Mistä haaveilen? Monesta asiasta, esimerkiksi siitä, että saisin nähdä yliopistomme kehittyvän aidosti kansainväliseksi työympäristöksi. Tai siitä, että saisin elää päivän, jona Suomen valtion päämieheksi valittaisiin henkilö, jolla on afrikkalaiset sukujuuret. Lue lisää »
Kun Adolf Ivar Arwidsson poliittisen kirjoittelunsa takia lähti maanpakoon Ruotsiin vuonna 1823, kumouksellinen maine oli jo kiirinyt hänen edelleen. Virkaa tai työtä ei Ruotsin varovaisen ulkopolitiikan takia tahtonut löytyä, joten Arwidsson joutui elättämään itsensä sekalaisilla kirjoitustöillä. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Ruotsin kansalaisuuden ja pääsi henkilökohtaisten suhteidensa avulla Kungliga biblioteketin amanuenssiksi. Lue lisää »
Yliopistossa tapahtuvien suurien muutosmyllerrysten keskellä dekaani Arto Mustajoki ja varadekaani Hanna Snellman päättivät, että nyt jos koskaan on kutsuttava apujoukkoja laajentamaan ajattelua. Syntyi idea Humanistiklubista, joka voisi kokoontua eri teemojen äärelle eri kokoonpanoissa. – Tarvitaan raikkaita ajatuksia ja rautaista eri alojen ammattitaitoa akateemisen maailman ulkopuolelta. Alumnimme ovat meille erittäin tärkeitä kumppaneita, painottaa Hanna Snellman. Lue lisää »
Professori Laura Kolben tämänhetkiset tutkimusintressit kohdistuvat yhteiskuntaluokkien muodostumiseen sekä kansallisten identiteettien kehittymiseen ja muuttumiseen Euroopassa. Kolbelle nimenomaiset kaupungit ovat kiinnostava alusta tutkia tilan, paikan ja ajan suhdetta sekä sosiaalisten ryhmien muodostumista ja muuttumista. Hän ei kuitenkaan halua sitoutua vain yhteen tematiikkaan, vaan liikkuu kronologiassa ja aiheenvalinnassa laajalla alueella. Lue lisää »
Uuden oppiaineen, elokuva- ja televisiotutkimuksen (ETVT) lanseeraaminen Helsingin yliopistoon ei olisi ollut mahdollista ilman pitkäaikaisia hallinnollisia ponnisteluja. Henry Bacon ryhtyi ajamaan asiaan 1990-luvulla teatteritieteen dosentin ominaisuudessa ja taiteidentutkimuksen laitoksen laitosneuvoston jäsenenä. Lue lisää »
Professori Matti Miestamo osallistuu aktiivisesti oman tieteenalansa asiantuntija- ja hallintotehtäviin. Hän on tällä hetkellä Cambridge University Pressin julkaiseman Nordic Journal of Linguistics -lehden toimittaja, toimi aiemmin SKY Journal of Linguistics -lehden toimittajana ja on lisäksi toimittanut useita kokoomateoksia. Lue lisää »
Lauri "Tahko" Pihkala muistetaan käytännön miehenä. Hänen pohdintansa urheilun ja liikunnan olemuksesta ovat yleensä jääneet vähälle huomiolle. Harva tietää, että Pihkala opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa muun muassa filosofiaa ja historiaa. Lue lisää »
Bidrag till en framställning af Englands socialpolitik och ekonomisk-sociala utveckling under XIII–XVI århundradet . Helsinki, 1880. Die n… Lue lisää »
Nimistö kertoo tutkijalleen siitä, miten ihminen maailmaa havainnoi. Mitkä kohteet ovat niin tärkeitä, että ne saavat nimiä? Millaisia nämä nimet ovat? Mitä ne kertovat ihmisen suhteesta ympäristöönsä, yhteiskuntaan ja eri yhteisöihin? Entä mikä nimi ylipäänsä on, ja miten se eroaa kielen muista sanoista? Nämä ovat nimistöntutkijan keskeisimpiä kysymyksiä. Lue lisää »
Kaksi ehkä kaikkein kiinnostavinta kurssia aivan opintojeni alussa Joensuussa olivat murteet ja sosiolingvistiikka – kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu. Vuorovaikutustutkimus kuitenkin vei mukanaan. Vielä 1980-luvulla sosiolingvistisen ja keskustelunanalyyttisen tutkimuksen perusoletusten välillä vallitsi syvä juopa. Sosiolingvistisen tutkimuksen käsitys kielenkäytöstä ja ihmisten sosiaalisista identiteeteistä vaikutti staattiselta, kun taas keskustelunanalyyttinen tutkimus ei tuntunut tavoittavan laajempaa yhteiskuntaa; sosiolingvistit laskivat suuresta aineistosta äänne- ja muotopiirteitä, keskustelunanalyytikot analysoivat pienehköjä keskustelukatkelmia hyvin tarkasti. Lue lisää »
Opiskelu ja työskentely Helsingin yliopistossa on tuntunut toistuvasti jatkuvalta juhlalta. Se on monipuolinen ja dynaaminen organisaatio, yhteiskunta pienoiskoossa eri-ikäisine verkostoineen. Opiskeluaikana pääsin heti aloitusvuonna vanhempien opiskelijoiden verkostoihin, avain erilaiseen todellisuuteen. Yliopiston kätköistä löysin puolisonikin, kuten aika moni muukin. Lue lisää »
Haaveenani voisi olla akateemisen elämän puolella johtajakauden jälkeen paneutua humanististen tieteiden tieteenteoriaan – humanistisen tutkimuksen kognitiiviseen ja sosiaaliseen profiiliin. Tarve on aivan ilmeinen: olen ollut tiiviisti mukana erilaisissa etenkin eurooppalaisissa järjestöissä kehittämässä monitieteistä tutkimusta, jossa mukana ovat olleet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät, mutta yleensä myös luonnontieteilijät sekä bio- ja ympäristötieteilijät, etenkin biolääketieteen harjoittajat. Lue lisää »
Olin nuorena professorina hyvin kriittinen yliopiston hallintoa kohtaan. Sitten tajusin, että on liian helppoa huudella takarivistä, jos ei itse uskalla ottaa vastuuta asioiden hoitamisesta. Tämä asenne on vienyt monenlaisiin tehtäviin: dekaaniksi, vararehtoriksi, Suomen Akatemian toimikunnan ja hallituksen puheenjohtajaksi, Suomalaisen Tiedeakatemian esimieheksi, tutkimus- ja innovaationeuvoston jäseneksi. Kaikki ovat olleet aivan upeita paikkoja päästä kehittämään suomalaista akateemista kulttuuria. Kaikkein vaativin tehtävä on kuitenkin ollut laitosjohtajan tehtävä. Siinä on ihan iholla niiden ihmisten kanssa, joita päätökset koskevat. Lue lisää »
Useimmat parhaat muistoni yliopistolla liittyvät viime vuosiin, jolloin olen päässyt kehittämään Lähi-idän tutkimuksen oppiainetta kohti poikkitieteellistä aluetutkimusta, joka yhdistää humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmia ja metodeja. Lue lisää »
Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »
Humanistilla ei ole uraa – tai ainakaan urasuunnittelua, oli opiskelijasukupolveni sivistysyliopistohenkinen motto. Jälkikäteen katsoen työelämään orientoitumiseni näyttää kuitenkin lähes ohjelmalliselta. Tartuin mielenkiintoiselta vaikuttaviin keikkatyötarjouksiin ja sain käytännön kokemusta arkistojen penkomisesta, haastattelututkimuksesta ja aikataulujen kunnioittamisesta. Lue lisää »
Georg Zacharias Forsman , kuten hänen nimensä oli alkujaan, oli lähtöisin ruotsinkielisestä perheestä, mutta Snellmanin suomen kielen ohjelma… Lue lisää »
Ilmari Kiannon kirjailijanuraa kesti yli 60 vuotta, sisältäen yli 60 teosta. Käsitys hänen urastaan ja elämästään on pitkälti hänen itse luomansa kirjailijalegendan tuotosta. Kiannon elämään ja tuotantoon kuului sivistyneistön kritiikkiä, seksuaalisten kysymysten pohdintaa sekä arvostelua kirkkoa, uskontoa ja politiikkaa kohtaan. Lue lisää »
Suomalaisen peruskoulun yhtenä tavoitteena on, kuten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 korostavat, ihminen, joka ”osa… Lue lisää »
Jäsenyys Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa vuosina 2010–2015 on johtanut lukuisiin valmistelu- ja ohjausryhmiin Akatemian sisällä. Näitä ovat mm. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijajaoston (FIRI) jäsenyys vuosina 2013–2015, Akatemian huippuyksikkötyöryhmän jäsenyys, Akatemian Ihmisen Mieli, Synteettinen biologian (FinSynBio) ja Biotalous- ohjelmien ohjausryhmien jäsenyys, sekä BioFuture2015 valmisteluryhmän jäsenyys. Lue lisää »
