Perinteikkääseen Tallqvist-pappissukuun kuuluneen kirkkoherran nuorin poika Knut Tallqvist kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan itämaisia kieliä vuonna 1883. Hän opiskeli pitkälti itsenäisesti, sillä professori Ernst August Strandmanilla oli taipumus sairastella. Kun Tallqvist oli suorittanut kandidaatin tutkintonsa vuonna 1887, hän matkusti Saksaan opintomatkalle.

Leipzigin ja Berliinin opintojensa aikana vuosina 1889–1890 Tallqvist kiinnostui yhä enemmän assyriologiasta, joka vakiintui hänen pääasialliseksi tutkimusaiheeksensa. Hänen väitöskirjansa Die Sprache der Contracte Nabû-nâ’ids (555–538 v. Chr.) mit Berücksichtigung der Contracte Nebukadrezars und Cyrus (1890) oli alansa ensimmäinen Suomessa. Tallqvist nimitettiin assyriologian ja seemiläisten kielten dosentiksi vuonna 1891.

Tallqvistin tieteellinen tuotanto assyriologian saralla kasvoi huomattavaksi sekä määrältään että laadultaan. Esimerkiksi hänen varhainen editio ja kommentaari assyrialaiselle noituudelta suojelevalle Maqlû-loitsulle (1892) on ollut korvaamattoman tärkeä myöhemmälle niin tekstityypin kuin mesopotamialaisen uskon tutkimukselle. Samaten Tallqvistin vuonna 1914 ilmestynyt hakuteos assyrialaisista henkilönimistä oli merkittävä hanke, jota korvaava projekti aloitettiin vasta 1990-luvun puolivälissä.

Tallqvist teki merkittävän työn myös tieteenalansa ensimmäisenä suomalaisena popularisoijana. Hän tarjosi viimeisintä tietoa tutkimusalaltaan muun muassa perustamansa Suomen Itämaisen Seuran Kansantajuisia julkaisuja -sarjassa. Tallqvist kirjoitti myös Georg August Wallinin elämästä ja matkoista Arabian niemimaalla, sekä toimitti tämän kirjeitä ja päiväkirjoja.

Professorina Tallqvist tunnettiin tuimana tutkijana, joka ei sietänyt minkäänlaista pötypuhetta – etenkään tieteestä puhuttaessa. Hän oli myös intohimoinen puutarhuri, harrastus jota toteutti muun muassa Leipzigin yliopiston ranskalaisessa puutarhassa siellä opiskellessaan.

Tallqvistin viimeisten teosten joukkoon lukeutui muun muassa mesopotamialaisen Gilgamesh-eepoksen ruotsinnos (1945). Hän ehti aloittaa myös Koraanin ensimmäisen suomennoksen. Prosessin saattoivat päätökseen hänen oppilaansa Armas Salonen ja Jussi Aro vuonna 1957.

Yli kolmenkymmenen vuoden professorinuransa aikana Knut Tallqvist loi Helsinkiin aikanaan Pohjoismaiden ainoan assyriologisen koulukunnan. Hän oli alansa johtavia auktoriteetteja, mistä kielii kutsut arvostettujen brittiläisen ja amerikkalaisen itämaiden tutkimuksen seurojen kunniajäseneksi.

Lähteet

• Hellen Tallqvist, Knut Tallqvist och hans fästmö. Deras brevväxling under hans resa i Orienten 1893–1895, Svenskspråkiga skrifter utgivna av Finska orientsällskapet n:o 7, Helsingfors 1986.
• Sanna Aro, Tallqvist, Knut, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 29.7.2015.
• Tallqvist, Knut Leonard, Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917. Viitattu 29.7.2015.
• Knut Tallqvist, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 29.7.2015.