44 hakutulosta haulle: yhteiskunta

Kiinnostavat kaupungit ja identiteetit

Professori Laura Kolben tämänhetkiset tutkimusintressit kohdistuvat yhteiskuntaluokkien muodostumiseen sekä kansallisten identiteettien kehittymiseen ja muuttumiseen Euroopassa. Kolbelle nimenomaiset kaupungit ovat kiinnostava alusta tutkia tilan, paikan ja ajan suhdetta sekä sosiaalisten ryhmien muodostumista ja muuttumista. Hän ei kuitenkaan halua sitoutua vain yhteen tematiikkaan, vaan liikkuu kronologiassa ja aiheenvalinnassa laajalla alueella. Lue lisää »

Tutkimustulokset suurelle yleisölle

Tutkija toimii aina osana laajempaa kontekstia niin akateemisessa maailmassa kuin yhteiskunnassa yleensä. Olen ollut Kirjallisuudentutkijain… Lue lisää »

Yhteiskuntakritiikkiä lahden takaa

Kun Adolf Ivar Arwidsson poliittisen kirjoittelunsa takia lähti maanpakoon Ruotsiin vuonna 1823, kumouksellinen maine oli jo kiirinyt hänen edelleen. Virkaa tai työtä ei Ruotsin varovaisen ulkopolitiikan takia tahtonut löytyä, joten Arwidsson joutui elättämään itsensä sekalaisilla kirjoitustöillä. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Ruotsin kansalaisuuden ja pääsi henkilökohtaisten suhteidensa avulla Kungliga biblioteketin amanuenssiksi. Lue lisää »

Joukkueen johdossa

Museon johtaminen on muutosjohtamista. Yhteiskunta ja yliopisto muuttuvat ja museon on vastattava uusiin haasteisiin. Ulkoisesti johtajan työ koostuu kokous-, neuvottelu- ja hallintotyöstä. Sisällöllisesti keskeistä työssäni on kuitenkin uutta luovan museon jatkuva kehittäminen. Se määrittyy kiehtovassa vuorovaikutuksessa kollegojen, tutkijoiden sekä muiden, mitä erilaisimpia aloja, oloja ja ammatteja edustavien ihmisten kanssa. Joukkuepelaajana viihdyn mainiosti tällä pelikentällä. Lue lisää »

Väitöskirja sateenkaariperheistä

Väitöstutkimuksessaan Anna Moring havaitsi, että kun yhteiskunta haastaa sateenkaariperheitä, niissä tehdään kahta enemmän töitä vanhemmuuden oikeuttamiseksi. Vanhemmuus käsitetään olemisen sijaan tekemisenä. Lue lisää »

Elämää Helsingin yliopistossa

Opiskelu ja työskentely Helsingin yliopistossa on tuntunut toistuvasti jatkuvalta juhlalta. Se on monipuolinen ja dynaaminen organisaatio, yhteiskunta pienoiskoossa eri-ikäisine verkostoineen. Opiskeluaikana pääsin heti aloitusvuonna vanhempien opiskelijoiden verkostoihin, avain erilaiseen todellisuuteen. Yliopiston kätköistä löysin puolisonikin, kuten aika moni muukin. Lue lisää »

”Pitää näkyä ja kuulua, jotta voidaan kuunnella”

Anita Lehikoisen mielestä humanistis-yhteiskuntatieteellisten oppiaineiden sisällä tulee jatkuvasti pohtia, onko tuotettu osaaminen ja tutkimustieto sellaista, että sitä voidaan käyttää yhteiskunnan rakentamiseen. – Relevanssi ei mielestäni tarkoita sitä, että ollaan alisteisia jonkun muun asettamalle agendalle. Opitun tiedon ja tutkimustulosten käyttökelpoisuus yhteiskunnan toimintaan on vaikuttavuutta. Jos näillä aloilla on huoli siitä, että sivistys kuolee, niin sitten pitää toimia niin, että sivistys pysyy hengissä ja vaikuttaa maailmaan. Lue lisää »

Yhteiskunnallinen muutos

Olen perustellut uravalintani aina tarpeella vaikuttaa yhteiskuntaan: aikamme suuret yhteiskunnalliset ongelmat, erityisesti ilmastonmuutos, biodiversiteetin häviäminen ja luonnonvarojen nopea niukkeneminen, tarvitsevat ratkaisijoita. Jos joku asia voi antaa elämässä merkityksellisyyttä, niin tällaisten viheliäisten ongelmien ratkominen. Lue lisää »

Vahvuudet esiin

Anna Mauranen vastaa Helsingin yliopiston vararehtorina kansainvälisyydestä, yhteiskuntasuhteista, henkilöstöpolitiikasta, akateemisesta laadunvarmistuksesta sekä kirjasto- ja tila-asioista. Lisäksi hän toimii yliopiston rehtorin sijaisena. Lue lisää »

Tasapainoilua eksoottisen ja kotoisan välillä

Suomentajana joudun usein tasapainoilemaan vieraan ja tutun, eksoottisen ja kotoisan välimaastossa. Kiinalaisen kirjailijan teos on suomalaiselle lukijalle tietysti myös kurkistusikkuna kaukaiseen kulttuuriin ja erilaiseen yhteiskuntaan, mutta se ei saisi olla pelkästään sitä. Lue lisää »

Yhteiskunnan ja kirjoittamisen välissä

Märta Tikkanen on ennen kokopäiväiseksi kirjailijaksi ryhtymistään työskennellyt toimittajana, ruotsin lehtorina ja työväenopiston rehtorina, mutta ei niinkään aina taloudellisista syistä, vaan koska yhteiskuntaan osallistuminen oli ajan henki. Lue lisää »

Haaveeni

Haaveilen siitä, että työlläni olisi vielä enemmän vaikutusta yhteiskuntaan. Haaveilen siitä, että ilmastonmuutos saataisiin hallintaan, että ihmiset oppisivat suvaitsemaan toisiaan ja löytäisivät elämälleen merkityksellisyyttä. Näiden mittaaminen ja todeksi näyttäminen on vaikeaa. Siksi olisi suunnattoman hienoa, jos voisin saada jonkun tekemäni asian vaikutuksesta vielä nykyistä selvempää näyttöä. Lue lisää »

Nimien merkitykset ja mielikuvat

Nimistö kertoo tutkijalleen siitä, miten ihminen maailmaa havainnoi. Mitkä kohteet ovat niin tärkeitä, että ne saavat nimiä? Millaisia nämä nimet ovat? Mitä ne kertovat ihmisen suhteesta ympäristöönsä, yhteiskuntaan ja eri yhteisöihin? Entä mikä nimi ylipäänsä on, ja miten se eroaa kielen muista sanoista? Nämä ovat nimistöntutkijan keskeisimpiä kysymyksiä. Lue lisää »

Kieli vaihtelee

Kaksi ehkä kaikkein kiinnostavinta kurssia aivan opintojeni alussa Joensuussa olivat murteet ja sosiolingvistiikka – kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu. Vuorovaikutustutkimus kuitenkin vei mukanaan. Vielä 1980-luvulla sosiolingvistisen ja keskustelunanalyyttisen tutkimuksen perusoletusten välillä vallitsi syvä juopa. Sosiolingvistisen tutkimuksen käsitys kielenkäytöstä ja ihmisten sosiaalisista identiteeteistä vaikutti staattiselta, kun taas keskustelunanalyyttinen tutkimus ei tuntunut tavoittavan laajempaa yhteiskuntaa; sosiolingvistit laskivat suuresta aineistosta äänne- ja muotopiirteitä, keskustelunanalyytikot analysoivat pienehköjä keskustelukatkelmia hyvin tarkasti. Lue lisää »

Vaikuttajana Suomessa ja kansainvälisesti

Opettaminen, aktiivinen julkaisutoiminta ja luottamustehtävät laajentavat ammatillista verkostoa, luovat yhteyksiä ja synnyttävät uusia ajatuksia. Susanna Pettersson toimii museologian dosenttina ja vierailevana luennoitsijana sekä katsoo yhteiskuntaa muun muassa Aalto-yliopiston hallituksen jäsenen silmin. Lue lisää »

Haaveeni

Haaveenani voisi olla akateemisen elämän puolella johtajakauden jälkeen paneutua humanististen tieteiden tieteenteoriaan – humanistisen tutkimuksen kognitiiviseen ja sosiaaliseen profiiliin. Tarve on aivan ilmeinen: olen ollut tiiviisti mukana erilaisissa etenkin eurooppalaisissa järjestöissä kehittämässä monitieteistä tutkimusta, jossa mukana ovat olleet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät, mutta yleensä myös luonnontieteilijät sekä bio- ja ympäristötieteilijät, etenkin biolääketieteen harjoittajat. Lue lisää »

Humanismin ja humanistisen tutkimuksen tärkeys

Siirtyessään Helsingin yliopistoon 2014 Timo Honkela korosti juhlaluennossaan humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkitystä Lue lisää »

Tutkimus parantaa maailmaa

Tutkimuksessani olen aina pyrkinyt ymmärrykseen. Haluan kuvata elämää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, erityisesti humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä elämän osa-alueita. Lue lisää »

Haaveeni

Haaveeni on lisätä ihmisten ymmärrystä ympäristöongelmien kulttuurisesta luonteesta ja saada ongelmien ratkaisuyrityksiin mukaan humanistinen näkökulma. Moni humanisti, kuten itsekin olen, on mielellään tekemisissä oman alan tutkijoiden kanssa. Keskustelu on tietysti helpompaa, kun jaettua taustatietoa riittää, mutta yhteistyö alojen kesken näyttäisi tulevan sitä tärkeämmäksi mitä visaisemmiksi maapallon ongelmat pääsevät. Koneen Säätiössä olen saanut olla mukana ideoimassa ja etenkin kätilöimässä tieteidenvälisiä hankkeita, ja uskoisin vielä joitakin humanistis-yhteiskuntatieteellis-ympäristötieteellisiä hankkeita syntyvän omana säätiökautenani. Ehkä jokin niistä toteuttaa haaveeni. Lue lisää »

Säätiöt tutkimuksen taustalla

Olen mukana Koneen Säätiössä luottamushenkilönä. Säätiötoiminta on yleishyödyllisyydessään perusluonteeltaan myönteistä, enkä malta olla käyttämättä siihen enemmän aikaa kuin hallituksen varapuheenjohtajuus sinänsä edellyttäisi. Koneen Säätiö tukee tätä nykyä humanistista, yhteiskuntatieteellistä ja ympäristöntutkimusta sekä taidetta ja kulttuuria. Lue lisää »

Haaveeni

Iso haaveeni. Olen monesti ääneen ihmetellyt, miksi Suomen liike-elämässä ei ole oivallettu hyödyntää enemmän humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä. He toisivat raikkaan tuulahduksen suuryhtiöiden hallitustyöskentelyyn. Nokia lyhyt, kulttuuri pitkä ‒ niin siinä kävi. Jokainen ihmistieteilijä tajuaa, että ihminen haluaa koskettaa ‒ olipa kosketuksen kohteena toinen ihminen tai kännykän näyttöruutu. Lue lisää »

Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa

Useimmat parhaat muistoni yliopistolla liittyvät viime vuosiin, jolloin olen päässyt kehittämään Lähi-idän tutkimuksen oppiainetta kohti poikkitieteellistä aluetutkimusta, joka yhdistää humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmia ja metodeja. Lue lisää »

Tapio Bergholmin kirjallinen tuotanto

Luettelo Tapio Bergholmin tärkeimmistä julkaisuista, joista osa on saatavilla verkossa. Lue lisää »

Ritareista, sisällissodasta ja kotiseudusta

Volter Kilpi muistetaan tänä päivänä ennen kaikkea kirjailijana. Hän kirjoitti jo opiskeluaikanaan osakuntansa lehteen runoudesta ja suomalaisuudesta, ja hänen ensimmäinen kaunokirjallinen kirjoituksensa ilmestyi käsinkirjoitetussa Riento-lehdessä vuonna 1897. Lue lisää »

Harkitusti hallinnossa

Olin nuorena professorina hyvin kriittinen yliopiston hallintoa kohtaan. Sitten tajusin, että on liian helppoa huudella takarivistä, jos ei itse uskalla ottaa vastuuta asioiden hoitamisesta. Tämä asenne on vienyt monenlaisiin tehtäviin: dekaaniksi, vararehtoriksi, Suomen Akatemian toimikunnan ja hallituksen puheenjohtajaksi, Suomalaisen Tiedeakatemian esimieheksi, tutkimus- ja innovaationeuvoston jäseneksi. Kaikki ovat olleet aivan upeita paikkoja päästä kehittämään suomalaista akateemista kulttuuria. Kaikkein vaativin tehtävä on kuitenkin ollut laitosjohtajan tehtävä. Siinä on ihan iholla niiden ihmisten kanssa, joita päätökset koskevat. Lue lisää »

Suomen instituuttiverkosto ja Suomen Lontoon instituutti

Suhteeni Suomen instituutteihin lähti liikkeelle 1980-luvulla Roomasta. Osallistuin vuonna 1984 Villa Lantessa Jyväskylän yliopiston taidehistorian kurssiin, jonka aiheena olivat varhaiskristillinen ja keskiaikainen arkkitehtuuri ja kuvataide. Omana kohteenani olivat tuolloin varhaiskristilliset katetut hautausmaat kuten esimerkiksi vanha Pietarinkirkko. Myöhemmin työskentelin Suomen Rooman-instituutissa useaan otteeseen stipendiaattina ja taidehistorian kurssien opettajana. Lue lisää »

Yliopistossa elämää opiskelemassa

Kun syksyllä 1970 kirjoittauduin Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa (se oli juuri vaihtanut nimensä estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta) sekä sanskritia ja vertailevaa indoeurooppalaista kielitiedettä, saavuin keskelle vallankumousta. Päärakennuksen savuisessa ja hälisevässä ruokalassa (tupakointi oli vielä sallittu koko kahvilassa) istui radikaaliryhmiä rintamerkkeineen suunnittelemassa opetuksen uudistamista ja koko yliopiston suistamista elitistiseltä jalustaltaan palvelemaan kansan syvien rivien yhteiskunnallisia ja sivistystarpeita. Pitkätukkaisia, parrakkaita tai viiksekkäitä ja virttyneisiin villapaitoihin, samettitakkeihin tai liehuviin kauhtanoihin ja farkkuihin sonnustautuneita nuoria miehiä sekä ”let it all hang out” -tyyliin pukeutuneita naisia tuijottelivat hämmästyksen ja väliin kauhunkin vallassa perinteiset opiskelijat, jotka koettivat sovitella lautasiaan pöydille monenmoisten lentolehtisten ja muiden painotuotteiden sekä kolhiintuneiden peltisten tuhkakuppien keskelle. Lue lisää »

Pohjoismaat keskipisteenä

Peter Stadius perusti vuonna 2014 tutkijaverkoston Mapping North and South in Europe (NASE), jonka yhteydessä on järjestetty jo yksi konferenssi ja kolme työpajaa. Verkosto tutkii pohjoista ja etelää pitkäaikaisina ajatusmalleina mielikuvissa Euroopan kartasta. Lue lisää »

”Äidinpalkasta” kotihoidontukeen

Poliitikkona Marjatta Väänänen muistetaan kotihoidon tuen puolestapuhujana. Hän kertoo saaneensa idean niin kutsutusta ”äidinpalkasta” jo 1950-luvulla ollessaan itse kotona ja freelancerina kolmen pienen lapsen kanssa. 1950- ja 1960-luvuilla päiväkoteja oli vielä vähän ja ne oli tarkoitettu vain pahimpaan tarpeeseen. Kaikki merkit kuitenkin viittasivat niiden yleistymiseen, jolloin äidillä olisi parempi mahdollisuus käydä ansiotyössä. Lue lisää »

Parhaat muistot Helsingin yliopistosta

Opiskeluvuosiini mahtui useita hienoja hetkiä. Parasta oli englannin laitoksen opiskelijakeskeinen ilmapiiri. Erilaisissa pienryhmissä opiskelu oli laajakatseista. Etenkin seminaareissa tapahtuneet keskustelut opettivat taitoja, joita olen hyödyntänyt työurallani ja muutenkin elämässäni. Lue lisää »

Pakolaiskriisiä hoidetaan myös katsomalla tulevaisuuteen

Euroopassa vallitsee tällä hetkellä globaali pakolaiskriisi, jolla on laajat vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntiin. Crisis Management Initiativen (CMI) toiminnanjohtaja Tuija Talvitien mukaan akuutin hätätilanteen keskellä pitäisi kääntää katse syvempien ongelmien ratkaisemiseen. – Ei voida ajatella niin, että investoidaan vain hätäapuun. On erittäin tärkeää saada pakolaisille turvalliset olosuhteet, vaatteita ja katto pään päälle. Samaan aikaan on kuitenkin mietittävä, mistä tämä ongelmatilanne kumpuaa. Juurisyihin puuttuminen tuo tulosta ja siinä globaalissa työssä Suomenkin on oltava mukana. Lue lisää »

Janne Saarikivi muualla verkossa

Tähän artikkeliin olemme koonneet otoksen Janne Saarikiven tuoreimmista kolumneista ja muista verkkokirjoituksista. Lue lisää »

Vihreä maailma

Anna Moring on ehtinyt vaikuttaa myös politiikan puolella. Hän työskenteli Vihreiden naisten pääsihteerinä vuosina 2010–2011 ja oli Vihreiden ehdokkaana eurovaaleissa 2009 sekä eduskuntavaaleissa 2011. Lue lisää »

Suuren kaupungin valot sokaisivat

Porissa syntyneelle ja kasvaneelle Matti Hirvolalle Helsingin yliopisto tarjosi luonnollisen jatkumon lukion jälkeen. Lukion äidinkielen opettaja innosti Hirvolan antiikin kirjallisuuden ja kulttuurin pariin, jonka opiskelulle Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta tarjosi parhaimmat edellytykset. Lue lisää »

Kapitalismin ja yhteiskunnan suhteesta

Capitalism, State & Society -tutkimusryhmän mielenkiinnon kohteena on kapitalismin ja yhteiskunnan suhde Euroopassa. Markku Kuisma johtaa muun muassa Päivälehti-Helsingin Sanomat 1889–2019 -hanketta. Lue lisää »

Kristinuskosta pakinoihin ja kommunismiin

Vastarannankiiskinä ja boheemina taiteilijana tunnettu Pentti Saarikoski oli nuoruudessaan uskovainen ja muutenkin mallikelpoinen nuorukainen. Varttuessaan hän kuitenkin alkoi yhä enemmän kyseenalaistaa yhteiskunnan normeja ja kapinoida niitä vastaan. Lue lisää »

Ilmari Kianto – Valkoinen anarkistikirjailija

Ilmari Kiannon kirjailijanuraa kesti yli 60 vuotta, sisältäen yli 60 teosta. Käsitys hänen urastaan ja elämästään on pitkälti hänen itse luomansa kirjailijalegendan tuotosta. Kiannon elämään ja tuotantoon kuului sivistyneistön kritiikkiä, seksuaalisten kysymysten pohdintaa sekä arvostelua kirkkoa, uskontoa ja politiikkaa kohtaan. Lue lisää »

Valtiotieteilijä humanistin kaavussa

Humanistisen tiedekunnan alaisuuteen siirtyneessä Renvall-instituutissa puolet urastaan tehnyt Markku Henriksson opiskeli valtiotieteellisessä tiedekunnassa aina kandista tohtoriksi asti. Hän pyrki saavuttamaan jo opintojensa alkuajoista lähtien mahdollisimman laaja-alaisen perustietämyksen maailmasta. Lue lisää »