44 hakutulosta haulle: historia

Historian professori ja yliopiston rehtori

Karjalaiseen pappisperheeseen vuonna 1800 syntynyt Gabriel Rein siirtyi Viipurin kymnaasista opiskelemaan Keisarilliseen Turun Akatemiaan 1817. Rein työskenteli akatemian kirjastossa amanuenssina ja historian dosenttina. Turun vuoden 1827 palo saavutti syyskuun 5. päivänä akatemiarakennuksen. Rein ja ylioppilas Matthias Akiander kunnostautuivat pelastamalla pääosan yliopiston arkistoista osittain palaneesta rakennuksesta. Rein aloitti saksan kielen lehtorina yliopiston siirryttyä suurruhtinaskunnan uuteen hallinnolliseen keskukseen Helsinkiin. Lue lisää »

Suomen lehdistön historia ja muita julkaisuja

Kymmenosainen Suomen lehdistön historia on Päiviö Tommilan laajamittaisin julkaisuprojekti. Yli vuosikymmenen kestänyt hanke kattoi kaikki suomalaiset yliopistot työllistäen samalla liudan tutkijoita ja opiskelijoita. Projektin lopputuloksena syntyi kattavan teoksen ohella myös muuta tutkimusta. Lue lisää »

Historiantutkimusta suurelle yleisölle

Hämeenlinnan normaalilyseon historianopettaja innosti Gunnar Suolahden (vuoteen 1906 saakka Palander) akateemisten opintojen pariin Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon. Nuori mies opiskeli rivakkaan tahtiin ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1898. Lue lisää »

Kuoleman kuvittaja ja historiallisen romaanin kehittäjä

Maila Talvion kirjallinen tuotanto alkoi 1800-luvun lopulla lehdissä julkaistuilla matkakertomuksilla. Hän matkusti slaavilaiseen filologiaan vihkiytyneen aviomiehensä J. J. Mikkolan mukana tämän työ- ja tutkimusperäisillä matkoilla, jotka suuntautuivat pääosin Itä- ja Keski-Eurooppaan. Talvion kirjallisen itsetietoisuuden on sanottu heränneen pariskunnan Liettuaan suuntautuneilla matkoilla 1890-luvun puolivälin paikkeilla. Hän oppi myös esimerkilliseksi puolan kielen taitajaksi ja päätyi suomentamaan useita kirjailija Henryk Sienkiewiczin teoksia. Lue lisää »

Haaveena teollisuuden vuosisadan historia

Haaveeni on löytää vielä aikaa yhteen suureen tutkimushankkeeseen, joka käsittelee teollisuuden vuosisataa. Lue lisää »

Kulttuurientutkimus, historia, taide, luonto ja maailmankuva

Toimiminen kirjastonjohtajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kaltaisessa tieteellisessä seurassa, muistiorganisaatiossa ja tutkimuslaitoksessa on paitsi kirjastoalan kannalta kiinnostavaa myös tutkimuksellisesti antoisaa. Olen pystynyt ainutlaatuisella tavalla syventymään SKS:n kirjaston kulttuurientutkimuksen painopistealueisiin ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen, kuten folkloristiikkaan, etnologiaan, kulttuuriantropologiaan, uskontotieteeseen ja etnomusikologiaan. Lue lisää »

Tutkijan polku poliittisesta historiasta psykohistoriaan

Väitöskirjani Lapuan liike ja kyyditykset (1985) selvitti arkistolähteiden perusteella Lapuan liikkeen tapahtumahistorian vuosina 1929–1930, kyyditysten lukumäärän, järjestäjät ja järjestäjien yhteydet. Pimitettyjä arkistoja ei tarvittu sillä tiedot löytyivät enimmäkseen julkisista asiakirjoista, kunhan ne vain yhdisteli. Lue lisää »

Lintukodosta musiikin historiaan

Erkki Salmenhaara oli säveltänyt jo kymmeniä teoksia aloittaessaan sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa 1960-luvun vaihteessa. Lisäksi hän opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa. Kandidaatin tutkinnon (1964) jälkeen hän valmistui nopeasti lisensiaatiksi (1965) ja väitteli tohtoriksi vuonna 1970. Erkki Salmenhaaran sävellystuotanto oli laajaa niin lukumäärältään kuin musiikkisuuntauksien osalta. Lue lisää »

Historian opinnoista on hyötyä politiikassa

Vuoden 2004 alussa silloinen Jussi Niinistön tuttu, nykyinen hyvä ystävä ja kollega, Timo Soini pyysi häntä mukaan politiikkaan, Perussuomalaisten riveihin. Lue lisää »

Miksi historiaa?

Lähdin opiskelemaan historiaa, koska en tiennyt mihin suunnata ja kohdalleni oli sattunut innostavia historianopettajia. Opiskelin yleistä historiaa ja sosiologiaa, ja kiinnostuin erityisesti Venäjän ja Neuvostoliiton historiasta. Lue lisää »

Historiasta ainutlaatuisella tavalla

Kaari Utrion tuotanto on lajissaan ainutlaatuista. Hänen historialliset romaaninsa ja tietokirjansa ovat valottaneet erityisesti naisten, lasten ja arjen historiaa – kaikki teemoja, joista häntä ennen kirjoitettiin varsin vähän. Lue lisää »

Uusi historiateos Kansalliskirjaston vaiheista

Tällä videolla Rainer Knapaksen "Tiedon valtakunnassa, Helsingin yliopiston kirjasto – Kansalliskirjasto 1640-2010" -historiikin julkaisutilaisuudessa Riitta Tarasti haastattelee kirjoittajaa. Knapas kertoo Kansalliskirjaston merkityksestä suomalaiselle tieteelle ja virkamieskoulutukselle. Lue lisää »

Runoilija ja historiantutkija

Arvostettuun pappissukuun syntynyt Fredrik Cygnaeus kirjoittautui Keisarilliseen Turun Akatemiaan vuonna 1823. Hänen opintonsa, jotka käsittivät muun muassa historiaa, kirjallisuustiedettä ja nykykieliä, kestivät poikkeuksellisen pitkään. Cygnaeus valmistui kandidaatiksi Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta vasta vuonna 1832. Lue lisää »

Historian opiskelijasta pankinjohtajaksi

Juho Kusti Paasikivi syntyi hämäläiseen perheeseen nykyisen Hämeenkosken kunnan alueelle vuonna 1870. Kirkonkirjoihin syntymäpaikaksi on merkitty Tampere, mutta kotiseuduksi vakiintui Lahti. Perhe muutti Juhon äidin kuoleman jälkeen ensin Hollolaan ja sieltä Lahden Kauppalaan. Lue lisää »

Estetiikalla sisään, historian maisterina ulos

Sakari Pesola sai lukion jälkeen opiskelupaikan Oulusta vuonna 1982. Ala oli tuolloin outo kirjainyhdistelmä ATK. – Auta armias, mitenköhän elämä olisi vienyt, jos sinne olisin mennyt. ATK:n sijasta päädyin opiskelemaan maanmittausta Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen. Lue lisää »

Historian opiskelijasta ulkomaantoimittajaksi

Janne Hopsu kuuluu niihin Helsingin yliopiston historian opiskelijoihin, jotka ovat opintojen aikana työskennelleet Helsingin Sanomien arkistossa ja sitä kautta päätyneet lehtitaloon toimittajiksi. Hopsu aloitti kesätoimittajana Helsingin Sanomissa vuonna 1990 ja työskenteli siellä loppukesään 1994 asti määräaikaisissa työsuhteissa ulkomaantoimittajana. Lisäksi hän avusti Sanomien lehtiä kuten NYT-liitettä freelancerina. Lue lisää »

Ambulansseista vallan linnakkeisiin ja kristallikruunujen loisteesta kellariloukkoihin – historiantutkijan arkea

Filosofian tohtori Samu Nyströmin mielestä parasta akateemisessa maailmassa ja tutkijan arjessa ovat mahdollisuudet tutustua inhimillisen elämän moniin ulottuvuuksiin niin tutkimuskohteina kuin erilaisissa työyhteisöissäkin. Tutkimustehtävät ovat vieneet Nyströmin hälytystehtävissä toimineiden ambulanssien kyyteihin, monien eri elämänalueiden kansallisten merkkihenkilöiden koteihin sekä moniin sellaisiin paikkoihin ja tiloihin, joihin vain harvat eksyvät. Lue lisää »

Yhteistyöstä ammentava historiantutkija

Kun tutkimustyö on yksittäisistä tilaajista kiinni, on jokainen työn alla oleva tutkimus kaikkein tärkein työ. Jokainen tehty työ on suositus mahdollisille tuleville työnantajille. Lue lisää »

Alkuperäisaineistojen tarkastelu on historiantutkijalle etuoikeus ja intohimo

Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen on saavuttanut useita palkintoja Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevillä tutkimuksillaan. Tuorein teos Pohjolan Leijona – Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 huomioitiin Tieto-Finlandia-palkinnolla vuonna 2014. Samasta teoksesta Lappalaiselle myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto tammikuussa 2015. Uraauurtavista tutkimuksistaan huolimatta hänestä tuli historioitsija sattuman kautta. Lue lisää »