Michael Wexionius syntyi papin poikana Smålandissa. Jo syntyperänsä ansiosta hänellä oli hyvät lähtökohdat yliopistouralle, sillä maakunnalla oli yhteyksiä useisiin Kuninkaallisen Turun Akatemian ensimmäisiin johtomiehiin. Kreivi Per Brahella oli siellä useita läänityksiä ja piispa-varakansleri Isaacus Rothovius oli kotoisin sieltä.

Nimensä Wexionius omaksui Växjön koulun mukaan, jossa kävi koulua. Hän kirjoittautui Uppsalan yliopistoon vuonna 1626 ja sai onnekseen mesenaatiksi kuninkaan velipuolen, valtakunnanamiraali Karl Gyllenhielmin. Tämä oli perustanut Uppsalan yliopistoa varten stipendirahaston vuonna 1629, josta Wexionius sai ensimmäisten joukossa stipendin, jonka turvin saattoi valmistua maisteriksi vuonna 1632. Wexioniuksen pro gradu -tutkielma Positiones philosophicae oli monitieteellinen esitys, joka käsitteli usean eri tieteenalan teorioita.

Gyllenhielm jatkoi Wexioniuksen opintojen tukemista suosittelemalla tätä valtakunnankansleri Axel Oxenstiernalle. Oxenstierna myönsi Wexioniukselle rahoitusta neljän vuoden mittaista ulkomaan opintomatkaa varten. Wexionius opiskeli laajasti eri tieteitä Hollannin ja Saksan yliopistoissa vuosina 1633–1636. Hän palasi Ruotsiin ja astui Oxenstiernan kanslian palvelukseen vuonna 1636. Hän toimi myös Växjön lukion rehtorina vuosina 1638–1640.

Päätös Kuninkaallisen Turun Akatemian perustamisesta tehtiin vuonna 1638 pitkälti Brahen ja Oxenstiernan aloitteista. Samojen mahtimiesten vaikutuksesta Wexionius nimitettiin akatemian ensimmäiseksi valtio-opin ja historian professoriksi vuonna 1640.

Wexionius haki ja sai oikeustieteen professuurin vuonna 1647, mutta jatkoi edelleen myös entisessä professuurissaan. Käyttämällä suhteitaan Braheen Wexionius sai myös aatelisarvon vuonna 1650. Hänet kirjattiin ritarihuoneeseen nimellä Gyldenstolpe. Samana vuonna heräsi kysymys, oliko hänellä oikeus promovoida oikeustieteen tohtoreita, kun hänellä itsellään ei ollut oikeustieteen loppututkintoa. Ratkaisuna hänet promovoitiin oikeustieteen tohtoriksi ensimmäisenä Suomessa.

Vuosikausia haikailemansa tehtävän aatelisluokan asessorina Wexionius sai Turun hovioikeudessa vuonna 1657. Hän aloitti tehtävässä seuraavana vuonna, jolloin vetäytyi professorin tehtävistään. Wexionius nimitettiin sen lisäksi Pohjanmaan tuomiokunnan tuomariksi vuonna 1663 ja Älvsborgin tuomariksi vuonna 1667.

Lähteet

• Matti Klinge, Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640–1808, Helsingin yliopisto 1640–1990. Ensimmäinen osa, Helsingissä 1987.
• Nils Runeby, Michaël Gyldenstolpe, Svenskt Biografiskt Lexikon -verkkojulkaisu. Viitattu 20.4.2015.
• Reijo Pitkäranta, Gyldenstolpe, Michael (1608/1609–1670), Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 20.4.2015. (Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.)