Malin Gustavsson mediassa ja muualla verkossa
Malin Gustavsson vierailee usein mediassa erilaisten tasa-arvokysymysten asiantuntijana. Lue lisää »
Hae artikkeleita
44 hakutulosta haulle: media
Museosta media-alalle
Syksyllä 2013 tulin siihen tulokseen, että minun piti saada taukoa työstäni saamelaismuseossa. Puolivahingossa, kaupan pihalla käydyn keskustelun seurauksena, minulle tarjottiin toimittajan työtä Yle Sápmissa, Yleisradion saamenkielisessä toimituksessa. Toimittajaksi ryhtyminen oli minulle uusi alku ja hyppy mukavuusalueeni äärirajoille. Ratkaisu on osoittautunut yhdeksi parhaista päätöksistäni, vaikka välillä olenkin ikävöinyt takaisin museomaailmaan. Lue lisää »
Museas mediasuorgái
Čakčat 2013 mus lei dilli, ahte fertejin oažžut boddu barggus sámi museas. Gosii vahágis, go ledjen háleštan dilis gávpešiljus, munnje fálle barggu Yle Sámis, riikkaradio sámegielat doaimmahusas. Álgit doaimmaheaddjin lei munnje áibbas ođas ja gárten hástit iežan áibbas ođđa vugiiguin. Dat lea leamaš okta dain buoremus mearrádusain maid lean dahkan, vaikko muhtumin lean váillahange ruovttoluodda museamáilbmái. Lue lisää »
Median tunnekulttuurit
Järjestimme professori Susanna Paasosen ja professori Astrid Södebergh Widdingin (Tukholman yliopisto) kanssa Turun yliopistossa syyskuussa… Lue lisää »
Mediatiedettä ja taidetta
Mauri Ylä-Kotola teki pro gradu -tutkielmansa Helsingin yliopistossa elokuvan filosofiasta. Hänen kiinnostuksensa mediatutkimusta kohden syveni opiskeluaikoina. Ylä-Kotola päätyikin 1990-luvun puolivälissä opettajaksi Lapin yliopistoon, jonka taiteiden tiedekuntaan oli perustettu mediatieteen oppiaine vuonna 1992. Mediatieteen professorina hän aloitti vuonna 1997, jolloin keskeiseksi kysymykseksi tuli oppiaineen määritteleminen taideteollisen alan kontekstissa. Lue lisää »
Irja Seurujärvi-Kari muualla verkossa ja mediassa
Pako tai kato: Alkuperäiskansat, myytti ja sukupuutto, kunnioitus, vallan varjossa, luonto, uudet alkuperäiskansat, Yliopisto-lehti 7/14 Irja Seurujärvi-Kari: Saamelaisuuden tutkija Kuukauden humanisti 4/2004, Humanistinen tiedekunnan verkkosivut Lue lisää »
Lisää Teemu Keskisarjasta muualla verkossa ja mediassa
"Internet levittää laiskottelua." Lue lisää »
Akateeminen Matchmaking
Professorin työ koostuu silpusta: tutkimme eri aiheita, ohjaamme opinnäytteitä, luennoimme, tarkastamme tenttejä, haemme rahoitusta, luemme tutkimuskirjallisuutta, puhumme medialle ja istumme mitä erilaisimmissa kokouksissa. Lue lisää »
Tietokirjallisuus sai professorin
Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »
Henry Baconin tuotantoa
Monografiat Tiikerikissan aika - Luchino Viscontin elämä ja elokuvat . Suomen Elokuva-Arkisto/VAPK-kustannus, 1992. Continuity and T… Lue lisää »
Aktiivisena kotimaassa ja kansainvälisesti
Professori Laura Kolbelle kansainvälisyys on osa akateemisuutta. Hän osallistuu säännöllisesti kaupunkitutkimuksen ja -historian konferensseihin, esimerkiksi International Planning History Society ja Europen Association for Urban History. Hän myös kuuluu Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran perustajajäseniin (1999) ja tuli valituksi Suomen Tiedeseuran jäseneksi 2005. Lue lisää »
Näkyvästi yhteiskunnassa ja toimimista luottamustehtävissä
Jaakko Hämeen-Anttila on paitsi arvostettu tutkija myös suosittu luennoitsija. Helsingin yliopistossa hän on opettanut vuodesta 1984 alkaen, minkä lisäksi hän on pitänyt vuosittain monia kymmeniä yleisöesitelmiä tieteellisissä seuroissa, valtionhallinnossa, tiedotusvälineissä, kouluissa ja monilla muilla forumeilla. Hän on myös usein esiintynyt lukemassa runoja, omiaan tai käännöksiään. Hän on antanut tuhansia haastatteluja ja esiintynyt näkyvästi erilaisissa kampanjoissa. Lue lisää »
Pihkalan patsas: Tahko ja tahko, Ylen Elävä arkisto
Suomen legendaarisin urheilumies Lauri "Tahko" Pihkala sai ansionsa mukaan, kun tälle pystytettiin näköispatsas Helsingin Olympiastadionin kupeeseen vuonna 1988. Patsaan paljastustilaisuus katseltavissa Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »
Laura Kolbe ja kaupungistuva Suomi, Ylen Elävä arkisto
Kaupunkihistorian tutkija Laura Kolbe kertoo ihastuksestaan Maxi-Marketiin, puolustaa lähiöitä ja arvioi juppien sosiaalista leikkiä. Professori Kolben haastattelu vuodelta 2009 Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »
Millainen on 2000-luvun vepsäläinen kieliyhteisö?
Vepsä on yksi monista uhanalaisista suomen lähisukukielistä. Sen puhujamäärän arvellaan olevan nykyään vain runsaat 3 000. Kieli ei enää siirry vanhemmilta lapsille, eikä sillä ole vakiintunutta asemaa kouluopetuksessa, sähköisessä mediassa eikä kaupungistuneessa yhteiskunnassa. Silti nykymaailma määrittää vepsäläistenkin elämän. Mitä kielelle tapahtuu? Lue lisää »
Lähi-itä kiinnostaa monia
Lähi-itä on jatkuvasti esillä uutisissa. Sen takia olennaisena osana professori Hannu Juusolan ja muiden aluetta tutkivien työtä kuuluu esiintyminen erilaisissa asiantuntijatehtävissä mediassa, valtionhallinnossa ja poliittisissa elimissä. Lue lisää »
Timo Santalan vinkit tapahtumien järjestämiseen
Timo Santalalla on niin runsaasti kokemusta tapahtumien järjestämisestä, että hänen vinkeistään kannattaa ottaa vaari. Lue lisää »
Kesän kuumimmat arkeologiset löydöt - Yle aamu-tv
Vantaan Jokiniemen Tiedekeskus Heurekan arkeologisilta kaivauksilla tehtiin lukuisia löytöjä kesällä 2014. Erityisen merkittäviä löytöjä olivat kaksi savifiguuria ja piikivestä tehty nuolenkärki. Ylen aamu-tv:n ohjelmassa arkeologi Jan Fast kertoo tarkemmin löydöistä ja niiden merkityksestä. Lue lisää »
Helsingin yliopiston alumnit mukana Jokiniemen kaivauksilla heinäkuussa 2014
Helsingin yliopiston alumnitoiminta tarjosi yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan ja arkeologi FM Jan Fastin kanssa yliopiston alumneille mahdollisuuden osallistua arkeologiseen kaivaustyöhön kesällä 2014. Vantaan Jokiniemen kaivauksille ilmoittautuikin muutamassa päivässä 80 osallistujaa. Kaivausten aikana heinäkuussa 2014 tehtiin ainutlaatuisia löytöjä. Lue lisää »
Tutkijasta tulikin kustantaja
Lähdin opiskelemaan historiaa tavoitteena tutkijan ura. Mitään muita aineita en harkinnut, historia oli jo varhaisista kouluvuosista alkaen minulle ainoa vaihtoehto. Valmistumisen jälkeen kirjoitin yhden tilaushistorian ja kilpailin niukoista apurahoista. Mitään tutkijakouluja ei vielä ollut. Hengenpitimiksi tein erilaisia pieniä keikkoja kustantamoille. Lue lisää »