Ydinvoima on ollut minulle tärkeä tutkimuskohde monestakin syystä. Ensinnäkin, se on kokonaan poliittinen ja ainoa ihmisen tuottama energiamuoto. Toiseksi siihen sisältyvät tieteen, teknologian, sodan, rauhan, edistyksen ja tuhon elementit. Lue lisää »
1980-luvun keskivaiheilla valmistuneessa "007 ja kuoleman katse" -elokuvassa fiktiivinen KGB-kenraali Gogol ojentaa James Bondille Leninin kunniamerkin brittiagentin pelastettua Kalifornian Piilaakson. Elokuvan pääkonna Max Zorin oli suunnitellut sen täydellistä tuhoa. Brittiagentin esimies "M" ei voi kuin ihmetellä: Eikö KGB olisi ollut tyytyväinen jos Piilaakso olisi tuhoutunut? Ei toki, kenraali vastaa, miten neuvostotutkimus pärjäisi ilman sitä? Lue lisää »
Jäsenyys Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa vuosina 2010–2015 on johtanut lukuisiin valmistelu- ja ohjausryhmiin Akatemian sisällä. Näitä ovat mm. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijajaoston (FIRI) jäsenyys vuosina 2013–2015, Akatemian huippuyksikkötyöryhmän jäsenyys, Akatemian Ihmisen Mieli, Synteettinen biologian (FinSynBio) ja Biotalous- ohjelmien ohjausryhmien jäsenyys, sekä BioFuture2015 valmisteluryhmän jäsenyys. Lue lisää »
Pelisuunnittelijana työskentely on peliprojektista ja sen vaiheesta riippuen hyvin erilaista: lähes rajattomasta ideoinnista päädytään yleensä monimutkaisen rakennelman tasapainotteluun. Maailmojen rakentaminen on yhtäältä lennokasta tarinankerrontaa ja toisaalta pelikenttien kasaamista pala palata. Olen ollut yhden ja saman peliprojektin suunnitteluvastuussa, kirjoittajana, testaajana, asiakaspalvelijana ja markkinoijana. Kaikki tehtävät olivat yhtä tärkeitä. Lue lisää »
Kuten me kaikki tiedämme, tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Lue lisää »
Mauri Ylä-Kotola teki pro gradu -tutkielmansa Helsingin yliopistossa elokuvan filosofiasta. Hänen kiinnostuksensa mediatutkimusta kohden syveni opiskeluaikoina. Ylä-Kotola päätyikin 1990-luvun puolivälissä opettajaksi Lapin yliopistoon, jonka taiteiden tiedekuntaan oli perustettu mediatieteen oppiaine vuonna 1992. Mediatieteen professorina hän aloitti vuonna 1997, jolloin keskeiseksi kysymykseksi tuli oppiaineen määritteleminen taideteollisen alan kontekstissa. Lue lisää »
Ilmastomuutos on suuri aihe, mutta se kärsii mittakaavojen hahmottamisesta. Keskustelu pyörii joko henkilökohtaisten valintojen ympärillä tai isojen valtioiden välisessä ilmastopokerissa. Silti vasta näiden väliset yhteydet tuovat muutosta. Itse olen toiminut viime vuodet kampanjoimassa kivihiilen käyttöä vastaan globaalisti, tasolla jossa näkyvät sekä kansalaisliikkeiden että valtioiden ja yritysten toiminta. Lue lisää »
Kun Sami Karhu valittiin Pellervo-Seuran toimitusjohtajaksi vuonna 2012, hän tunsi työpaikan jo läpikotaisin lähes 20 vuoden ajalta ja usean työtehtävän kautta. Matka Pellervo-Seuran kanssa alkoi vuonna 1995 tutkimusprojektin myötä. Lue lisää »
Nykyisin toimin Metropolia ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtorina ja innovaatiovalmentajana. Vastaan monialaisten innovaatioprojektien fasilitoimisesta, tuon nuoria eri alojen opiskelijoita, yrityksiä ja opettajia yhteen innovoimaan uusia ratkaisuja. Kulttuurin, hyvinvoinnin ja teknologian rajapinnoilla syntyy jatkuvasti uusia sosiaalisia innovaatioita. Innovaation radikaalius ei ole olennaista, vaan vähänkin lisäarvoa tuottava ratkaisu on tärkeä. Lue lisää »
Viime aikoina on ollut paljon puhetta koneellisesta kääntämisestä ja tulkkaamisesta. Erja Tenhonen-Lightfootin mukaan uusi teknologia voi sopia tiettyihin käyttöyhteyksiin. Lue lisää »
Karjalassa Kivennavan kylässä vuonna 1903 syntynyt Olavi Paavolainen aloitti oppikoulunsa Viipurissa, mutta perhe muutti Helsinkiin Pekka-isän noustessa kansanedustajaksi Nuorsuomalaisen Puolueen listoilta. Karjalalla tuli kuitenkin olemaan suuri vaikutus kirjailijan elämään ja Paavolainen kutsuikin itseään sata prosenttisesti karjalaiseksi. Lue lisää »
Vanha perinteinen Nokia uudistui 1990-luvulla moderniksi tietoliikenneyritykseksi, joka valloitti maailmaa. 1990-luvun taloudellisen kriisin jälkeen yhtiö lähti matkapuhelinverkkojen ja -puhelinten myötä kasvuun. Olimme tietoliikenteen eturintamassa ja pääsin kokemaan, miten Nokia ja sen matkapuhelimet levisivät kaikkialle. Nokiasta tuli hyvä käyntikortti suomalaisille. Lue lisää »
Dataa virtaa kaikkialla. Kuvia, tekstiä, ääntä, videota, pelejä, filmejä, Twitter, raha, tutkimus – kaikki on muuttunut yhdeksi ainoaksi bittivirraksi, joka kulkee ilman ja kaapeleiden läpi, ja jota tallennetaan palvelimille ympäri maailmaa. Lue lisää »
Kenttätyömatkat ja monet kauaskin suuntautuneet luentomatkat osoittivat, että omaa kulttuuriaan tutkivat nuoret tarvitsevat koulutusta Suomen tapaisessa maassa. Anna-Leena Siikala on pyrkinyt jatkuvasti edistämään nuorten suomalais-ugrilaisten jatko-opintoja hankkimalla heille stipendejä Suomessa opiskelua varten. Lue lisää »
Tutkimukseni on käsitellyt pääasiassa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kirjallisuutta. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota trickster-hahmoon kulttuurien säilymisen symbolina. Trickster-hahmoja löytyy lähes jokaisesta kulttuurista (Suomessa tunnetaan parhaiten Kettu Repolainen). Lue lisää »
Kirjallisuutta opiskellessani en tullut juurikaan pohtineeksi, että kirjojen takana oli muitakin ihmisiä kuin kirjailija. En edes osannut haaveilla ammatista, joka oli kuin vastaus unelmiini. Kustantaja kustantaa, seisoo kirjailijan takana ja tekee hänen haaveistaan totta. Kustantaja lukee mielettömän määrän huonoa tekstiä, sanoo eijaeijaei, ja kun se hyvä käsikirjoitus vihdoin osuu kohdalle, hän kiiruhtaa vastaamaan kyllä. Ja sitten hän johdattaa lukijan kirjan luokse. Lue lisää »
Sakari Pesolalla on kolme omaa juttua: historia, musiikki ja suunnistus. Joskus suunnistus on intohimoista jopa ykkönen. Etenkin keväisin, kun opetustunnit vähenevät kouluvuoden lähestyessä loppuaan. Lue lisää »
Maan vanhin henkilömonumentti on Henrik Gabriel Porthanin Turussa 9.9.1864 paljastettu pronssiveistos. Carl Eneas Sjöstrandin muotoilema pronssinen veistos ja sen graniittinen jalusta rahoitettiin kansalaiskeräyksellä. Lue lisää »
Henrik Gabriel Porthan toimi Kuninkaallisen Turun Akatemian kirjaston amanuenssina 1764 ja kirjastonhoitajana 1772–1777. Kirjastotyö sopi hyvin Porthanille, joka oli pedantti, huolellinen ja tiedonjanoinen. Hän uusi kirjaston luettelointia ja kasvatti teosten määrää huomattavasti: kirjaston nidemäärä nelinkertaistui Porthanin aikana. Lue lisää »
Henrik Gabriel Porthan oli vuonna 1770 perustamassa Aurora-seuraa, joka julkaisi tammikuusta 1771 lähtien Suomen ensimmäistä sanomalehteä, Tidningar utgifne af et sälskap i Åbo (myöhemmin Åbo Tidningar). Lehteen kirjoittivat monet aikansa merkkihenkilöt, kuten Ruotsin akatemian ensimmäinen johtaja J. H. Kellgren, optisen lennättimen keksijä A. N. Edelcrantz ja Suomen ensimmäinen arkkipiispa J. Tengström. Lue lisää »
