44 hakutulosta haulle: keskustelu

Järjestötyön merkityksellisyys piilee keskusteluissa ja yhteistyössä

Yliopistoon tullessani pohjoismainen ja kansainvälinen teatterialan järjestötyö oli minulle tuttua aikaisemmista työpaikoistani. Minulle oli itsestään selvää jatkaa siirtymällä teatterintutkimuksen järjestötyöhön. Olin perustamassa pohjoismaista Nordiska teaterforskare -järjestöä ja toimin oman jaksoni hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Kansainvälisen järjestömme International Federation for Theatre Research (IFTR) hallitukseen kuuluin kaksitoista vuotta, neljä niistä varapuheenjohtajana. Lue lisää »

Kulttuurimiehiä ja feministejä – Skavlan-keskusteluohjelma

Ebba Witt-Brattström oli norjalais-ruotsalaisen keskusteluohjelma Skavlanin vieraana lokakuussa 2015. Tässä jaksossa Witt-Brattström puhuu muun muassa erilaisista feminismeistä, kulttuurimiehistä ja syistä siihen, että hän useamman vuoden ajan on voimakkaasti kritisoinut Svenska akademieniä. Witt-Brattström esiintyy ohjelmassa kohdasta 28:20 alkaen. Lue lisää »

Naiset politiikassa – keskustelusarjan haastattelu

Marjatta Väänänen Hannu Lehtilän haastattelussa 17.7.2014. Lue lisää »

Keskustelukielen rakenteet – varsinainen kultakaivos

Minulla on aina tainnut olla taipumusta puhekielentutkimukseen. Sosiolingvistiikka tuntui opiskeluaikana kiinnostavalta, kuten myös ennen pitkää pragmatiikka. Lue lisää »

Keskustelua Finlandia-palkinnosta, Joel Lehtosesta ja ”kirjasodista”

Arvostettu kirjallisuuskriitikko ja kirjailija Pekka Tarkka on aktiivisesti osallistunut Suomen kirjallisuusalan keskusteluun. Olemme koonneet tähän artikkeliin muutaman Tarkan haastattelun. Lue lisää »

Ei valtaa, mutta keskusteluja vallan kanssa

Pikkupoikana sanoin, että minusta tulee isona presidentti. Ei tullut presidenttiä. Sen sijaan olen haastatellut presidentti Sauli Niinistöä, toinen keskustelija oli kirjailija Mikko Rimminen. Ohjelma oli Yle Radio Suomen Ajantasa. Lue lisää »

Lehtimiehestä suomalaisuusliikkeen johtohahmoksi

Georg Forsman oli innokkaana lehtimiehenä toimittamassa ja perustamassa useita lehtiä elämänsä aikana. Hän osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun lehtien palstoille. Kärkkäät sanamuodot aiheuttivat tosin sen, että asiat saattoivat paisua suuremmaksi ja väärille linjoille kuin mitä kirjoittaja oli tarkoittanut. Lue lisää »

Tietokirjallisuus sai professorin

Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »

Tieto ja kieli yhteisössä

Vuosina 2011–2014 Hiidenmaa toimi Helsingin yliopistossa ensin Avoimen yliopiston, sitten Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian johtajana. Kummassakin tehtävässä kantavana ajatuksena oli avata yliopiston monipuolista osaamista kaikille, joko tutkinto-opintoina tai täydennyskoulutuksena. Lue lisää »

Pesäpallon kehittäjä

Lauri "Tahko" Pihkala muistetaan erityisesti työstään pesäpallon kehittäjänä. Pesäpalloa verrataan usein amerikkalaiseen baseballiin, eikä syyttä suotta. Pihkala oli nimittäin vuonna 1907 vierailulla Yhdysvalloissa ja pääsi seuramaan paikallista baseball-peliä. Pihkalan on jälkikäteen sanottu ihmetelleen sitä, miten ihmiset jaksavat katsella niinkin pitkäveteistä peliä useamman tunnin ajan. Lue lisää »

Parhaita hetkiä Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopistosta on vuosien varrelta lukuisia hyviä ja hauskoja muistoja. Tulin yliopistoon tuoreena jatko-opiskelijana ja integroituminen yleisen kielitieteen laitoksen työyhteisöön oli helppoa ja mutkatonta. Laitoksella oli hyvä henki – istuttiin perjantaikahveilla ja vietettiin erilaisia juhlia. Töitäkin toki tehtiin. Lue lisää »

Suomen autonomian puolustaja

1800-luvun loppupuoli muistetaan vahvana kielipoliittisena aikakautena, jolloin ruotsinkielen ja suomenkielen kannattajat kilpailivat monella eri tavalla. Tilanne oli lähtenyt liikkeelle jo Venäjän erotettua Suomen Ruotsista, mutta kansallisromantismin ja nationalismin nostaessa päätään Runebergin, Snellmanin ja Lönnrotin johdolla, yhteentörmäys oli odotettavissa. Johan Richard Danielson varttui teini-ikäisenä Suomessa, jossa suomalaisille oli jo "rakennettu menneisyys". Lue lisää »

Aktiivisena kotimaassa ja kansainvälisesti

Professori Laura Kolbelle kansainvälisyys on osa akateemisuutta. Hän osallistuu säännöllisesti kaupunkitutkimuksen ja -historian konferensseihin, esimerkiksi International Planning History Society ja Europen Association for Urban History. Hän myös kuuluu Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran perustajajäseniin (1999) ja tuli valituksi Suomen Tiedeseuran jäseneksi 2005. Lue lisää »

Parhaita hetkiä Helsingin yliopistossa

Kun eläkkeen kynnyksellä palauttaa mieleen parhaat muistot Helsingin yliopistossa yli 40 vuotta kestäneen opettajanuran ajalta, huomaa jokaisen vuosikymmenen tarjonneen omat tähtihetkensä. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Parhaita muistoja on useita. Hienoja hetkiä ovat olleet oppilaitteni väitöstilaisuudet, keskustelut miellyttävien vastaväittäjien kanssa ja väitöksiin liittyneet juhlallisuudet. Erityinen onni oli saada Saksalaiselle laitokselle neljä erinomaista saksalaista Alexander von Humboldt -säätiön stipendiaattia, joiden isäntänä toimin yhteensä kymmenen vuotta. Työpanoksellaan nämä stipendiaatit täydensivät merkittävästi laitoksen tutkimusprofiilia ja opetustarjontaa. Lue lisää »

Parhaita hetkiäni Helsingin yliopistossa

Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa ovat silloin, kun tieteellinen väittely käy vilkkaana. Sellainen keskustelu voi syttyä opiskelijoiden kanssa luentosarjalla, väitöskirjan tekijöiden kesken tutkijaseminaarissa tai kollegoiden kanssa akateemisissa kongresseissa. Lue lisää »

Alkuperäisaineistojen tarkastelu on historiantutkijalle etuoikeus ja intohimo

Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen on saavuttanut useita palkintoja Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevillä tutkimuksillaan. Tuorein teos Pohjolan Leijona – Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 huomioitiin Tieto-Finlandia-palkinnolla vuonna 2014. Samasta teoksesta Lappalaiselle myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto tammikuussa 2015. Uraauurtavista tutkimuksistaan huolimatta hänestä tuli historioitsija sattuman kautta. Lue lisää »