Yleisen kirjallisuustieteen ohella professori H. K. Riikonen on opiskellut Kreikan ja Rooman kirjallisuutta sekä yleistä historiaa. Hänen tutkimuksensa ja myös yleistajuisemmat esitykset ovatkin suurelta osalta keskittyneet antiikin traditioihin eurooppalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Lue lisää »
Kiinnostukseni antiikin historiaan ja latinan kieleen kasvoi rakkaudeksi Välimeren kulttuuria ja erityisesti Italiaa kohtaan. Opintojeni alussa suuntauduin antiikintutkimukseen ja olin Villa Lantessa sekä lyhyellä että syksyn mittaisella tieteellisellä kurssilla. Lue lisää »
Otto Manninen oli suomalaisen runouden uranuurtaja sekä runouden merkittävä suomentaja. Hänestä tuli aikansa johtava suomalainen keskitetyn ja tiiviin runoustyylin taitaja. Mannisen runoja on kuvailtu muun muassa spartalaisiksi ja tiukoiksi sanasolmuiksi. Lue lisää »
Karjalaiseen pappisperheeseen vuonna 1800 syntynyt Gabriel Rein siirtyi Viipurin kymnaasista opiskelemaan Keisarilliseen Turun Akatemiaan 1817. Rein työskenteli akatemian kirjastossa amanuenssina ja historian dosenttina. Turun vuoden 1827 palo saavutti syyskuun 5. päivänä akatemiarakennuksen. Rein ja ylioppilas Matthias Akiander kunnostautuivat pelastamalla pääosan yliopiston arkistoista osittain palaneesta rakennuksesta. Rein aloitti saksan kielen lehtorina yliopiston siirryttyä suurruhtinaskunnan uuteen hallinnolliseen keskukseen Helsinkiin. Lue lisää »
Veda-perinteen ja Indus-kulttuurin tutkimus on vaatinut selvittämään myös sanskritin eli muinaisindoarjan puhujien tuloa Etelä-Aasiaan. Sanskrit kuuluu arjalaisiin eli indoiranilaisiin kieliin, jotka ovat osa indoeurooppalaista kieliperhettä. Lue lisää »
Helsingin yliopisto oli minulle vuosikymmeniä paikka, jossa viihdyin ja josta voin olla ylpeä. Minulla oli hyviä ja innostavia opettajia kuten Armas Salonen, Jussi Aro, Henrik Zilliacus, Holger Thesleff ja Heikki Palva, joita kunnioitin ja ihailin, ja hyviä ystäviä kuten Jaakko Frösen, Paavo Hohti ja Jorma Kaimio, joiden kanssa oli kiva rymytä opiskelun vastapainoksi aineyhdistys Symposionissa, ekskursioilla ja osakunnissa. Lue lisää »
Aleksandrian kirjastohankkeen tarkoituksena oli kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin käsikirjoituskokoelman muodostaman kulttuuriperinnön pelastaminen, säilyttäminen ja sen saattaminen tutkijoiden käyttöön digitoituna virtuaalikirjastona. Kirjasto on jäänne kuuluisasta varhaiskristillisestä Aleksandrian kirjastosta, joka perustettiin samalla kuin Egyptin ensimmäinen kristillinen seurakunta ja kirkko. Perustaja oli legendan mukaan evankelista Markus, joka lienee kärsinyt marttyrikuoleman vuonna 63. Lue lisää »
Jaakko Frösénin ideoima ja johtama Helsingin yliopiston tutkimusyksikkö toimi Suomen Akatemian nimeämänä tutkimuksen huippuyksikkönä kahteen otteeseen vuosina 2000–2011. Yksikkö käsitti viisi laajaa tutkimushanketta: 1) papyrustekstien, erityisesti hiiltyneiden papyrusten ja muumiokartonkien kierrätettyjen kirjoitusten konservoiminen ja julkaiseminen, 2) Petran Aaroninvuoren arkeologiset kaivaukset, 3) Aleksandrian kreikkalaisortodoksisen patriarkaatin kirjaston keskiaikaisten käsikirjoitusten pelastaminen ja digitointi 4) Kreikan roomalaisaikainen kivirunous (johtajana dos. Erkki Sironen) ja 5) kreikan ja latinan kielten vaihtelu ja muutos (johtajana dos. Martti Leiwo). Tutkimusyksikkö jatkaa supistettuna edelleen toimintaansa. Lue lisää »
Koska olen ollut Helsingin yliopistossa vain määräaikaisissa pätkätöissä, olen silloisen hallinnon periaaatteiden mukaisesti pystynyt välttämään tiedekunta- tai keskushallinnon johtotehtävät. Sen sijaan laitoshallinnossa olen ollut mukana aluksi opiskelijoiden edustajana ja pitkään assistentin toimeen siihen aikaan kuuluneissa lukuisissa hallintotehtävissä. Kokemukseni järjestötehtävissä ja toimimiseni asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä antoivat valmiuksia monenlaiseen hallinnolliseen toimintaan. Laitoksen tilinpito ja hankinnat olivat vastuullani koko assistenttiajan. Lue lisää »
Minulla on lukuisia parhaita muistoja Helsingin yliopistosta yli 50 vuoden ajalta opiskelijasta eläkeläisprofessoriksi. Lue lisää »
Alexander von Humboldt -Stiftungin apuraha Kölnin yliopiston hiiltyneiden papyrusten pelastamiseen 1984–85 Suomen leijonan ensimmäisen… Lue lisää »
Porvoon pitäjän Kiialan kartanossa syntyi heinäkuussa 1854 esikoispoika Albert Gustaf Aristides Edelfelt. Hänen isänsä Carl Albert, joka polveutui aateloidusta ruotsalaisesta sotilassuvusta, oli Hämeen lääninarkkitehti, sittemmin rakennushallituksen ylijohtaja. Perheen äiti Alexandra Augusta Brandt taas oli Johan Ludvig Runebergin lähipiirissä liikkunut kansallismielinen harrastelijarunoilija. Lue lisää »
Opintojeni loppuvaiheessa sovin professori Erik Allardtin kanssa laudaturtentin kirjoista. Kirjallisuusosiologian teosten kohdalla professori pani ruksin Erich Auerbachin Mimesiksen kohdalle ja sanoi: ”Lue tämä ja kirjoita siitä tentissä tiivis referaatti, että minäkin saan tietää mitä siinä oikein on.” Lue lisää »
Yleisradion politiikan toimittajana Leif Salmén muistetaan erityisesti vaalitenteistä. Niissä hänen tarkalle pohjatyölle perustuneet kiperät kysymyksensä pelottivat poliitikkoja. Lue lisää »
Jakob Johan Wilhelm Lagus syntyi Turussa vuonna 1821. Kotikaupunkinsa ilmapiiri ja isänsä työnkuva yliopistolla, ensin apulaisena ja myöhemmin professorina, ohjasivat Lagusta tieteelliselle uralle. Lue lisää »
Voidakseen kirjoittautua yliopistoon Zacharias Topeliuksen oli ensin suoritettava ylioppilastutkinto, minkä hän teki 5. kesäkuuta 1833 arvosanalla approbatur cum laude. Todistus ei kenties enteillyt suurmiehen tulevaisuutta, vaan oli lähinnä todisteena nuoren Topeliuksen rennosta asenteesta opintoihin. Lue lisää »
Vuonna 1981 tutkijan intohimoni sytytti oppiaine nimeltä sanskrit ja vertaileva indoeurooppalainen kielentutkimus. Sitä opiskeltiin Itämaisten kielten laitoksella. Laitoksen aineet olivat outoja ja vaikeita ja opiskelijoita oli vähän. Se sopi minulle. Lue lisää »
Fredrikin isä, Jost Pipping, arvosti koulutusta ja oli itsekin opiskellut aikoinaan Turun Akatemiassa. Isä panostikin Fredrikin koulutukseen ja hankki hänelle kotiopettajia jo varhaisesta vaiheesta lähtien. Vain 16-vuotiaana avautuivat ovet Turun Akatemiaan. Lue lisää »
Maailmassa ei koskaan ole esitetty antiikin kreikkalaisia tragedioita niin paljon kuin nyt. Jotakin ikuisesti elävää ja ihmistä koskettavaa niissä täytyy olla. Ja kaikki tämä lähti yhden kaupungin onnistuneesta kulttuuripolitiikasta 400-luvulla eKr.: Ateenassa tuotettiin joka vuosi kolmetoista uutta tragediaa ja kymmenen uutta komediaa teatteriyleisön nautittavaksi. Tästä valtaisasta tuotannosta meille on tosin säilynyt vain murto-osa. Lue lisää »
Pentti Saarikosken omaa tuotantoa: Runoja, 1958 Otava Lue lisää »
