Juho Kusti Paasikivi syntyi hämäläiseen perheeseen nykyisen Hämeenkosken kunnan alueelle vuonna 1870. Kirkonkirjoihin syntymäpaikaksi on merkitty Tampere, mutta kotiseuduksi vakiintui Lahti. Perhe muutti Juhon äidin kuoleman jälkeen ensin Hollolaan ja sieltä Lahden Kauppalaan.

Paasikivi oli aloittanut opintiensä jo Hollolassa, mutta vasta isänsä lähetettyä hänet Hämeenlinnaan muuttaneeseen normaalilyseoon, alkoi Juho loistaa opinnoissaan. Normaalilyseossa hän oli ahkera lukemaan ja luokkansa primus useampaan otteeseen. Hämeenlinnan normaalilyseo oli aikakauden pienoinen erikoisuus, sillä se oli ensimmäisiä fennomaaniaatteen nostattamia suomenkielisiä oppikouluja. Tämä toimi Paasikivelle ensimmäisenä kosketuksena Suomen sillä hetkellä kuumimpaan keskusteluteemaan, johon hän myöhemmällä iällä pääsi osallistumaan syvällisemmin.

Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon Paasikivi kirjautui vuonna 1890 opiskelemaan historiaa. Erityisenä kiinnostuksena hänellä oli Venäjän historia, kieli ja kirjallisuutta. Filosofisen tiedekunnan opinnot hän suoritti erittäin nopeasti ja kandidaatin tutkinto valmistui kahdessa vuodessa. Opinnot eivät kuitenkaan loppuneet tähän, vaan hän jatkoi saman tien oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Alan vaihdon taustalla lienee ollut syynä oikeustieteellisen puolen parempi työllisyystilanne.

Paasikivi valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1897 ja meni samana vuonna naimisiin Anna Forsmanin kanssa. Paasikivi jatkoi edelleen opintojaan, ja vuonna 1901 valmistuneen väitöskirjan avulla hän onnistui pääsemään apulaisprofessorin virkaan yliopistolle vuonna 1902. Yliopistoura päättyi lyhyeen, kun jo seuraavana vuonna hänet palkattiin ylitirehtöörin virkaan valtionkonttorille. Virkansa ohella Paasikivi toimi politiikassa usean vuoden ajan, mutta jätti sen ristiriitaisuuksien vuoksi. Samalla hän erosi ylitirehtöörin virasta.

Uusi työ löytyi vuonna 1913 KOP-pankista, jonka pääjohtajana Paasikivi toimi seuraavat 20 vuotta. Hän luotsasi onnistuneesti pankin läpi maailmansodan aiheuttamien ongelmien. Paasikivi edusti taloudellisessa ajattelussaan klassista liberalismia. Hänen johtajakaudellaan KOP:sta kehittyi yksi Suomen suurimmista liikepankeista, mikä sitoi hänet entistä tiukemmin mukaan myös työtehtäviensä kautta valtakunnan politiikkaan. 1930-luvulla vallinnut pula-aika vaikeutti KOP:n toimintaa ja aiheutti kitkaa pankin johtohenkilöiden välille. Paasikiven elämäntilannetta ei helpottanut vaimon kuolema vuonna 1931. Paasikivi erosi pääjohtajan tehtävästä vuonna 1934, minkä jälkeen hänen toimenkuvansa sijoittuivat pääosin poliittiseen maailmaan. Rinnalleen hän sai uuden avioliiton myötä Alli Valveen.

Lähteet

• Tuomo Polvinen, ”Paasikivi, Juho Kusti (1870 - 1956)”. Kansallisbiografia-verkkoartikkeli. Luettu 24.4.2015.
• Helsingin Sanomat, ”Juho Kusti Paasikivi”. Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. Luettu 27.4.2015.
• Wikipedia, ”Juho Kusti Paasikivi”