44 hakutulosta haulle: media

Median tunnekulttuurit

Järjestimme professori Susanna Paasosen ja professori Astrid Södebergh Widdingin (Tukholman yliopisto) kanssa Turun yliopistossa syyskuussa… Lue lisää »

Mediatiedettä ja taidetta

Mauri Ylä-Kotola teki pro gradu -tutkielmansa Helsingin yliopistossa elokuvan filosofiasta. Hänen kiinnostuksensa mediatutkimusta kohden syveni opiskeluaikoina. Ylä-Kotola päätyikin 1990-luvun puolivälissä opettajaksi Lapin yliopistoon, jonka taiteiden tiedekuntaan oli perustettu mediatieteen oppiaine vuonna 1992. Mediatieteen professorina hän aloitti vuonna 1997, jolloin keskeiseksi kysymykseksi tuli oppiaineen määritteleminen taideteollisen alan kontekstissa. Lue lisää »

Malin Gustavsson mediassa ja muualla verkossa

Malin Gustavsson vierailee usein mediassa erilaisten tasa-arvokysymysten asiantuntijana. Lue lisää »

Museosta media-alalle

Syksyllä 2013 tulin siihen tulokseen, että minun piti saada taukoa työstäni saamelaismuseossa. Puolivahingossa, kaupan pihalla käydyn keskustelun seurauksena, minulle tarjottiin toimittajan työtä Yle Sápmissa, Yleisradion saamenkielisessä toimituksessa. Toimittajaksi ryhtyminen oli minulle uusi alku ja hyppy mukavuusalueeni äärirajoille. Ratkaisu on osoittautunut yhdeksi parhaista päätöksistäni, vaikka välillä olenkin ikävöinyt takaisin museomaailmaan. Lue lisää »

Museas mediasuorgái

Čakčat 2013 mus lei dilli, ahte fertejin oažžut boddu barggus sámi museas. Gosii vahágis, go ledjen háleštan dilis gávpešiljus, munnje fálle barggu Yle Sámis, riikkaradio sámegielat doaimmahusas. Álgit doaimmaheaddjin lei munnje áibbas ođas ja gárten hástit iežan áibbas ođđa vugiiguin. Dat lea leamaš okta dain buoremus mearrádusain maid lean dahkan, vaikko muhtumin lean váillahange ruovttoluodda museamáilbmái. Lue lisää »

Irja Seurujärvi-Kari muualla verkossa ja mediassa

Pako tai kato: Alkuperäiskansat, myytti ja sukupuutto, kunnioitus, vallan varjossa, luonto, uudet alkuperäiskansat, Yliopisto-lehti 7/14 Irja Seurujärvi-Kari: Saamelaisuuden tutkija Kuukauden humanisti 4/2004, Humanistinen tiedekunnan verkkosivut Lue lisää »

Kaiken maailman dosentti

Opiskelen mediaa ja julkista keskustelua myös osallistumalla julkiseen keskusteluun asiantuntijakommentaattorina, kolumnistina ja tviittaajana. Vuodesta 2012 olen kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin ja parin vuoden ajan olen toiminut myös Tieteentekijöiden liiton blogistina. Vuoden 2016 alusta aloitan Avun kolumnistina yliönimellä Valtakunnantosikko. Lue lisää »

Harkitusti hallinnossa

Olin nuorena professorina hyvin kriittinen yliopiston hallintoa kohtaan. Sitten tajusin, että on liian helppoa huudella takarivistä, jos ei itse uskalla ottaa vastuuta asioiden hoitamisesta. Tämä asenne on vienyt monenlaisiin tehtäviin: dekaaniksi, vararehtoriksi, Suomen Akatemian toimikunnan ja hallituksen puheenjohtajaksi, Suomalaisen Tiedeakatemian esimieheksi, tutkimus- ja innovaationeuvoston jäseneksi. Kaikki ovat olleet aivan upeita paikkoja päästä kehittämään suomalaista akateemista kulttuuria. Kaikkein vaativin tehtävä on kuitenkin ollut laitosjohtajan tehtävä. Siinä on ihan iholla niiden ihmisten kanssa, joita päätökset koskevat. Lue lisää »

Kansanvalistusta

Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »

Julkaisut

Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »

Pyhän Henrikin jäljillä

Suuri yleisö voi yhdistää Tuomas Heikkilän pyhän Henrikin ja Lallin nimiin. Vuosikymmen sitten media kohisi nuoren tutkijan tuloksista, joiden mukaan kaikkien tuntemaa pyhää Henrikiä ei voida pitää suoraan historiallisena henkilönä. Koska pyhän Henrikin mukana myös suomalaisten rakastama arkkipahis Lalli – Köyliön suurin poika – katoaisi historiankirjojen lehdiltä, kohu poiki myös Helsingin Sanomien etusivulla julkaistun leikkimielisen tappouhkauksen ja kutsun saapua Köyliöön selvittelemään asiaa. Lue lisää »

Löydä oma tapasi auttaa

Punainen Risti auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. Järjestö kannustaa ihmisiä hoitamaan terveyttään ja pitämään huolta toisistaan. Suomen Punainen Risti on yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä ja sen tehtävänä on auttaa apua eniten tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla. Eri puolella Suomea olevia paikallisosastoja on yli 500 ja erilaisia toimintamuotoja on runsaasti. Lue lisää »

Internetin vihainen maailma

Vihapuhe on erittäin ajankohtainen, ja Ulla Tuomarlan mukaan myös kielentutkimuksellisesti kiinnostava ilmiö. Hänellä on ollut reilun vuoden kehitteillä mieluusti monitieteiseksi kasvava vihapuhe-tutkimushanke. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Voi niitä on paljon! Opiskeluaikoina minulla oli erittäin kiva kaveriporukka, johon kuului eri-ikäisiä filosofeja, estetiikan ja taidehistorian opiskelijoita sekä oikeustieteilijöitä. Me joimme Porthaniassa kahvia yhdessä ja paransimme maailmaa. Moni meistä on täällä edelleen! Opiskelin harvinaista aineyhdistelmää, ranskaa ja taidehistoriaa, jonka uskon vaikuttaneen siihen, että sosiaalisesta piiristäni muodostui niin laaja. Lue lisää »

Rohkeasti yrittäjäksi

Isossa kustantamossa Touko Siltala pääsi tekemään yhteistyötä markkinointi- ja myyntiosaston kanssa. – Aloittaessani kustannustoimittajan työt WSOY:llä vuonna 1982 paljon piti opetella itse. Monta mokaa tein ja jokaisesta opin jotain uutta. Silloisen WSOY:n työkulttuuriin ei mainittavammin kuulunut tulokkaiden perehdyttämistä, mutta talon tunnelma ja henki oli innostava ja hyvä. Lue lisää »

Yhteisöllistä kirjoittamista ja vaikeita muistoja

Tutkimustyöni pitkäkestoinen teema on suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutus. Väitöskirjani Itsekasvatusta ja kapinaa (2004) käsitteli Karkkilan työläisnuorten kirjoittavaa keskusteluyhteisöä 1910–1920-luvulla. Tärkeimpänä aineistona oli työläisnuorten toimittama käsinkirjoitettu Valistaja-lehti, joka löytyi Karkkilan poliisiaseman ullakolta. Käsinkirjoitetut lehdet ovat vieneet minut pitkille matkoille ajassa ja paikassa. Lue lisää »

Oikeutta yli valtiorajojen

International Criminal Court (ICC) on tunnettu isoista kansainvälisistä oikeuskäsittelyistä. Yksi tunnetuimmista lienee Darfurin kriisin tutkinta. Harvoin kuitenkin muistetaan, että ICC on varsin nuori organisaatio, joka perustettiin vasta vuonna 2002, toteaa Matias Hellman. Varsinainen toiminta alkoi sitäkin myöhemmin. Lue lisää »

Kirjailijan yhteiskunnallinen velvollisuus

Menestynyt kirjailija joko pääsee tai joutuu parrasvaloihin. Kirjakauppojen korokelavojen lisäksi uuden kirjan julkistuksen jälkeen satelee haastattelupyyntöjä. Usein mediaa kiinnostaa kirjaa enemmän kirjailijan yksityiselämä. Kari Hotakaiselle tämä on vähän vaikeaa. Kirja on hänelle autonomisesti tärkein asia: jokainen lukija lukee ja kokee sen omalla tavallaan eikä kirjailijan persoonalla tai yksityiselämällä pitäisi olla mitään merkitystä. Lue lisää »