Viime aikoina on ollut paljon puhetta koneellisesta kääntämisestä ja tulkkaamisesta. Erja Tenhonen-Lightfootin mukaan uusi teknologia voi sopia tiettyihin käyttöyhteyksiin.

– Mitä enemmän joku tilanne on määrämuotoinen ja tiettyyn asiaan sidottu, sitä paremmin koneellinen tulkkaus voisi sopia. Jos ajatellaan vaikkapa säätiedotuksia, ne noudattavat aina samaa kaavaa. Niitä on käännetty koneellisesti Kanadassa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Mitä epämuodollisemmasta ja vähemmän kaavaan sidotusta tilanteesta on kyse, sitä huonommin koneellinen kääntäminen ja tulkkaus Tenhonen-Lightfootin mukaan sopii.

– Tällaisissa tilanteissa syntyy usein hyvin koomisia lopputuloksia ja suuria väärinkäsityksiä. Väärin­käsityksiähän syntyy, vaikka tulkkina tai kääntäjänä olisi ihminen, saati sitten kone. En kuitenkaan suhtaudu täysin kielteisesti koneelliseen tulkkaamiseen. Ajattelisin että ”tylsät ja rutiininomaiset” tehtävät voisi koneellistaa ja jättää haastavammat ja antoisammat tehtävät ihmisille.

Koneellisen kääntämisen ja tulkkauksen välineistä voisi kuitenkin Tenhonen-Lightfootin mielestä saada hyviä apuvälineitä. Puhetta automaattisesti litteroivia järjestelmiä onkin jo olemassa.

– Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa on jo nyt käytössä järjestelmä, joka välittää mikrofoniin lausutun puheen tulkkikoppeihin kuvaruudulle tekstinä. Eli kyllä käyttömahdollisuudet ovat suuret. Riskejä on paljon, mutta koneellisista apuvälineistä voi olla paljon hyvääkin tiedossa.