18 hakutulosta haulle: kunniajäsen

Arvi Lindin puhe Wiipurilaisen Osakunnan 360-vuotisjuhlassa 9.3.2013

Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »

Lennart Meri – Kulttuuriyhteyksien rakentaja

Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin. Lue lisää »

Ilmari Kianto – Valkoinen anarkistikirjailija

Ilmari Kiannon kirjailijanuraa kesti yli 60 vuotta, sisältäen yli 60 teosta. Käsitys hänen urastaan ja elämästään on pitkälti hänen itse luomansa kirjailijalegendan tuotosta. Kiannon elämään ja tuotantoon kuului sivistyneistön kritiikkiä, seksuaalisten kysymysten pohdintaa sekä arvostelua kirkkoa, uskontoa ja politiikkaa kohtaan. Lue lisää »

Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa

Työskentelin Helsingin yliopiston päärakennuksessa parinkymmenen vuoden ajan ja joinakin kiireisinä aikoina lähes elin siellä. Opin kulkemaan käytävillä iltaisin valoja sytyttämättä. Muistan heinäkuut, jolloin yliopisto oli suljettu, ja päärakennuksen vanhalla puolella tapasi muita yliopistolaisia vain satunnaisesti. Lue lisää »

Kansainvälinen toiminta

Martti Pärssinen on Bolivian historia-akatemian kunniajäsen (académico honorario). Hän on toiminut asiantuntijana mm. Euroopan tiedeneuvostolle (ERC), Ranskan ja Chilen tiedeakatemiolle (CNRS, CONISYT) sekä Bonnin ja Sorbonnen (Paris III) yliopistoille. Hän on kysytty referee-arvioija alansa tiedejulkaisuissa. Lisäksi Pärssinen on toiminut useissa kansainvälisten Latinalaisen Amerikan tutkijoiden konferenssien tiedeneuvostoissa ja symposiumien koordinaattorina. Lue lisää »

Matka musiikin suurmieheksi

Leevi Madetoja syntyi vaatimattomiin olosuhteisiin Oulussa vuonna 1887. Isä oli perämies, joka kuoli Yhdysvalloissa ennen kuin ehti nähdä poikaansa, äiti oli myyjätär. Kun huomattiin, että pojalta luonnistui paremmin kirjalliset kuin käden työt, hänet lähetettiin Oulun suomalaiseen lyseoon opiskelemaan. Valmistuttuaan sieltä vuonna 1906 hän muutti Helsinkiin opiskelemaan musiikkia sekä yliopistossa että musiikkiopistossa. Lue lisää »

Julkaisut, palkinnot ja kunnianosoitukset

Mikael Reuter on julkaissut sanakirjoja sekä useita kirjoja ja satoja kielipalstoja. Mittavasta työstään Suomen ruotsin kielen ja pohjoismaisen kieliyhteistyön puolesta hänelle on myönnetty useita palkintoja ja kunnia-arvoja. Olemme koonneet tähän artikkeliin listan hänen julkaisuistaan sekä hänelle myönnetyistä palkinnoista ja kunnianosoituksista. Lue lisää »

Venäjän kielen auktoriteetti

Jakov Grot valmistui venäläisestä Tsarskoje Selon lyseosta vuonna 1832. Hänen isänsä oli opettaja lyseossa, jossa Venäjän valtaeliitin poikia koulutettiin valtakunnan ylimpiin siviilivirkoihin. Kuten monet aikansa virkamiehet, Grot harrasti intohimoisesti kirjallisuutta, jonka parissa hän teki varsinaisen elämäntyönsä. Lue lisää »

Assyrialaisesta noituudesta Gilgamesh-eepokseen

Perinteikkääseen Tallqvist-pappissukuun kuuluneen kirkkoherran nuorin poika Knut Tallqvist kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan itämaisia kieliä vuonna 1883. Leipzigin ja Berliinin opintojensa aikana vuosina 1889–1890 Tallqvist kiinnostui yhä enemmän assyriologiasta, joka vakiintui hänen pääasialliseksi tutkimusaiheeksensa. Lue lisää »

Purjelentolupakirja hankittu

Arvi Lind toteutti suuret unelmansa heti eläkkeelle päästyään. Hän suoritti purjelentolupakirjan ja kävi Australiassa ja Uudessa Seelannissa vaimonsa kanssa. Lue lisää »

Akateemisia vaikuttajanaisia

Keväällä 1921 Helsingfors svenska flickskolan englannin kielen lehtori – sittemmin rehtori – Carin Rosenius kutsui koolle ensimmäisen Suomen akateemisesti sivistyneitten naisten yhdistyksen kokouksen. Ajatuksen hän oli saanut vietettyään aikaa kevään 1921 Lontoon International Federation of University Women -konferenssin osallistujien kanssa. Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin tohtori Jenny af Forselles. Lue lisää »

Laajempi yliopisto

Yliopisto on suuri humanistinen voimakeskus Helsingissä. Se on niin itsestään selvä ja pääkaupungin verkostorakenteeseen kietoutunut, että se vasta nyt – viidenkymmenen vuoden opintojen ja tutkimuksen jälkeen – alkaa hahmottua kunnolla. Lue lisää »

Akateemisen nuorison kasvattaja

Runsas julkaisutoimintani on tietenkin läheisessä yhteydessä opetustoimintaani. Vuodesta 1975 lähtien toimin historian (sv.) professorina Helsingin yliopistossa vähin keskeytyksin vuoteen 2001, jolloin minun silloisten säädösten mukaan oli erottava virastani. Lue lisää »

Palkinnot, erityissaavutukset ja julkaisut

Riitta Uosukainen on saanut muun muassa valtioneuvoksen, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kunniatohtorin ja vuoden käyttäytyjän kunnia-arvot. Lue lisää »