David Emanuel Daniel Europaeus
Päivän humanisti

David Emanuel Daniel Europaeus

D. E. D. Europaeus oli 1800-luvun johtavia suomalaisen kansanrunouden kerääjiä. Hän teki yhteensä seitsemän runonkeruumatkaa, joilla keräsi tuhansia kalevalaisia runoja. Europaeuksen aineistot vaikuttivat merkittävästi Kalevalan toiseen laitokseen ja kuuluvat suomalaisen runontutkimuksen tärkeimpiin lähteisiin. Kansanrunouden ohella Europaeus oli myös lehtimies sekä kieli- ja muinaistutkija.

David Emanuel Daniel Europaeus

David Emanuel Daniel Europaeus
1.12.1820, Savitaipale – 15.5.1884, Pietari

Ylioppilas 1844
Kirjoilla Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuoteen 1856, pääaineena suomen kieli.

Seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan, Aunukseen, Kainuuseen, Vienan Karjalaan, Inkerinmaalle, Tverin Karjalaan 1845–1854.
Kielitieteellinen matka Kuolan niemimaalle 1856, Novgorodin Valkeajärvelle 1868.
Seitsemän muinaistieteellistä tutkimusmatkaa Aunuksen, Novgorodin ja Tverin alueille 1872–1879.

Suomettaren perustaja, toimittaja 1847–1850
Kansakunnan lehden perustaja, toimittaja 1863–1864
Lisäksi erinäisiä tilapäistöitä

Kunnianosoitukset
Venäjän Keisarillisen maantieteellisen seuran hopeamitali 1879

Kuva: Museovirasto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Kansankieli- ja kulttuuri olivat erityisen lähellä D. E. D. Europaeuksen sydäntä, ja niiden tutkimus olikin hänen suurin elämäntyönsä. Mielenkiinto kansallisiin tieteisiin lienee herännyt jo kotona, kun isänsäkin harrasti kansanrunojen keruuta. Europaeus on itse kertonut kiinnostuksensa alkaneen, kun hän luki suomalais-ugrilaisista kansoista ja kielistä isänsä kirjastossa.

Lue lisää

A. R. Niemen vuonna 1903 julkaistu D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia on vapaasti saatavilla project Gutenbergin sivuilla. Julkaisun alkulause alkaa näillä sanoilla: ”Harva on niin omaa voittoa etsimättä ja kokonaan uhrautunut tieteen palvelukseen kuin D. E. D. Europaeus, harva saanut niin vähän tunnustusta...

Lue lisää
  • Pieni runon-seppä eli kokous paraimmista Inkerinmaan puolelta kerätyistä runo-lauluista ynnä johdatuksia runon tekoon, 1847.
  • Komparativ framställning af de finsk-ungerska språkens räkneord, till bevis för Ungrarnes stamförvandtskap med Finnarne, och den indogermaniska folkstammens urförvandtskap med den finsk-ungerska, 1853.
  • Karjalan kevätkäköinen. Runolaulukirja. Parhaista Kalevalan ja Kantelettaren ja muutamista muista runolauluista
Lue lisää