Johan Ludvig Runeberg
Päivän humanisti

Johan Ludvig Runeberg

Johan Ludvig Runeberg tunnetaan niin runoistaan kuin nimeään kantavista tortuistaan. Hänen runoutensa vahvisti suomalaisten kansallista identiteettiä 1800-luvulla. Yhdessä Elias Lönnrotin ja monen muun kanssa hän muodosti ponnahduslaudan suomalaisuusliikkeen nousulle ruotsinkielisyydestään huolimatta. Kansallisrunoilijan aseman Runeberg saavutti jo eläessään. Muistamme hänet nykyisin kansallisrunoilijana, mutta hänen pääasiallinen tulonlähteensä oli opettaminen, ensin kotiopettajana ja myöhemmin lehtorina.

Johan Ludvig Runeberg

Johan Ludvig Runeberg
5.2.1804 Pietarsaari – 6.5.1877 Porvoo

Filosofian kandidaatti 1827, Keisarillinen Turun Akatemia

Kotiopettaja 1822–1826
Kaunopuheisuuden dosentti 1830, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opettaja 1831–1836, Helsingfors Lyceum
Kreikan kirjallisuuden lehtori 1837–1857 ja rehtori 1847–1850, Porvoon kymnaasi

Johan Ludvig Runebergin teoksia on avoimesti saatavilla Klassikkokirjasto-verkkopalvelusta

Tekstit: Tero Juutilainen
Kuva: Wikimedia Commons

Johan Ludvig Runeberg kirjoittautui Keisarilliseen Turun Akatemiaan yhtä aikaa Johan Vilhelm Snellmanin ja Elias Lönnrotin kanssa vuonna 1822. Yhtäläisyydet eivät herrojen välillä loppuneet tähän, vaan heistä kaikista tuli myöhemmin ystäviä. Runeberg oli lähtöisin köyhästä perheestä Pietarsaaresta, mutta hän onnistui rahoittamaan opiskelunsa tekemällä kotiopettajan töitä muun muassa Saarijärvellä. Siellä hän myös tutustui Sisä-Suomen tapoihin ja kulttuuriin.

Lue lisää

Johan Ludvig Runebergin muutto Porvooseen vuonna 1837 tarkoitti eräänlaista eroa akateemisesta maailmasta. Hänelle tarjottiin myöhemmin professuuria Kreikan kirjallisuudessa, mutta hän ei ottanut sitä vastaan. Akateemisesta maailmasta ulosjättäytyminen ei kuitenkaan estänyt häntä menestymästä runoilijana. Päinvastoin yliopistossa saatu koulutus ja kiinnostuminen klassisen antiikin kirjallisuuteen ja runouteen vaikutti professori Matti Klingen mukaan Runebergin omaan tuotantoon suuresti.

Lue lisää

Johan Ludvig Runeberg toimi opettajana useissa eri paikoissa. Yksi hänen tunnetuimmista oppilaistaan lienee Zachris Topelius, jota hän auttoi valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. Porvoon kymnaasin lehtorina toimiessaan Runeberg oli myös Itä-Suomen hiippakunnan tuomiokapitulin jäsen, minkä johdosta hänet vihittiinkin papiksi. Virka-asuna oli papinpuku, mikä näkyykin Runebergin yllä monissa hänen muotokuvissaan.

Lue lisää

J. L. Runebergin runot Suomen sodasta nostivat tekijänsä kansallisrunoilijan asemaan. Suomen sotaa 1808-09 kuvaavat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät kahtena kokoelmana vuosina 1848 ja 1860. Niiden tunnettuja runoja ovat mm. Matkamiehen näky, Sandels, Döbeln Juuttaalla, Maaherra ja Sotilaspoika. Katkelmia näistä on kuunneltavissa ääneen luettuna Ylen Elävän arkiston tallenteina.

Lue lisää