Lisäksi hän tutki suomalais-ugrilaisia kieliä Volgan ja Uralin alueilla. Tutkimustuloksiaan hän julkaisi suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi saavuttaen niillä kansainvälistäkin arvostusta. Tieteellisten tulosten ohella Ahlqvist julkaisi tutkimusmatkoistaan ensimmäisen suomalaisen matkakirjan nimellä Muistelmia matkoilta Wenäjällä 1854–1858.

Yliopistohallinnolliset tehtävät luonnistuivat Ahlqvistilta. Hän toimi Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston vararehtorina vuosina 1878–1881 ja historiallis-kielitieteellisen osaston (nyk. humanistinen tiedekunta) dekaanina vuosina 1882–1884. Yliopiston rehtoriksi päästyään hän piti virkaanastujaisissaan ensimmäisen suomenkielisen rehtorinpuheen vuonna 1884.

Helsingin yliopisto ja kansalliskirjasto digitoivat kaunokirjallisuuden klassikoita. Klassikkokirjasto-verkkopalvelu tarjoaa kotimaista kaunokirjallisuutta kenen tahansa vapaasti luettavaksi ja tutkittavaksi. August Ahlqvistinkin teoksia on vapaasti luettavissa Klassikkokirjasto-verkkopalvelun kautta.

Lähteet:

• Kotivuori, Yrjö: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: August Engelbrekt Ahlqvist. Verkkojulkaisu 2005, Helsingin yliopisto. Luettu 26.1.2015
• Liukkonen, Petri & Pesonen, Ari (toim.): August (Engelbrekt) Ahlqvist (1826-1889) - wrote also as A. Oksanen, Books and Writers, verkkosivu. Luettu 27.1.2015
• Riikonen, Hannu K. (2009): Ahlqvist, August (1826 - 1889). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Luettu 26.1.2015 (Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta)
• "Suomalainen klassikkokirjasto aukesi verkossa", Helsingin yliopiston verkkouutinen 28.1.2015.
• August Ahlqvistin Wikipediassa