Mauri Ylä-Kotola

Mauri Tapani Ylä-Kotola
18.9.1971, Mikkeli

Filosofian maisteri 1996, filosofian lisensiaatti 1996, filosofian tohtori 1998 (teoreettinen filosofia), Helsingin yliopisto

Rehtori, Lapin yliopisto 2006–
Rehtori, 2005–2006, Kuvataideakatemia
Dekaani, 1999–2005, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta
Mediatieteen professori, 1997–, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta (virkavapaalla 2005–)
Taide- ja viestintäaineiden lehtori, 1996–1997, Lapin yliopisto

Luottamustehtäviä:
Hallituksen jäsen, 1999–2003, European Master in Multimedia and Audiovisual Business Administration (EMMABA)
Varapuheenjohtaja, 2005–, European Institute for a Sustainable Information Society
Hallituksen jäsen, 2003–, CITI Media Lab, Lissabonin uusi yliopisto
Lapin rahaston puheenjohtaja, 2007–2010, Suomen kulttuurirahasto
Hallituksen puheenjohtaja, 2007–2013, FinELib, Kansallinen digitaalinen kirjasto
Hallituksen puheenjohtaja, 2008–2011, European Master in Art and Culture Management (EMACIM)
Hallituksen puheenjohtaja, 2009–2012, Lapin Elämystuotanto Osakeyhtiö
Hallituksen puheenjohtaja, 2010–, Särestöniemen museosäätiö
Hallituksen jäsen, 2010–, Seppo Säynäjäkankaan tiedesäätiö,
Hallituksen varapuheenjohtaja, 2012–, Suomen Taideakatemia r.s.
Hallituksen jäsen, 2013–, Lapinmaan kiinteistöyhtiö,
Hallituksen puheenjohtaja, 2013–, Rovalan setlementti
Hallituksen puheenjohtaja, 2013–, Rovalan Kiinteistöyhtiö

Valikoidut julkaisut:
Mitä on mediatiede? LY 1999.
Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa (yhdessä Juha Suorannan kanssa), WSOY 2000.
Uusmediatieteen perusteet (yhdessä Mehdi Arain kanssa), EDITA 2001.
The Integrated Media Machine I–IV (toimitettu tetralogia), EDITA 2000–2004.
“Morphological Idealism, Kant and Historical Senses”, teoksessa I. Kant and M. Bakhtin: Perpetual Peace and Dialogue. Murmansk State Humanities University 2014.

Valikoitu taideteos:
Radio-ooppera Takaisin Xanaduun (yhdessä Hannu Puttosen kanssa), Radioteatteri, Yleisradio 1996.

Palkinnot:
kunniatohtori, 2008, Urbanan yliopisto (Ohio, Yhdysvallat)
kunniaprofessori, 2009, Muurmanskin yliopisto (Venäjän federaatio)

Kuva: Arto Litti
Teksti: Olli Siitonen

Mediatiedettä ja taidetta

Mauri Ylä-Kotola teki pro gradu -tutkielmansa Helsingin yliopistossa elokuvan filosofiasta. Hänen kiinnostuksensa mediatutkimusta kohden syveni opiskeluaikoina. Ylä-Kotola päätyikin 1990-luvun puolivälissä opettajaksi Lapin yliopistoon, jonka taiteiden tiedekuntaan oli perustettu mediatieteen oppiaine vuonna 1992. Mediatieteen professorina hän aloitti vuonna 1997, jolloin keskeiseksi kysymykseksi tuli oppiaineen määritteleminen taideteollisen alan kontekstissa. Ylä-Kotolan vetämästä oppiaineesta valmistui taiteen maistereita ja tohtoreita.

– Hyödynsin määrittelyssä niin sanottua suunnittelutieteen ideaa. Mediatieteen perusajatukseksi tuli kehityskulku; jos haluat saavuttaa A:n tilanteessa B, niin toimi tavalla X. Esimerkiksi kun pelaaminen oli 1990-luvulla vielä pääosin poikien harrastus, niin tutkimme miten tulisi toimia, jos haluaisi tehdä tytöille tietokonepelejä vallitsevassa kulttuurisessa tilanteessa.

Mediatieteen opiskelijat toteuttivat esimerkiksi Tekes-hankkeena talven virtuaalisen mallinnuksen.

– Projektissa projisoitiin rekka-auton perävaunuun Cave-tekniikan avulla Lapin maisemia vierailijoiden ympärille. Vieraat pukeutuivat lämpövaatteisiin, sillä autossa oli 30 astetta pakkasta. Rekka kiersi ympäri Eurooppaa ja oli esillä muun muassa Milanon Da Vinci -museossa ja Pariisin La Villette -tiedekeskuksessa.

Lapin yliopiston mediatieteen ja teollisen muotoilun opiskelijat toteuttivat myös Hannoverissa vuonna 2000 järjestetyn maailmannäyttelyn Suomen osastolle verkon kautta heijastusmenetelmällä toteutetun Hiljaisuuden huoneen.

– Humanistina minua on kiinnostanut aistien historia. Virtuaalitodellisuus voidaan ymmärtää eräänlaisena aisteja yhteen kokoavana aistimuksena. Olen ollut virtuaalilasien sijaan kiinnostunut enemmänkin heijastusteknologiasta, jonka avulla katsojan ympärille projisoidaan todellisuutta. Tämä teknologian avulla luotu ympäristö muuttuu ja reagoi, kun ihminen liikkuu tilassa.

Ylä-Kotola siirtyi Rovaniemeltä Helsinkiin Kuvataideakatemian rehtoriksi vuonna 2005. Mediataide oli jo 2000-luvulla noussut perinteisten taiteenlajien maalauksen, taidegrafiikan ja kuvanveiston rinnalle, ja opiskelijat pyrkivät hyödyntämään uutta teknologiaa omissa töissään.

– Kuvataideakatemian rehtorius oli innostava vaihe työurallani. Valitettavasti Taideakatemian rakennuksen homeongelmat ja jotkut samankaltaiset hallinnolliset kysymykset söivät liian suuren osan työajastani.