Takaisin

Knut Tallqvist

Knut Leonard Tallqvist
16.3.1865, Kirkkonummi – 16.8.1949, Kirkkonummi

Filosofian kandidaatti 1887 (itämainen kirjallisuus), maisteri 1890, lisensiaatti 1890 (assyriologia), tohtori 1894, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opinto- ja tutkimusmatkoja mm. Saksaan 1889–1890, itäisen Välimeren alueelle, Italiaan, Ranskaan ja Saksaan 1893–1895

Historiallis-kielitieteellisen laitoksen esimies 1904–1935, Historiallis-kielitieteellisen osaston dekaani 1920–1930, Keisarillinen Aleksanterin yliopisto – Helsingin yliopisto
Itämaisen kirjallisuuden vt. professori 1897, professori 1899–1933, vt. professori 1934–1935, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto – Helsingin yliopisto
Assyriologian ja seemiläisten kielten dosentti 1891, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Heprean kielen opettaja 1890–1891, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Suomen Itämaisen Seuran perustaja, puheenjohtaja 1917–1949
Suomen Tiedeseuran jäsen 1902, puheenjohtaja 1912–1913

Kunnianosoitukset
American Oriental Societyn kunniajäsen 1947
Suomalais-ugrilaisen seuran kunniajäsen 1937
Teologian kunniatohtori 1918, Lundin yliopisto
Royal Asiatic Society of Great Britan and Ireland -seuran kunniajäsen 1910

Kuva: Museovirasto
Tekstit: Tomas Sjöblom

 

Assyrialaisesta noituudesta Gilgamesh-eepokseen

Perinteikkääseen Tallqvist-pappissukuun kuuluneen kirkkoherran nuorin poika Knut Tallqvist kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan itämaisia kieliä vuonna 1883. Hän opiskeli pitkälti itsenäisesti, sillä professori Ernst August Strandmanilla oli taipumus sairastella. Kun Tallqvist oli suorittanut kandidaatin tutkintonsa vuonna 1887, hän matkusti Saksaan opintomatkalle.

Leipzigin ja Berliinin opintojensa aikana vuosina 1889–1890 Tallqvist kiinnostui yhä enemmän assyriologiasta, joka vakiintui hänen pääasialliseksi tutkimusaiheeksensa. Hänen väitöskirjansa Die Sprache der Contracte Nabû-nâ’ids (555–538 v. Chr.) mit Berücksichtigung der Contracte Nebukadrezars und Cyrus (1890) oli alansa ensimmäinen Suomessa. Tallqvist nimitettiin assyriologian ja seemiläisten kielten dosentiksi vuonna 1891.

Knut Tallqvistin väitöskirja. Kuvalähde: Internet Archive.​
Knut Tallqvistin väitöskirja. Kuvalähde: Internet Archive.​

Tallqvistin tieteellinen tuotanto assyriologian saralla kasvoi huomattavaksi sekä määrältään että laadultaan. Esimerkiksi hänen varhainen editio ja kommentaari assyrialaiselle noituudelta suojelevalle Maqlû-loitsulle (1892) on ollut korvaamattoman tärkeä myöhemmälle niin tekstityypin kuin mesopotamialaisen uskon tutkimukselle. Samaten Tallqvistin vuonna 1914 ilmestynyt hakuteos assyrialaisista henkilönimistä oli merkittävä hanke, jota korvaava projekti aloitettiin vasta 1990-luvun puolivälissä.

Tallqvist teki merkittävän työn myös tieteenalansa ensimmäisenä suomalaisena popularisoijana. Hän tarjosi viimeisintä tietoa tutkimusalaltaan muun muassa perustamansa Suomen Itämaisen Seuran Kansantajuisia julkaisuja -sarjassa. Tallqvist kirjoitti myös Georg August Wallinin elämästä ja matkoista Arabian niemimaalla, sekä toimitti tämän kirjeitä ja päiväkirjoja.

Professorina Tallqvist tunnettiin tuimana tutkijana, joka ei sietänyt minkäänlaista pötypuhetta – etenkään tieteestä puhuttaessa. Hän oli myös intohimoinen puutarhuri, harrastus jota toteutti muun muassa Leipzigin yliopiston ranskalaisessa puutarhassa siellä opiskellessaan.

Tallqvistin viimeisten teosten joukkoon lukeutui muun muassa mesopotamialaisen Gilgamesh-eepoksen ruotsinnos (1945). Hän ehti aloittaa myös Koraanin ensimmäisen suomennoksen. Prosessin saattoivat päätökseen hänen oppilaansa Armas Salonen ja Jussi Aro vuonna 1957.

Yli kolmenkymmenen vuoden professorinuransa aikana Knut Tallqvist loi Helsinkiin aikanaan Pohjoismaiden ainoan assyriologisen koulukunnan. Hän oli alansa johtavia auktoriteetteja, mistä kielii kutsut arvostettujen brittiläisen ja amerikkalaisen itämaiden tutkimuksen seurojen kunniajäseneksi.

Ote Knut Tallqvistin suoraan alkukielestä englannintamasta vanhan assyrialaisen lakikokoelman editiosta ”Old Assyrian Laws”. Kuvalähde: Internet Archive.​
Ote Knut Tallqvistin suoraan alkukielestä englannintamasta vanhan assyrialaisen lakikokoelman editiosta ”Old Assyrian Laws”. Kuvalähde: Internet Archive.​

Lähteet

  • Hellen Tallqvist, Knut Tallqvist och hans fästmö. Deras brevväxling under hans resa i Orienten 1893–1895, Svenskspråkiga skrifter utgivna av Finska orientsällskapet n:o 7, Helsingfors 1986.
  • Sanna Aro, Tallqvist, Knut, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 29.7.2015.
  • Tallqvist, Knut Leonard, Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917. Viitattu 29.7.2015.
  • Knut Tallqvist, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 29.7.2015.
Takaisin