Janne Hopsu kuuluu niihin Helsingin yliopiston historian opiskelijoihin, jotka ovat opintojen aikana työskennelleet Helsingin Sanomien arkistossa ja sitä kautta päätyneet lehtitaloon toimittajiksi. Hopsu aloitti kesätoimittajana Helsingin Sanomissa vuonna 1990 ja työskenteli siellä loppukesään 1994 asti määräaikaisissa työsuhteissa ulkomaantoimittajana. Lisäksi hän avusti Sanomien lehtiä kuten NYT-liitettä freelancerina.

– Vapaana toimittajana kirjoitin ajankohtaisista asioista Helsingissä ja vaikkapa kulttuurihistoriallisista asioista. Tykkäsin siitä, että pääsin yhdistämään työssäni opintojani jo tuolloin. Esimerkiksi kun vuonna 1992 tuli 500 vuotta täyteen Kolumbuksen ”löytöretkestä”, niin kirjoitin Hesariin koko sivun jutun teemasta.

Helsingin Sanomista Hopsu siirtyi televisioon. Hän aloitti työt MTV3:lla freenlancer-toimittajana syksyllä 1994. Hänet vakinaistettiin Maikkarille vuonna 2000. Hän on työskennellyt alusta asti ulkomaantoimituksessa.

– Ennen vakinaistamistani tein uutistyön sivussa lehtijuttuja muun muassa Helsingin Sanomien NYT-liitteeseen, Taloussanomiin, Ny Tidiin ja Maailmanpyörä-lehteen, jonka toimitusneuvostossa myös olin. Lisäksi olin neljä vuotta toimitussihteerinä ulkoministeriön Kehitys-Utveckling-lehdessä. Viime vuosina olen kirjoittanut jonkin verran Ulkopolitiikka-lehteen.

Kun Hopsu aloitti uransa, alalla työskenteli humanistien lisäksi muitakin kuin toimittajaksi kouluttautuneita, esimerkiksi maantiedettä, valtio-oppia ja lakia opiskelleita. Nykyisin pääosa uusista toimittajista on opiskellut pääaineenaan journalistiikkaa tai muuta viestintää.

– Tämä on totta kai hyvä asia. Muita aloja opiskelleilla ei ehkä ole toimittaja- ja viestintätehtäviin liittyvää konkreettista osaamista, mutta heiltä löytyy muita valttikortteja. Uutistyössähän perusuutisoinnin lisäksi perehdytään lähteisiin asianmukaisella kritiikillä, mikä on tuttua historian opinnoistani. Laaja tietämys ja ymmärrys muista elämänaloista on toimittajalle tärkeää.

Janne Hopsulle journalismi on kutsumustyö. Nuorena hän mietti myös diplomaatin uraa, mutta pukeutuminen kravattiin ei tuntunut omalta.

– Jo skidinä tykkäsin naputella vanhalla kirjoituskoneella kertomuksia. Olen aina lukenut paljon ja ollut kiinnostunut maailman tapahtumista. Huomasin, että toimittajan työ voisi olla yksi tapa, jossa kiinnostusta voisi viedä eteenpäin. Ja olen kyllä tavannut urani aikana paljon loistavia diplomaatteja.

Hopsulle on luontevaa olla kiinnostunut erilaisista asioista, oppia ja etsiä lisää tietoa.

– Minulle ei todellakaan tule fiilistä, että pääsispä äkkiä pois duunista tekemään jotain muuta. Haluan tehdä tätä ja elää tällä tavalla. Luen paljon, ja usein kirjoitan kirjoista esittelyjä Maikkarin nettisivuille. Tällä hetkellä yöpöydälläni on Johannes Remyn Ukrainan historia -teos.