Median tunnekulttuurit
Järjestimme professori Susanna Paasosen ja professori Astrid Södebergh Widdingin (Tukholman yliopisto) kanssa Turun yliopistossa syyskuussa… Lue lisää »
Hae artikkeleita
44 hakutulosta haulle: media
Mediatiedettä ja taidetta
Mauri Ylä-Kotola teki pro gradu -tutkielmansa Helsingin yliopistossa elokuvan filosofiasta. Hänen kiinnostuksensa mediatutkimusta kohden syveni opiskeluaikoina. Ylä-Kotola päätyikin 1990-luvun puolivälissä opettajaksi Lapin yliopistoon, jonka taiteiden tiedekuntaan oli perustettu mediatieteen oppiaine vuonna 1992. Mediatieteen professorina hän aloitti vuonna 1997, jolloin keskeiseksi kysymykseksi tuli oppiaineen määritteleminen taideteollisen alan kontekstissa. Lue lisää »
Malin Gustavsson mediassa ja muualla verkossa
Malin Gustavsson vierailee usein mediassa erilaisten tasa-arvokysymysten asiantuntijana. Lue lisää »
Museosta media-alalle
Syksyllä 2013 tulin siihen tulokseen, että minun piti saada taukoa työstäni saamelaismuseossa. Puolivahingossa, kaupan pihalla käydyn keskustelun seurauksena, minulle tarjottiin toimittajan työtä Yle Sápmissa, Yleisradion saamenkielisessä toimituksessa. Toimittajaksi ryhtyminen oli minulle uusi alku ja hyppy mukavuusalueeni äärirajoille. Ratkaisu on osoittautunut yhdeksi parhaista päätöksistäni, vaikka välillä olenkin ikävöinyt takaisin museomaailmaan. Lue lisää »
Museas mediasuorgái
Čakčat 2013 mus lei dilli, ahte fertejin oažžut boddu barggus sámi museas. Gosii vahágis, go ledjen háleštan dilis gávpešiljus, munnje fálle barggu Yle Sámis, riikkaradio sámegielat doaimmahusas. Álgit doaimmaheaddjin lei munnje áibbas ođas ja gárten hástit iežan áibbas ođđa vugiiguin. Dat lea leamaš okta dain buoremus mearrádusain maid lean dahkan, vaikko muhtumin lean váillahange ruovttoluodda museamáilbmái. Lue lisää »
Irja Seurujärvi-Kari muualla verkossa ja mediassa
Pako tai kato: Alkuperäiskansat, myytti ja sukupuutto, kunnioitus, vallan varjossa, luonto, uudet alkuperäiskansat, Yliopisto-lehti 7/14 Irja Seurujärvi-Kari: Saamelaisuuden tutkija Kuukauden humanisti 4/2004, Humanistinen tiedekunnan verkkosivut Lue lisää »
Lisää Teemu Keskisarjasta muualla verkossa ja mediassa
"Internet levittää laiskottelua." Lue lisää »
Akateeminen Matchmaking
Professorin työ koostuu silpusta: tutkimme eri aiheita, ohjaamme opinnäytteitä, luennoimme, tarkastamme tenttejä, haemme rahoitusta, luemme tutkimuskirjallisuutta, puhumme medialle ja istumme mitä erilaisimmissa kokouksissa. Lue lisää »
Tietokirjallisuus sai professorin
Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »
Henry Baconin tuotantoa
Monografiat Tiikerikissan aika - Luchino Viscontin elämä ja elokuvat . Suomen Elokuva-Arkisto/VAPK-kustannus, 1992. Continuity and T… Lue lisää »
Aktiivisena kotimaassa ja kansainvälisesti
Professori Laura Kolbelle kansainvälisyys on osa akateemisuutta. Hän osallistuu säännöllisesti kaupunkitutkimuksen ja -historian konferensseihin, esimerkiksi International Planning History Society ja Europen Association for Urban History. Hän myös kuuluu Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran perustajajäseniin (1999) ja tuli valituksi Suomen Tiedeseuran jäseneksi 2005. Lue lisää »
Näkyvästi yhteiskunnassa ja toimimista luottamustehtävissä
Jaakko Hämeen-Anttila on paitsi arvostettu tutkija myös suosittu luennoitsija. Helsingin yliopistossa hän on opettanut vuodesta 1984 alkaen, minkä lisäksi hän on pitänyt vuosittain monia kymmeniä yleisöesitelmiä tieteellisissä seuroissa, valtionhallinnossa, tiedotusvälineissä, kouluissa ja monilla muilla forumeilla. Hän on myös usein esiintynyt lukemassa runoja, omiaan tai käännöksiään. Hän on antanut tuhansia haastatteluja ja esiintynyt näkyvästi erilaisissa kampanjoissa. Lue lisää »
Pihkalan patsas: Tahko ja tahko, Ylen Elävä arkisto
Suomen legendaarisin urheilumies Lauri "Tahko" Pihkala sai ansionsa mukaan, kun tälle pystytettiin näköispatsas Helsingin Olympiastadionin kupeeseen vuonna 1988. Patsaan paljastustilaisuus katseltavissa Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »
Laura Kolbe ja kaupungistuva Suomi, Ylen Elävä arkisto
Kaupunkihistorian tutkija Laura Kolbe kertoo ihastuksestaan Maxi-Marketiin, puolustaa lähiöitä ja arvioi juppien sosiaalista leikkiä. Professori Kolben haastattelu vuodelta 2009 Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »
Kaiken maailman dosentti
Opiskelen mediaa ja julkista keskustelua myös osallistumalla julkiseen keskusteluun asiantuntijakommentaattorina, kolumnistina ja tviittaajana. Vuodesta 2012 olen kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin ja parin vuoden ajan olen toiminut myös Tieteentekijöiden liiton blogistina. Vuoden 2016 alusta aloitan Avun kolumnistina yliönimellä Valtakunnantosikko. Lue lisää »
Millainen on 2000-luvun vepsäläinen kieliyhteisö?
Vepsä on yksi monista uhanalaisista suomen lähisukukielistä. Sen puhujamäärän arvellaan olevan nykyään vain runsaat 3 000. Kieli ei enää siirry vanhemmilta lapsille, eikä sillä ole vakiintunutta asemaa kouluopetuksessa, sähköisessä mediassa eikä kaupungistuneessa yhteiskunnassa. Silti nykymaailma määrittää vepsäläistenkin elämän. Mitä kielelle tapahtuu? Lue lisää »
Harkitusti hallinnossa
Olin nuorena professorina hyvin kriittinen yliopiston hallintoa kohtaan. Sitten tajusin, että on liian helppoa huudella takarivistä, jos ei itse uskalla ottaa vastuuta asioiden hoitamisesta. Tämä asenne on vienyt monenlaisiin tehtäviin: dekaaniksi, vararehtoriksi, Suomen Akatemian toimikunnan ja hallituksen puheenjohtajaksi, Suomalaisen Tiedeakatemian esimieheksi, tutkimus- ja innovaationeuvoston jäseneksi. Kaikki ovat olleet aivan upeita paikkoja päästä kehittämään suomalaista akateemista kulttuuria. Kaikkein vaativin tehtävä on kuitenkin ollut laitosjohtajan tehtävä. Siinä on ihan iholla niiden ihmisten kanssa, joita päätökset koskevat. Lue lisää »
Kansanvalistusta
Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »
Markus Leikola Voimala-ohjelmassa 2010
Olin mukana jaksossa, jossa käsiteltiin silloin melko uutta sosiaalista mediaa. Lue lisää »
Lähi-itä kiinnostaa monia
Lähi-itä on jatkuvasti esillä uutisissa. Sen takia olennaisena osana professori Hannu Juusolan ja muiden aluetta tutkivien työtä kuuluu esiintyminen erilaisissa asiantuntijatehtävissä mediassa, valtionhallinnossa ja poliittisissa elimissä. Lue lisää »