Takaisin

David Emanuel Daniel Europaeus

David Emanuel Daniel Europaeus
1.12.1820, Savitaipale – 15.5.1884, Pietari

Ylioppilas 1844
Kirjoilla Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuoteen 1856, pääaineena suomen kieli.

Seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan, Aunukseen, Kainuuseen, Vienan Karjalaan, Inkerinmaalle, Tverin Karjalaan 1845–1854.
Kielitieteellinen matka Kuolan niemimaalle 1856, Novgorodin Valkeajärvelle 1868.
Seitsemän muinaistieteellistä tutkimusmatkaa Aunuksen, Novgorodin ja Tverin alueille 1872–1879.

Suomettaren perustaja, toimittaja 1847–1850
Kansakunnan lehden perustaja, toimittaja 1863–1864
Lisäksi erinäisiä tilapäistöitä

Kunnianosoitukset
Venäjän Keisarillisen maantieteellisen seuran hopeamitali 1879

Kuva: Museovirasto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Kielitieteilijä, joka ei löytänyt omaa polkuaan

David Emanuel Daniel Europaeus syntyi 1.12.1820 Savitaipaleella. Isä Peter Adolf Europaeus oli aikansa sivistyneistöön kuuluva paikkakunnan kirkkoherra, H. G. Porthanin ystävä ja avustaja. Myös nuorempi Europaeus kuului oman aikansa sivistyneeseen eliittiin, joskin hänen asemansa oli ristiriitaisempi kuin isänsä.

Europaeus kirjoitti ylioppilaaksi Viipurissa vuonna 1844, jonka jälkeen hän kirjoittautui yliopistoon lukemaan suomen kieltä. Yliopistossa hän oli kirjoilla kaksitoista vuotta, mutta ei kuitenkaan koskaan sieltä valmistunut. Muut mielenkiinnon kohteet ja työt veivät miehen mennessään. Häntä onkin nimitetty ”ikuiseksi ylioppilaaksi”.

Tutkimuksen saralla Europaeus keskittyi kieli- ja muinaistieteisiin. Lukuisilla asutuksen- ja kielentutkimuksen matkoillaan hän pyrki löytämään suomalaisten muinaisia asuinsijoja paikannimistön ja kraniologian avulla sekä selvittämään suomen kielen sukujuuria sanastoa ja taivutusmuotoja tutkimalla. Hänen tutkimustuloksensa eivät kuitenkaan sopineet yhteen vallitsevien käsitysten kanssa eikä häntä elinaikanaan arvostettu kieli- ja muinaistieteiden aloilla. Hän nimittäin uskoi suomalais-ugrilaisten kielten lähimpien sukulaisten olevan indoeurooppalaiset kielet ja Afrikan olevan kaikkien kielten kehto. Tästä hyvästä häntä ruvettiin pilkallisesti nimittämään Indo-Europaeus-Afrikanukseksi. Europaeuksen vajaaksi jäänyt koulutus johtikin tieteellisen tason vaihtelevuuteen, joskin osalla hänen teorioistaan on tänä päivänä kannattajansa.

Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen oli Europaeukselle tärkeä toimi. Hän olikin vuonna 1846 mukana perustamassa Suometar-lehteä yhdessä August Ahlqvistin ja muiden kanssa. Europaeus perusti oman lehden nimeltä Kansakunnan lehti vuonna 1863. Se tosin jouduttiin lopettamaan liian pienen lukijakunnan aiheuttamista taloudellisista syistä. Europaeus oli myös rauhanaatteen aktiivinen kannattaja ja painotti lehtimiehenä demokraattisia aatteita.

Aktiivisesta etsimisestä huolimatta Europaeus ei koskaan löytänyt pysyviä töitä. Hän elätti itsensä tilapäistuloilla, kuten matkastipendeillä, kotiopettajana ja tutkimusapulaisena. Hän ei koskaan mennyt naimisiin eikä saanut lapsia, ja kuoli lopulta Pietarin köyhäinsairaalassa 15. toukokuuta 1884.

Tänä päivänä Europaeusta kunnioitetaan kaikesta kritiikistä huolimatta nimistöntutkimuksen uranuurtajana, vaikka onkin kiisteltyä oliko hän enemmän omalaatuinen originelli vai väärin ymmärretty nero.

Europaeus oli mukana perustamassa Suometar-lehteä. Kuva: Kansalliskirjasto, digitoidut sanomalehdet, Suometar 1.1.1847 s. 1.​
Europaeus oli mukana perustamassa Suometar-lehteä. Kuva: Kansalliskirjasto, digitoidut sanomalehdet, Suometar 1.1.1847 s. 1.​

Lähteet

Takaisin