Tutkimukseni on käsitellyt pääasiassa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kirjallisuutta. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota trickster-hahmoon kulttuurien säilymisen symbolina. Trickster-hahmoja löytyy lähes jokaisesta kulttuurista (Suomessa tunnetaan parhaiten Kettu Repolainen), mutta perinteisissä Pohjois-Amerikan heimokulttuureissa trickster-hahmojen merkitys ulottuu muuhunkin kuin juonitteluun ja kujeiluun. Esimerkiksi sellaiset trickster-hahmot kuin Kojootti, Korppi ja Iktomi-hämähäkki auttoivat pohjoisamerikkalaisten alkuperäiskansojen myyttien mukaan maailman luomisessa.

Monet nykypäivän pohjoisamerikkalaiset kirjailijat katsovat trickster-hahmojen olevan alkuperäiskansojen kulttuurien säilymisen ja vastarinnan symboleina. Tutkimuksessani olen tarkastellut trickster-hahmojen merkitystä useiden Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kirjailijoiden teoksissa, esimerkiksi Tomson Highwayn (Cree), Louise Erdrichin (Ojibwe), Thomas Kingin  (Cherokee) ja Gerald Vizenorin (Anishinaabe).

Viime aikoina olen tutkinut valtioidenvälisiä adoptioita käsittelevää kirjallisuutta. Erityisesti olen tarkastellut sen yhteyttä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen pakkoadoptiokäytäntöihin. Ensimmäinen aiheeseen liittyvä julkaisuni oli The Theme of Adoption in Native North American Literature (Renvall-instituutin julkaisusarja, 2007). Olen myös mukana järjestämässä Turun yliopistolla elokuussa 2015 pidettävää kansainvälistä ”Transnational and Transracial Adoption in North American Culture” -konferenssia.

Valtioiden ja etnisten ryhmien väliset adoptiot yleistyvät jatkuvasti ympäri maailmaa. Monimutkaisia kysymyksiä muun muassa epätasa-arvosta, perusoikeuksista ja uudesta keinohedelmöityksen teknologiasta nostetaan esille. Olen itse kahden Dominikaanisesta Tasavallasta syntyisin olevan lapsen adoptiovanhempi, joten alan tutkimuksellani on merkitystä myös henkilökohtaisella tasolla.