Nimistö kertoo tutkijalleen siitä, miten ihminen maailmaa havainnoi. Mitkä kohteet ovat niin tärkeitä, että ne saavat nimiä? Millaisia nämä nimet ovat? Mitä ne kertovat ihmisen suhteesta ympäristöönsä, yhteiskuntaan ja eri yhteisöihin? Entä mikä nimi ylipäänsä on, ja miten se eroaa kielen muista sanoista? Nämä ovat nimistöntutkijan keskeisimpiä kysymyksiä.

Nimistöntutkimus mielletään useimmin etymologiseksi tutkimukseksi, jossa selvitetään nimien alkuperää ja ikää. Nimistöntutkija voi kuitenkin tehdä paljon muutakin kuin selvittää Päijänteen, Kuhmoisten ja Pakilan syntyä ja taustaa.

– Sosio-onomastiikassa eli sosiolingvistisessa nimistöntutkimuksessa kohteina ovat nimien käyttö ja variaatio sekä nimen ja yhteiskunnan suhde, kertoo nimistöntutkija Terhi Ainiala.

Nimien moninaiset merkitykset käyttäjilleen sekä nimen ja identiteetin suhde ovat osa sosio-onomastista tutkimusta. Sen yhdeksi osa-alueeksi voidaan laskea kansanonomastinen tutkimus, jossa selvitetään nimiin ja nimienkäyttäjiin kytkettyjä asenteita ja suhtautumista nimiin.

– Helsinkiä tarkoittaviin slanginimiin Hesa ja Stadi kytketään vahvojakin emootioita ja affekteja. Toisaalta nyt Stadi alkaa jopa institutionalisoitua, kun se halutaan liittää osaksi virallista nimistöä, kuten Stadin ammattiopisto, toteaa Ainiala.

Nimi viittaa vain yhteen kohteeseen eli yksilöi sen. Helsinki viittaa vain Helsinkiin, kaupunki kaikkiin kaupunkeihin. Nimen kohteeseen kytkeytyy usein runsaastikin erilaisia konnotaatioita, assosiaatioita, emootioita ja ensyklopedista tietoa. Tästä syystä monet nimet ovat tunteilla ladattuja sanoja, ja yksi nimi voi laukaista lukijoissa ja kuulijoissa monenlaisia merkityksiä ja mielikuvia. Eirat ja Ullanlinnat ovat erilaisia paikkoja kuin Kontulat ja Jakomäet, ja Nicot, Jamit ja Yasminet taas leikkivät ehkä eri leikkipuistoissa kuin Sofiat ja Mikaelit. Kuinka jaettuja tällaiset merkitykset ja mielikuvat ovat, ja kuinka niitä hyödynnetään kirjallisuudessa, mainonnassa ja muualla? Tällaisiin kysymyksiin ei vielä ole laajalti vastattu, mutta tulevat tutkimukset tarttuvat niihin monitieteisesti.

Aihepiiristä lisää

• ”Slangin käyttö virallisissa yhteyksissä mietityttää nimistöntutkijaa”, Helsingin Sanomat 22.7.2014
• Terhi Ainiala ja Hanna Lappalainen: Helsinki, Hesa vai Stadi: miten Helsingistä puhutaan? Kielikello 2/2010