Kuninkaallisen Turun akatemian ensimmäinen valtio-opin ja historian professori Michael Wexionius oli ensimmäinen monessa asiassa. Hän tunsi hyvin Keski-Euroopan ja Ruotsin akateemiset traditiot ja sai heti alkuun tehtäväkseen järjestää akatemian juhlalliset vihkiäiset vuonna 1640. Wexionius suunnitteli ohjelman, piti pääpuheen ja ohjasi juhlassa esitetyn näytelmän.

Akatemian vihkiäisten juhlapuheessa Wexionius muun muassa korosti sivistyksen tärkeyttä kansakunnalle. Hän ylisti edesmenneen kuningas Kustaa II Adolfin ja kuningatar Kristiinan sivistysmieltä ja oppineisuuden tukemista. Puheessaan Wexionius ylisti myös holhoojahallitusta sivistysmielisyydestä ja katsoi ruotsalaisen aristokratian olevan parempaa kuin muunmaalaisen. Samassa hän kuitenkin välitti viestiä siitä, että yliopistoja tulisi vastaisuudessakin tukea, mikäli mieli valtakunnan pysyvän voimissaan.

Wexionius oli erittäin tuottelias professori. Hänen johdollaan julkaistiin akatemian ensimmäinen väitöskirja, joka samalla oli akatemian kirjapainon ensimmäinen painate sekä Suomen ensimmäinen promootiojulkaisu Rota Fortunae (1647, suom. Onnen pyörä). Lisäksi hän esitteli akatemian ensimmäisen professorikunnan teoksessaan Natales Academiae Aboensis, jota voidaan pitää Suomen ensimmäisenä akateemisena matrikkelina. Kaikkiaan Wexioniuksen johdolla laadittiin toistasataa väitöskirjaa.

Akatemian ensimmäisen vuosikymmenen huomattavin saavutus oli myös Wexioniuksen kynästä. Per Brahen tilauksesta hän laati teoksen Epitome descriptionis Gothiae, Sueciae, Fenningiae et subiectarum provinciarum (1650), joka käsitteli muun muassa Ruotsin maakuntien historiaa, kielioloja, taloudellista asemaa ja hallintoa. Valtio-opin osasta hän julkaisi täydennetyn laitoksen Politica ad modernum imperii Sueo-Gothici statum accommodata[…] vuonna 1657. Se voidaan katsoa valtakunnan ensimmäiseksi valtio-opin oppikirjaksi ja se oli Brahen toiveesta sovellettu erityisesti Ruotsin oloihin.

Michael Wexionius ei kenties ollut kovin omaperäinen tai uusia syvällisiä tuloksia luova tiedemies. Hän oli ennemminkin renessanssioppinut, joka hallitsi oman aikansa tieteenalat ja sovelsi tietämystään ja osaamistaan uuden yliopiston kehittämisessä. Wexionius oli yksi varhaisen Kuninkaallisen Turun Akatemian keskeisimmistä rakentajista ja vaikuttajista. Hän työskenteli professorina uuden, entistä humanistisesti sivistyneemmän valtion virkamieskunnan kasvattamisen puolesta.

Lähteet

• Matti Klinge, Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640–1808, Helsingin yliopisto 1640–1990. Ensimmäinen osa, Helsingissä 1987.
• Nils Runeby, Michaël Gyldenstolpe, Svenska Biografiskt Lexikon –verkkojulkaisu. Viitattu 20.4.2015.
• Reijo Pitkäranta, Gyldenstolpe, Michael (1608/1609–1670), Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 20.4.2015. (Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.)