Viipurilaisen virkamiesperheen tytär Alma Söderhjelm opiskeli yleistä historiaa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa. Filosofian kandidaatin tutkinnon suoritettuaan hän toimi opettajana. Romaanisen filologia professorina toimineen veljensä Werner Söderhjelmin ja professori J. R. Danielson-Kalmarin kannustamana hän palasi yliopiston piiriin tekemään väitöskirjaa.

Söderhjelm vietti kolme vuotta Pariisissa 1890-luvun lopussa ja keräsi aineistoa Ranskan vallankumoukseen liittyvään tutkimukseensa. Ranskassa hänen tutkimustyötään ohjasi keskeinen vallankumouksen historian tutkija professori Alphonse Aulard. Söderhjelmin väitöstutkimus keskittyi lehdistön toimintaoloihin Ranskan vallankumouksen aikana. Tutkimuksesta, La régime de la presse pendant la Révolution française, tuli kaksiosainen. Hän väitteli vuonna 1900 tutkimuksensa ensimmäisellä teoksella, joka keskittyi vallankumouksen vuoteen 1794. Jälkimmäinen osa, jossa Söderhjelm käsitteli vallankumousajan vuotta 1799, ilmestyi 1901. Söderhjelmistä tuli väitöskirjansa myötä Suomen kolmas naistohtori lääkäri Karoliina Eskelinin (1895) ja historiantutkija Tekla Hultinin (1896) jälkeen.

Söderhjelmin tutkimus oli uraauurtava ja sai huomiota Ranskan tieteellisten piirien lisäksi Saksassa ja Englannissa. Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston konsistori päättikin välittömästi esittää Söderhjelmin nimittämistä yleisen historian dosentiksi. Esitys kohtasi kuitenkin vastustusta. Toisaalta vastustuksen syyksi on nähty Söderhjelmin isän prokuraattori Werner Woldemar Söderhjelmin ja veljen Werner Söderhjelmin poliittinen toiminta. Toiseksi syyksi on esitetty, että keisari Nikolai II ei olisi halunnut antaa lupaa nimittää naista yliopiston opettajaksi. Naisten pelättiin vaativan samoja oikeuksia Venäjällä, jos naiset pääsisivät yliopistovirkoihin Suomessa.

Kun dosentuuri jäi saamatta, Söderhjelm jatkoi aihepiirinsä tutkimista ja julkaisujen tekemistä. Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston konsistori otti dosenttikysymyksen uudelleen käsiteltäväksi vuonna 1906, kun poliittiset olot olivat Suomessa muuttuneet. Tällä kertaa keisari suostui ja myönsi Söderhjelmille erivapauden sukupuolestaan. Alma Söderhjelmistä tuli Pohjoismaiden ensimmäinen naisdosentti vuonna 1906.

Opetustyössään dosentti Söderhjelm keskittyi etenkin Ranskan ja Italian uudemman ajan historiaan ja kannusti opiskelijoita tutkimustyöhön. Lisäksi hän laajensi tutkimusalaansa Suomen kaupunkihistoriaan kirjoittamalla Pietarsaaren ja Raahen historiikit.

Eteneminen yliopistouralla törmäsi taas sukupuoliongelmaan, kun Söderhjelm ei saanut erivapautta eikä voinut hakea vuonna 1913 avautunutta yleisen historian professorin virkaa. Voimassa olleen asetuksen mukaan nainen pystyi hoitamaan professorin opetus-, tutkimus- ja hallintotehtävät, mutta ei vannomaan tuomarinvalaa eikä käyttämään tuomiovaltaa, jota vaadittiin konsistorissa käsiteltävissä asioissa. Asetusta lähdettiin muuttamaan, jotta naisille saataisiin mahdollisuus toimia professoreina. Alma Söderhjelmin haaveilemaa professuuria ajatellen muutos tuli liian myöhään, koska virka ehdittiin täyttää ennen asetuksen muuttamista.

Söderhjelm työskenteli tutkimuksen tekemisen ohessa toimittajana ja kirjailijana. Hänen tutkimusintressinsä ja aineistonkeruumatkansa keskittyivät tässä vaiheessa Ruotsiin. Hän sukelsi samalla tukholmalaiseen teatteri- ja taiteilijapiireihin. Söderhjelm erosi Helsingin yliopiston dosentuurista jäädäkseen vapaaksi kirjailijaksi Tukholmaan vuonna 1927.

Boheemi kulttuurielämä jäi kuitenkin Söderhjelmillä lyhytaikaiseksi huviksi. Turkulainen kauppaneuvoksetar Ellen Dahlström päätti perustaa häntä varten yleisen historian professorin viran Åbo Akademiin. Söderhjelm palasikin akateemiseen maailmaan, ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisprofessori vuonna 1927. Siirryttyään eläkkeelle professuurista vuonna 1937 hän palasi kaipaamansa kulttuurielämän pariin Tukholmaan.

Alma Söderhjelm oli erittäin ahkera tiedejulkaisija. Hänen mittava tuotantonsa käsittää erilaisia tieteellisiä teoksia, esseekokoelmia, lähdejulkaisuja ja muistelmia yhteensä 25 teosta ja 34 nidettä. Söderhjelm viihtyi taiteilija-, kirjailija- ja teatteriväen keskuudessa. Hänestä kehkeytyi myös taitava viihteellisemmän kirjallisuuden tekijä. Hän kirjoitti ruotsalaislehdistöön pakinoita ihmissuhteista ja seurustelutaidoista. Pakinakokoelmien lisäksi hänen tuotantoonsa sisältyy romaaneja, runokokoelmia, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoitus.

Lähteet ja lisätietoa Alma Söderhjelmin mittavasta tuotannosta

• Engman, Marja, Söderhjelm, Alma (1870–1949). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Luettu 24.4.2015. (Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta)
• Engman, Marja, Alma Söderhjelm - Ranskan historian tutkija. Tieteessä tapahtuu 14 (1996): 7. Luettu 24.4.2015.
• ”Suomen ensimmäinen naisprofessori, historiantutkija Alma Söderhjelm”, Humanistilehti 8/2006. Luettu 21.4.2015.
• Tiedenaisia, Alma Söderhjelm. Vallankumoushistorioitsija, Suomen 1. naisprofessori 1870–1949. Tiedenaisia-verkkojulkaisu. Luettu 24.4.2015.
• Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899, Helsingin yliopisto
• Wikipedia, Alma Söderhjelm
• ”Alma Söderhjelm: bombnedslag och ensamt flarn”, Svenska Yle 21.3.2014
• ”Alma Söderhjelm talar i radio”, Svenska Yle Arenan 24.3.2014