44 hakutulosta haulle: sivistys

Haave sivistysyliopistosta

Helsingin yliopisto on aina ollut minulle tunteenomaisella tasolla se ”ainoa oikea” yliopisto, jonka eri tiedekunnissa ovat opiskelleet niin vanhempani ja sisarukseni kuin koko joukko lähisukulaisianikin. Nyt kun suomalaisesta yliopistolaitoksesta ollaan ulkoapäin pakottamalla muovaamassa jonkinlaista glorifioitua ammattikoulua tuottamaan kausityöläisiä kvartaalitalouden tarpeisiin, haaveeni onkin että Helsingin yliopiston johto taloudellisesti ankeina aikoinakin malttaisi pysähtyä pohtimaan yliopistomme kehitystä, historiallista asemaa ja toimintamme perimmäistä tarkoitusta. Lue lisää »

Opiskelijaliitosta sivistysjärjestöihin

Opiskeluaikansa alussa Mikael Reuter oli aktiivinen Finlands svenska skolungdomsförbund -opiskelijaliitossa, ensin hallituksen jäsenenä ja vuosina 1963–1964 palkattuna asiamiehenä. FSS:n aikanaan hän solmi ensimmäiset pohjoismaiset suhteensa. Lue lisää »

”Itsetunto ja sivistys liittyvät yhteen”

Tässä iässä haaveet eivät koske itseä, paitsi että saisin kuolla saappaat jalassa. Ne liittyvät lasten ja lastenlasten hyvään. Toivon, että heillä olisi hyvä itseluottamus, että he kokisivat elämänsä positiivisina ja myönteisinä, että lapsilla menisi hyvin. Lue lisää »

Sivistystä työelämän tarpeiden sijaan

Elinikäisen oppimisen ajatus on hieno, mutta se on jäänyt pelkäksi puheeksi. Opiskeluputki ammattia varten on sekin lyhyellä tähtäimellä hyvä ajatus. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työikä on pitkä. Lue lisää »

Haaveeni

Haaveilen maailmasta ilman puolisivistystä. Tarkoitan kirjallisuudenprofessorina sitä kaavamaista miesten kulttuuritekojen yliarvostamista naisten yhtä kiinnostavien kulttuuritekojen kustannuksella. Haluan työskennellä täyssivistyksen puolesta, siis sen, että molemmat sivistysperintömme puolikkaat huomioidaan. Lue lisää »

Työelämään orientoituminen ante litteram

Humanistilla ei ole uraa – tai ainakaan urasuunnittelua, oli opiskelijasukupolveni sivistysyliopistohenkinen motto. Jälkikäteen katsoen työelämään orientoitumiseni näyttää kuitenkin lähes ohjelmalliselta. Tartuin mielenkiintoiselta vaikuttaviin keikkatyötarjouksiin ja sain käytännön kokemusta arkistojen penkomisesta, haastattelututkimuksesta ja aikataulujen kunnioittamisesta. Lue lisää »

Rakkaudesta Roomaan

Historianopiskelijoiden ainejärjestö Kronos ry pyysi reilut kymmenen vuotta sitten Liisa Suvikumpua ja hänen miestään historiantutkija Tuomas Heikkilää opintomatkan vetäjiksi. Jo ensimmäisestä opintomatkasta muodostui legenda, ja matkoja tehtiin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin lopulta joka kevät kahdeksan vuoden ajan. – Vannoin jokaisen opintomatkan jälkeen miehelleni, että tämä oli viimeinen reissu. Se vastuu ja työmäärä oli valtava. Meillä oli matkassa 35 parikymppistä ”lasta” ja olimme itsekin ensimmäisen matkan aikana alle 30-vuotiaita. Toisaalta matkat olivat ihania: mukanamme oli Suomen lahjakkain – ja hauskin – nuoriso. Lue lisää »

Parhaat hetkeni yliopistolla

Yliopisto on monikollinen: yhteisö, mielentila ja instituutio. Kaikilla näillä olomuodoilla on parhaat hetkensä. Lue lisää »

Muistoja opiskeluajoilta

Somerolla varttuneelle Mauri Antero Nummiselle kehittyi jo lukiossa tavoitteeksi päästä opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Kansantaloustieteilijän uraa kaavaillut Numminen aloitti opintonsa valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1960. Opintojen edetessä hän haki opinto-oikeutta humanistiseen tiedekuntaan ja jatkoi kahden tiedekunnan opiskelijana. Sosiolingvistiikkaan viehättynyt Numminen luki sivuaineinaan muun muassa suomea ja suomalais-ugrilaisia kieliä sekä kansanrunoutta, kansatiedettä ja teoreettista filosofiaa. Lue lisää »

Gradu esperantosta

M. A. Numminen vietti opintojen lomassa aikaa Helsingin yliopiston Päärakennuksen kahvilassa, jossa kokoontui humanisteista koostunut, viidenneksi tiedekunnaksi kutsuttu joukkio. Viides tiedekunta oli Nummiselle tärkeä opinahjo, mutta ei suinkaan ainoa. Lue lisää »

Opinnoista ja opetuksesta

Mauri Ylä-Kotola suoritti lukion Helsingin yliopiston alaisuudessa toimivassa Helsingin toisessa normaalikoulussa (nyk. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu). Yliopistojen yhteydessä toimivien normaalikoulujen tarkoituksena on tarjota harjoittelupaikkoja opettajaksi kouluttautuville ja alusta erilaisille opetuskokeiluille. Pedagogisesti hedelmällinen oppimisympäristö ja opettajat tarjosivat Ylä-Kotolalle erinomaisen miljöön ajattelun kehittämiselle. Lue lisää »

Humanistina politiikassa

Suomalaisen politiikan johtava populisti tokaisi äskettäin jossakin haastattelussa, ettei ajankohtaista pakolaiskriisiä ratkaista ”kosteasilmäisellä humanismilla”. Ei niin, mutta populistilla olikin väärä käsitys humanismista. Ohjaaja Susanna Kuparinen osuu enemmän oikeaan luonnehtiessaan, että: ”Humanismi on viileetä, se on sivistystä. Se on sen tyyppistä empatiaa, joka ei ole märkää, vaan se on lähestulkoon matematiikkaa”. Lue lisää »

Parhaat muistoni yliopistolla: opintopiirejä ja yhteisöasumista

Parhaat muistoni yliopistolta liittyvät ihmisiin. Tutustuin rakkaimpiin ystäviini ja aviopuolisooni Atro Kahiluotoon yliopiston päärakennuksen tupakkahuoneessa. Olin asunut koko lukioikäni pienessä kylässä, jonka kuplassa olin ainoa runoutta, venäläisiä klassikoita ja filosofiaa ahmiva nuori kummajainen. Yliopistolla tutustuin hengenheimolaisiin ja muutin heidän kanssaan asumaan. Perustimme ”Kaivo ja Tähti” – nimisen kommuuniin, koska kämppämme sijaitsi Kaivopuistossa Tähtitorninkadulla. Lue lisää »

Millä kielellä julkaisisin?

Julkaisukielen valinta on aina oma haasteensa. Vaikka olen olosuhteiden pakosta joutunut julkaisemaan varsin paljon englanniksi, katson, että englannin käyttöön tieteen kielenä liittyy monia poliittisia ja kulttuurisia ongelmia, ja se kasvattaa epätasa-arvoa kansainvälisen tiedeyhteisön sisällä. Tämä näkyy myös siitä, että kaikki maailman ns. huippuyliopistot toimivat anglosaksisissa maissa – ikään kuin tiede olisi niissä korkeammalla tasolla. Myös kansainvälisten kustantajien ylläpitämät julkaisusarjat ovat nykyään lähes yksinomaan englanninkielisiä, mikä pahasti kaventaa tieteen näkökulmaa. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Kaikki paras Helsingin yliopistossa liittyy ihmisten kohtaamisiin, viipyilevään, päämäärättömään keskusteluun eri alojen ihmisten välillä, kahvihuoneisiin, juhliin. Siksi on kauheaa, että yliopisto on siellä ollessani muutettu tulostehtaaksi. Lue lisää »

Pappina maailmalla

Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa perinteikkääseen pappissukuun vuonna 1810. Perhe muutti Janakkalaan Leppäsuin kartanoon Hämeen läänin veromestarina toimineen Jakob-isän kuoltua Uno-pojan ollessa kahdeksan vuotias. Ryttylän kartanon kotikoulussa koetut ajan kuvaan kuuluneet brutaalit kasvatusmenetelmät vaikuttivat mitä luultavimmin Cygnaeuksen myöhempään toimeen koulutuksen uudistajana. Lue lisää »

Akateemisesta opiskelusta ja hodegetiikasta

Humanismi, sivistys ja tutkimus elämänasenteina ovat ne ihanteet, joihin Pirjo Kukkonen nojaa yliopisto-opetuksessaan. Kukkonen on ollut kehittämässä yliopisto-opetusta ja tutkijakoulutusta 1980-luvun alusta lähtien muun muassa Johan Vilhelm Snellmanin ajatuksesta ”opiskelijan omasta ajattelusta”, eli tutkivaan ja ongelmakeskeiseen ajatteluun perustuvista yliopisto-opinnoista, kuten Snellman kirjoittaa jo kirjassaan Om det Akademiska Studium 1840, Akateemisesta opiskelusta. Lue lisää »

Kirkkohistoriaa ja parempaa suomen kieltä

Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Matthias Akiander teki merkittävän tutkijanuran niin kielimiehenä kuin historioitsijana. Loppututkinnon puutteesta huolimatta hän sai arvostusta akateemisessa maailmassa ja työskenteli suomen kielen edistämiseksi sivistys- ja kirjakielenä. Lue lisää »

Visioni

Olen onnekas saadessani toimia tieteellisten seurojen dynaamisessa ja älyllisesti inspiroivassa ympäristössä. Tiedeyhteisöille keskeistä on muun muassa tiedon välittäminen ja näkemysten vaihtaminen. Kaiken tiedonvälityksen lisäksi on henkilökohtaisilla tapaamisilla ja keskusteluilla korvaamaton merkitys. Kolmatta sektoria, tutkimuslaitoksia, muistiorganisaatiota ja tieteellisiä seuroja tulisi entistä enemmän noteerata merkittävinä tieteen toimijoina, jotka julkaisevat, säilyttävät tai välittävät tieteellisiä tietoa mutta sen lisäksi järjestävät tieteellisiä seminaareja ja konferensseja. Lue lisää »

Opiskelijat tarvitsevat ohjausta

Ilkka Herlin teki töitä koko yliopisto-opintojensa ajan. Osittain siitä syystä maisteriksi valmistumiseen meni kymmenen vuotta. Väitöskirjan hän puristi kasaan kolmessa vuodessa. Lue lisää »