Johan Vilhelm Snellman
Päivän humanisti

Johan Vilhelm Snellman

Vuonna 1837 runsaan 30 vuoden ikäinen dosentti Johan Vilhelm Snellman ilmoitti alkavansa luennoida akateemisesta vapaudesta. Tästä seurasi vuosia jatkunut yliopiston johdon ja nuoren dosentin välinen riita, joka perimiltään koski sitä, millainen yliopiston tulisi olla. Snellman tuli myöhemmin tunnetuksi suomalaiskansallisen liikkeen johtajana ja Suomen kansallisfilosofina. Hänen satavuotisjuhlissaan suomalaistettiin kymmeniä tuhansia sukunimiä.

Johan Vilhelm Snellman

Johan Vilhelm Snellman
12.5.1806, Tukholma – 4.7.1881, Kirkkonummi

Filosofian kandidaatti 1831, maisteri 1832, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Valtiopäiväedustaja 1867, 1872, 1877–1878
Senaattori 1863–1868
Siveysopin ja tieteiden järjestelmän professori 1856–1860, filosofian professori 1860–1863, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Toimittaja, Saima 1844–1846, Maamiehen ystävä 1844–1856, Litteraturblad 1847–1863
Rehtori 1843–1849, Kuopion yläalkeiskoulu
Filosofian dosentti 1835–1839, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Kunnianosoitukset
Aateloitu 1866
P. Vladimirin R 3 1865
Kunniatohtori 1861, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Kanslianeuvos 1859
Useita julkisia muistomerkkejä ympäri Suomea

Hänen mukaansa nimetty
Muistopäivä, suomalaisuuden päivä 12.5
Suurin markan seteli 1940–1986, juhlaraha 2006
Snellman-instituutti, Kuopio 1983
J. V. Snellmanin kotimuseo, Kuopio 1981
Katuja ja aukioita, mm. Helsinki, Kokkola, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Äänekoski
Snellman-korkeakoulu, Helsinki 1980; Snellmanin koulu, Turku, Kuopio, Helsinki
Postimerkki 1956, 2006

Kootut teokset

Kuva: Helsingin yliopistomuseo
Tekstit: Juha Himanka ja Tomas Sjöblom

Suomalaisuuden rakentaja

Pappis- ja virkamiessuvusta polveutuva Johan Vilhelm Snellman kirjoittautui yliopistoon vuonna 1822. Hänen oli alun perin tarkoitus opiskella papiksi. Keskeytettyään välillä opintonsa taloudellisten vaikeuksien takia Snellman kuitenkin päätti opiskella filosofian kandidaatiksi. Juuri filosofina hänet muistetaankin parhaiten.

Lue lisää

Snellmanin ja yliopiston johdon riita

23. marraskuuta 1837 dosentti Snellman julisti aloittavansa seuraavana maanantaina luennot Akateemisen vapauden todellisesta luonnosta ja olemuksesta. Yliopiston rehtori Fredrik Wilhelm Pipping ei kuitenkaan sallinut Snellmanin luennoivan niin arkaluonteisesta aiheesta. Snellman teki tämän johdosta valituskirjelmän konsistorille.

Lue lisää

”Yliopisto ei ole koulu”

Riideltyään yliopiston johdon kanssa, Johan Vilhelm Snellman joutui jättämään yliopiston ja päätyi Tukholmaan. Hän julkaisi siellä tekstin Om det akademiska studium (Akateemisesta opiskelusta). Teksti ansaitsee yliopistopedagogisen klassikon aseman ja perustelee Snellmanin aikaisempaa toimintaa selventäen samalla millainen yliopistoyhteisön tulisi hänen mielestään olla.

Lue lisää

Mitä voimme oppia Snellmanin riidasta?

Snellmanin riita yliopiston johdon kanssa soveltuu hienosti historialliseen pohdintaan. Konsistorin ja oikeuden pöytäkirjojen perusteella meillä on toisaalta hyvät tiedot tapahtumien kulusta ja toisaalta Snellmanin teksti tarjoaa poikkeuksellisen punnitut perustelut hänen radikaalille toiminnalleen.

Lue lisää

Suurnimenmuutto Snellmanin päivänä 1906

”Tästä asiasta on puhuttu wuosikausia, ja on sen hywäksi jotain tehtykin. Mutta se kaikki on ollut wain miltei kuin pisara meressä. Nimenmuutos silloin, toinen tällöin – siinä kaikki. Ei koskaan mitään yleisempää, kaikkia mukaansa tempaawaa liikettä, ei edes opiskelewan nuorison piirissä, waikka sitä on kyllä koetettu monena kewäänä wiritellä.”

Lue lisää