Johan Ludvig Runeberg kirjoittautui Keisarilliseen Turun Akatemiaan yhtä aikaa Johan Vilhelm Snellmanin ja Elias Lönnrotin kanssa vuonna 1822. Yhtäläisyydet eivät herrojen välillä loppuneet tähän, vaan heistä kaikista tuli myöhemmin ystäviä. Runeberg oli lähtöisin köyhästä perheestä Pietarsaaresta, mutta hän onnistui rahoittamaan opiskelunsa tekemällä kotiopettajan töitä muun muassa Saarijärvellä. Siellä hän myös tutustui Sisä-Suomen tapoihin ja kulttuuriin.

Runeberg valmistui Keisarillisesta Turun Akatemiasta vuonna 1827. Hänet promovoitiin maisteriksi samana vuonna, jotta hän voisi hakea yliopiston opettajan virkaa tai keskittyä tieteellisen työhön. ”Janne” Runeberg seurasikin yliopistoa sen muuttaessa Turusta Helsinkiin vuonna 1828. Yliopistoura ei kuitenkaan auennut Runebergille niin hyvin kuin hän oli ajatellut. Hän sai yliopistolta palkattoman dosentin viran. Elantonsa hän hankki pääosin kotiopettajan ja lehtimiehen tehtävistä.

Kotiopettajana ollessaan Runeberg oli tutustunut Fredrika Tengströmiin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1831. Ensimmäiset vuodet Helsingissä Runeberg kuitenkin asui kavereidensa kanssa. Johan Ludvig vuokrasi ison asunnon ja alivuokralaiseksi tuli hänen hyvä ystävänsä Fr. Cygnaeus. Välillä asunnossa majaili myös J.V. Snellman.

Lauantaiseurana tunnettu keskustelukerho kehittyi Helsingissä Runebergin, Snellmanin ja muiden yhteisten kavereiden kesken. Seuran tarkoituksena oli kerääntyä keskustelemaan lauantai-iltaisin kirjallisuudesta ja filosofiasta. Kokoontumispaikkana oli vuorollaan jonkun jäsenen koti. Myöhemmin seura keskittyi kansalliseen identiteettiin ja suomalaisuuden nostamiseen. Seurassa oli mukana monia kansallisia herättäjiä. Runebergistä kehittyi seuran johtohahmo, mutta seuran kehityksen katkaisi hänen muuttonsa Porvooseen vuonna 1837. Yhteydenpito Lauantaiseuran jäsenten välillä kuitenkin jatkui.

Runeberg sai lehtorin viran Porvoon kymnaasista. Hänen vaimonsa ei ollut innoissaan Porvooseen muuttamisesta, mutta seurasi kuitenkin miestään keväällä 1837. Fredrika ei tuntenut itseään kotoisaksi Porvoon seurapiireissä eikä ongelmaa auttanut Johan Ludvigin taipumus viettää iltoja kaupungilla nuorten naisten kanssa. Tunnetuin suhde lienee ollut Emilie Björksteniin, joka paljastuttuaan paisuikin skandaaliksi asti. Runebergillä oli kuitenkin jo siinä vaiheessa kansallisrunoilijan asema ja maine eikä suhteen paljastuminen vahingoittanut hänen julkisuuskuvaansa.

Lehtorin virkansa ohessa Runeberg kirjoitteli paikalliseen sanomalehteen, Borgå Tidningariin. Runebergien perhe jatkoi kasvamistaan Porvoossa. Pariskunta sai kahdeksan lasta, joista tosin kaksi menehtyi hyvin nuorena. Runebergit asuivat loppuelämänsä Porvoossa ja siksi Johan Ludvig tunnetaankin nimenomaan porvoolaisena.

Runebergin päivää vietettiin ensimmäisen kerran 5.2.1854, jolloin Runeberg täytti 50 vuotta. Tavaksi tuli, että Porvoon oppikoulun oppilaat kävivät laulamassa Runebergin ikkunan alla joka vuosi helmikuun 5. päivänä. Runebergin päivästä on muodostunut kansallinen liputuspäivä, ja silloin on tapana syödä Runebergin torttuja.

Lähteet:

• Raija Majamaa ja Marjut Paulaharju, ”J. L. Runeberg. Suomen runoilija”. Karisto Oy: Hämeenlinna, 2004.
• Matti Klinge, ”Runeberg, Johan Ludvig”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Luettu 19.12.2014.
• Wikipedia, ”Johan Ludvig Runeberg”. Luettu 19.12.2014.